kpl 10 Flashcards
(10 cards)
Pistemutaatio
Suurin osa ihmisten välisistä perinnöllisistä eroista johtuu yksittäisten nukleotidien muutoksista, eli pistemutaatioista. Niitä esiintyy keskimäärin noin 100–300 nukleotidin välein. Suurin osa pistemutaatioista ei vaikuta fenotyyppiin, koska yhden aminohapon muutos vaikuttaa harvoin proteiinin toimintaan ja koska yleensä useampi emäskolmikko koodaa samaa aminohappoa.
Nukleotidien määrän muuttuminen vaikuttaa
seuraukset ovat yleensä pistemutaatiota suuremmat. Jos esimerkiksi geenistä häviää yksi nukleotidi, geneettistä koodia ei lueta enää samalla tavalla, koska emäskolmikoiden ryhmittely muuttuu.
lokus
geenillä on oma tarkka paikkansa tietyssä kromosomissa.
homotsygoottinen
kaksi samaa alleelia
heterotsygoottinen
kaksi eri alleelia
monohybridiristeytys
alkaa risteyttämällä keskenään kahta fenotyypiltään erilaista homotsygoottista, jalostamalla aikaansaatua puhtaan linjan yksilöä keskenään. P-sukupolven jälkeläisiä kutsutaan F1-sukupolveksi, ja ne ovat fenotyypiltään kaikki keskenään samanlaisia. F2-sukupolven jälkeläisiä. Dominoivaa fenotyyppiä ilmentää kolme neljäsosaa ja resessiivistä yksi neljäsosa jälkeläisistä.
multippeli alleeli
Vaikka yksilöllä on kerrallaan yhdestä geenistä aina kaksi alleelia, voi populaatiossa olla samasta geenistä enemmän kuin kaksi alleelia.
välimuotoinen eli intermediaarinen periminen
kumpikaan alleeli ei ole selkeästi dominoiva tai resessiivinen. risteytyskokeessa 1:2:1. Iso kirjain ja yläindeksi
yhteisvallitseva periminen
Joidenkin geenien alleeleista molemmat vaikuttavat yksilön fenotyyppiin täysin itsenäisesti, ja ne tuottavat oman, erillisen piirteensä yksilöön. Esim. ihmisen veriryhmä AB
letaalialleeli
oitain alleeleja esiintyy vain heterotsygoottisilla yksilöillä. Kun niitä on kaksi, ne aiheuttavat jälkeläisen kuoleman jo ennen tämän syntymää tai viimeistään ennen lisääntymisikää. Esim. banaanikärpästen curly siipisyys. Tällöin jälkeläisiä 2:1 suhteessa
