Kpl 2

Question 1

ATP:n rakenne

Answer 1

adenosiinitrifosfaatti. Se muodostuu adeniiniemäksestä, riboosisokerista ja kolmesta toisiinsa liittyneestä fosfaattiosasta

Question 2

ATP:n tehtävät

Answer 2

ATP toimii soluissa energian välittäjänä. Kun solussa tarvitaan energiaa, esimerkiksi aineiden kuljettamiseen solukalvon läpi tai lihassolujen supistumiseen, ATP hajoaa

Question 3

ATP:n hajoaminen

Answer 3

ATP hajoaa ADP:ksi eli adenosiinidifosfaatiksi ja epäorgaaniseksi fosfaatiksi. Joissakin tapauksissa ADP hajoaa edelleen AMP:ksi eli adenosiinimonofosfaatiksi. ATP-molekyylin uloin fosfaattiosa irtoaa, kun siihen liittyy vesimolekyyli. reaktiossa vapautuu energiaa

Question 4

ATP:n palauttava reaktio

Answer 4

ADP:stä muodostuu ATP:tä. Tähän reaktioon tarvittava energia saadaan, kun orgaaniset yhdisteet hajoavat soluhengityksessä tai käymisessä.

Question 5

syanobakteerien fotosynteesi

Answer 5

ei ole viherhiukkasia. Niiden fotosynteesireaktiot tapahtuvat solukalvosta poimuttuneessa yhteyttämiskalvostossa.

Question 6

viherhiukkaset kasvissa

Answer 6

Kaikissa kasvin vihreissä osissa on viherhiukkasia. Niitä on eniten lehtien yläpinnan alla yhteyttämissolukossa, jopa 30–40 kappaletta yhdessä solussa

Question 7

viherhiukkasten rakenne

Answer 7

oikeita, kaksinkertaisen kalvon ympäröimiä soluelimiä, joiden sisällä on kiekkopinojen näköisiä yhteyttämiskalvostoja ja nestemäinen välitila. oma rengasmainen DNA-molekyyli ja ribosomeja ja ne pystyvät lisääntymään itsenäisesti jakautumalla solun sisällä.

Question 8

yhteyttämisväriaineet

Answer 8

tärkein lehtivihreä eli klorofylli. myös punaisia, keltaisia, oransseja ja ruskeita

Question 9

ilmaraot

Answer 9

lehden alapinnalla sijaitsevia mikroskooppisen pieniä aukkoja, joita ympäröi kaksi huulisolua. Ilmarakojen avautuminen ja sulkeutuminen perustuu huulisolujen nestejännityksen vaihteluun. Kuumalla ja tuulisella säällä ilmaraot ovat yleensä kiinni. Silloin vettä ei haihdu pois kasvista. Tällöin myös hiilidioksidin ja hapen kulku ilmarakojen kautta estyy.

Question 10

huulisolut

Answer 10

jos vettä siirtyy ympäröivistä soluista huulisoluihin, nestejännitys niissä suurenee, ne turpoavat ja ilmarako aukeaa. Vastaavasti jos vettä siirtyy huulisoluista pois, nestejännitys niissä pienenee, huulisolut kutistuvat ja ilmarako sulkeutuu.

Question 11

Veden kulku putkilokasvissa

Answer 11

1. vettä haihtuu ilmarakojen kautta
2. haihtumisimu saa yhdessä vesimolekyylien välisen vetovoiman (koheesio) kanssa veden nousemaan kasvissa ylöspäin
3. vesimolekyylien välinen vetovoima sitoo ne molekyylijonoksi
4. ilmaraoista haihtuu yksi vesimolekyyli kerrallaan, jolloin vesimolekyylijono siirtyy ylöspäin ja siihen liittyy juuressa uusi vesimolekyyli
5. lehdissä putkilot jatkuvat lehtisuonina
6. vesi kulkee varressa johtojänteiden puuosasan putkiloissa
   vesimolekyylien nousua edistää kapillaari-ilmiö, joka aiheutuu johtojänteen ja vesimolekyylien välisestä vetovoimasta
7. veden siirtyminen maasta juuren soluihin perustuu siihen, että maaperän vesi ja siihen liuenneet ravinteet muodostavat laimeamman liuoksen kuin juuren solujen sisällä oleva liuos

Question 12

fotosynteesin vaiheet

Answer 12

valoreaktiot ja hiilihydraattisynteesi

Question 13

valoreaktiot

Answer 13

tapahtuvat viherhiukkasen yhteyttämiskalvostoilla. valo virittää viherhiukkasten klorofyllin. Valoenergia -> viritysenergia.

