Kpl 4

Question 1

solukalvo

Answer 1

säätelee aineiden kulkua soluun ja solusta ulos. Samalla kalvo ylläpitää solun sisällä sen toiminnan kannalta sopivia aineiden pitoisuuksia. Solukalvo on puoliläpäisevä, eli se päästää aineita valikoivasti lävitseen. Solukalvossa on myös paljon erilaisia reseptoriproteiineja, joiden avulla solut tunnistavat erilaisia viestiaineita.

Question 2

Fosfolipidit

Answer 2

Solukalvo ja solun muut kalvorakenteet, kuten tumakotelo sekä viherhiukkasia ja mitokondrioita ympäröivät kalvot. koostuvat lyhyestä sähköisesti varautuneesta glyserolimolekyylistä ja kahdesta rasvahappohännästä. Fosfolipidien glyserolipää on vesihakuinen eli hydrofiilinen ja toinen, rasvahappohäntien muodostama pää on vesipakoinen eli hydrofobinen. Tästä syystä fosfolipidit asettuvat vesiympäristössä kaksikerroksiseksi rakenteeksi, jossa glyserolipäät ovat kalvon pinnassa ja rasvahappopäät vastakkain kalvon sisällä. jatkuvasti pienessä liikkeessä ja pienimolekyyliset aineet pystyvät siirtymään fosfolipidimolekyylien välistä kalvon läpi.

Question 3

eläinsolun solukalvo

Answer 3

kolesterolimolekyylit antavat kalvolle tarvittavaa lujuutta ja jäykkyyttä.

Question 4

kasvisolun soluseinä

Answer 4

selluloosaa

Question 5

sienisolun soluseinä

Answer 5

kitiiniä

Question 6

glykoproteiinit

Answer 6

Joihinkin proteiineihin liittyy solun ulkopuolelle sojottavia hiilihydraatteja. solu tunnistaa omat ja vieraat solut ja reagoi lähellä oleviin soluihin tai niiden lähettämiin erilaisiin viesteihin.

Question 7

Solukalvon proteiineja: rakenneproteiinit

Answer 7

antavat soluille lujuutta ja muotoa

Question 8

Solukalvon proteiineja: kiinnittymisproteiinit

Answer 8

kiinnittävät vierekkäin olevia soluja toisiinsa

Question 9

Solukalvon proteiineja: reseptoriproteiinit

Answer 9

vastaanottavat ja tunnistavat viestimolekyylejä tai muita soluja

Question 10

Solukalvon proteiineja: kanavaproteiini

Answer 10

toiminta ei vaadi ATP-energiaa, vaan aineet siirtyvät suuremmasta pitoisuudesta pienempään. ionikanavat: päästävät ioneja lävitseen, esimerkiksi hermosolujen Na+- ja K+-kanavat akvaporiinit: päästävät vettä ja siihen liuenneita aineita lävitseen

Question 11

Solukalvon proteiineja:kantajaproteiinit

Answer 11

toiminta ei vaadi ATP-energiaa, vaan aineet siirtyvät suuremmasta pitoisuudesta pienempään mahdollistavat esim. glukoosin ja aminohappojen avustetun diffuusion solukalvon läpi

Question 12

solukalvon proteiinejä: kuljettajaproteiinit

Answer 12

siirtävät aineita solukalvon läpi, toiminta vaatii ATP-energiaa

Question 13

solukalvon proteiinejä: ionipumput

Answer 13

siirtävät ioneja kalvon läpi, toiminta vaatii ATP-energiaa, esimerkiksi hermosolujen natrium-kaliumpumput

Question 14

solujen kommunikaatio

Answer 14

viestimolekyylien avulla. Kun viestimolekyyli kiinnittyy solukalvon reseptoriin, kohdesolun toiminta muuttuu. Solun reagointia viestiaineeseen kutsutaan vasteeksi

Question 15

erilaisia vasteita

Answer 15

ylläpito, erilaistuminen, jakautuminen, apoptoosi

Question 16

apoptoosi

Answer 16

ohjelmoituneesta solukuolemasta. Solut eivät häviä sattumanvaraisesti, vaan niiden kuolema on tarkkaan säädeltyä. Aikuisen yksilön elimistössä apoptoosilla on keskeinen merkitys kudosten uusiutumisessa ja viallisten solujen tuhoamisessa.

Question 17

passiivinen kulkeutuminen

Answer 17

diffuusio ja osmoosi, jotka perustuvat molekyylien lämpöliikkeeseen eivätkä tarvitse solun ATP-molekyylien energiaa.