Question 14

hiilihydraattisynteesi

Answer 14

viherhiukkasen nestemäisessä välitilassa. energiaa saadaan ATP- ja NADPH-molekyylien sisältämästä energiasta Hiilidioksidista ja vetyioneista syntyy monivaiheisen reaktiosarjan lopputuloksena glukoosia..

Question 15

valoreaktion vaiheet

Answer 15

1. Auringon valoenergia imeytyy eli absorboituu viherhiukkasen yhteyttämiskalvostolla sijaitseviin klorofylli- eli lehtivihreämolekyyleihin, jotka virittyvät.
2. Viritysenergian avulla vesi hajoaa hapeksi sekä vetyioneiksi ja elektroneiksi.
3. Yhteyttämiskalvostolla olevat elektroninsiirtäjämolekyylit siirtävät elektroneja toinen toisilleen. Samalla ADP:stä muodostuu ATP:tä, jota tarvitaan hiilihydraattisynteesissä.
4. Vedynsiirtäjämolekyylit ottavat vastaan vetyionit ja elektronit ja siirtävät vetyionit viherhiukkasen välitilassa tapahtuvaan hiilihydraattisynteesiin.
5. Happi poistuu viherhiukkasesta.

Question 16

tärkkelys

Answer 16

Ylimääräinen glukoosi muutetaan yleensä tärkkelykseksi, joka varastoituu kasvin runkoon, maavarsiin, silmuihin, mukuloihin, siemeniin tai hedelmiin. Tärkkelystä muutetaan takaisin glukoosiksi, kun kasvi tarvitsee energiaa.

Question 17

kasvin käyttö glukoosille

Answer 17

omaksi energianlähteekseen muun muassa kasvuun, lisääntymiseen ja uusien solun osien rakentamiseen

Question 18

glukoosista rakentuvat aineet kasvissa

Answer 18

tärkkelys, rasvat ja öljyt, selluloosa (soluseinät), proteiinit, muita hiilihydraatteja, kuten ruokosokeria eli sakkaroosia

Question 19

monosakkaredit

Answer 19

yksinkertaisimpia hiilihydraatteja. Niissä on vain yksi sokerimolekyyli, jossa on kolmesta kuuteen hiiliatomia. Toinen esimerkki monosakkarideista on fruktoosi eli hedelmäsokeri.

Question 20

sokerit

Answer 20

mono- ja disakkaredejä

Question 21

sakkaroosi

Answer 21

ruokosokeri on disakkaridi, joka on muodostunut kahdesta sokerimolekyylistä: glukoosi- ja fruktoosimolekyylistä

Question 22

maltoosi

Answer 22

maltoosi on rakentunut kahdesta glukoosimolekyylistä

Question 23

polysakkaredit

Answer 23

sokerimolekyylejä on useita, niitä on jopa tuhansia. Niiden kaikki sokerimolekyylit ovat joko samaa sokeria, tai ne rakentuvat useammista eri sokereista. Polysakkaridin sokerimolekyyleistä muodostunut ketju on joko yksin kertainen tai haaroittunut. Kasvisolujen varastohiilihydraatti, tärkkelys, on glukoosimolekyyleistä muodostunut polysakkaridi.

Question 24

selluloosa

Answer 24

kasvien rakennepolysakkaridi, josta kasvisolujen soluseinät ovat rakentuneet.

Question 25

glykogeeni

Answer 25

Eläinsolujen varastosokeri

Question 26

Kasvin kasvu riippuu

Answer 26

fotosynteesin tehokkuudesta

Question 27

Fotosynteesin kannalta ihanteellisimmat ympäristöolot

Answer 27

trooppisilla alueilla, +20–30 °C:n lämpötilassa

Question 28

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus

Answer 28

noin 0,04 %

Question 29

hiilidioksidin vaikutus fotosynteesiin

Answer 29

Kasvit pystyisivät käyttämään fotosynteesissään huomattavasti enemmän hiilidioksidia. Siksi kun sen pitoisuus kasvaa, fotosynteesi tehostuu, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Jos hiilidioksidia liukenee liikaa solujen solulimaan, seurauksena on solujen vaurioituminen soluliman happamoituessa.

Question 30

liian korkean lämpötlan vaikutus kasviin

Answer 30

+40, kasvien soluhengitys kiihtyy, minkä takia kasvisolut kuluttavat enemmän glukoosia kuin sitä ehtii fotosynteesissä syntyä. kasvi haihduttaa runsaasti vettä. Kasvin ilmaraot sulkeutuvat, jotta veden haihtuminen estyy, jolloin myös hiilidioksidin saanti ja fotosynteesi lakkaavat. myös fotosynteesireaktioissa tarvittavat entsyymit tuhoutuvat.

Question 31

ravinteiden saaminen maaperästä

Answer 31

tulee veden mukana, joten vettä otetaan enemmän kun tarvitaan fotosynteesiin