Question 18

diffuusio

Answer 18

Pienikokoiset molekyylit, kuten happi ja hiilidioksidi, sekä solukalvoon helposti liukenevat aineet, kuten steroidit ja rasvahapot, siirtyvät diffuusion avulla fosfolipidimolekyylien välistä solukalvon läpi. perustuu lämpöliikkeeseen. molekyylit liikkuvat väkevämmästä liuoksesta laimeampaan. suurempi pitoisuusero nopeuttaa

Question 19

Avustettu diffuusio

Answer 19

kantajaproteiinien avulla. Esimerkiksi glukoosimolekyylit ovat liian suuria, jotta ne voisivat päästä fosfolipidimolekyylien välistä diffuusion avulla solukalvon läpi. Ne voivat kuitenkin liikkua suuremmasta pitoisuudesta pienempään solukalvon kantajaproteiinin kautta. Tähänkään ei tarvita ATP-molekyylien energiaa, joten kulkeutuminen on passiivista.

Question 20

osmoosi

Answer 20

vesi liikkuu puoliläpäisevän kalvon läpi tasoittaakseen pitoisuuseroja. esim. kasvin juuret. Solukalvon fosfolipidimolekyylit läpäisevät huonosti vettä. Veden nopeaa ja riittävää saantia varten solujen solukalvossa on kanavaproteiineja, akvaporiineja, joiden kautta vesi kulkeutuu osmoottisesti.

Question 21

plamolyysi

Answer 21

jos kasvia lannoitetaan liikaa, kasvin juurten ulkopuolella on väkevämpi liuos kuin juuren solujen sisällä. Tästä seuraa, että vettä siirtyy kasvin soluista maaperään, jolloin niiden solukalvot irtoavat soluseinistä. Ilmiötä kutsutaan plamolyysiksi. Kasvisolut kutistuvat ja menettävät nestejännityksensä.

Question 22

aktiivinen kuljetus

Answer 22

Kun aineen kuljetukseen solukalvon läpi tarvitaan ATP:n energiaa. aineet voivat siirtyä myös pienemmästä suurempaan pitoisuuteen.

Question 23

ionipumput

Answer 23

pystyvät pumppaamaan valikoivasti natriumioneja solusta ulos ja kaliumioneja sisään pienemmästä suurempaan pitoisuuteen. ATP-molekyylin yksi fosfaattiosa sitoutuu kuljettajaproteiiniin ja aktivoi sen. Tästä seuraa kuljettajaproteiinin muodon muuttuminen siten, että juuri oikea molekyyli tai ioni voi tarttua siihen ja siirtyä sen avulla solukalvon toiselle puolelle.

Question 24

kalvorakkulat

Answer 24

Eksosytoosi ja endosyteesi. solu tarvitsee ATP-energiaa. Solukalvo, kalvorakkulat ja solulimakalvosto ovat rakenteeltaan samanlaisia ja voivat sulautua toisiinsa.

Question 25

eksosyteesi

Answer 25

osa solun sisällä olevasta solulimakalvostosta sulautuu solua ympäröivään solukalvoon. solu poistaa aineenvaihdunnassa syntyviä aineita kalvorakkuloiden avulla. Esimerkiksi solussa valmistuvista proteiineista osa on sellaisia, jotka on tarkoitettu solun ulkopuolella käytettäviksi. esimerkiksi, kun ruuansulatusentsyymit erittyvät ruuansulatuskanavaan ja hormonit vereen.

Question 26

endosyteesi

Answer 26

osa solukalvosta siirtyy solun sisälle ja yhtyy sisällä olevaan solulimakalvostoon. aineita siirtyy solun sisään solukalvosta kuroutuvissa kalvorakkuloissa. Ensin solun sisään tuleva aine tunnistetaan. Sitten solukalvoon muodostuu syvennys, joka kasvaa ja kuroutuu umpeen erilliseksi rakkulaksi. Rakkula sisältöineen siirtyy solun sisään, jossa se sulautuu solulimassa olevaan solulimakalvostoon tai muihin rakkuloihin. Solun entsyymit pilkkovat rakkulan sisällön solulle käyttökelpoiseen muotoon.

Question 27

fagosytoosi

Answer 27

Endosytoosia, jossa solu ottaa sisäänsä kiinteitä kappaleita, kuten mikrobeja. syöjäsolut