Kpl 2 Flashcards
(31 cards)
ATP:n rakenne
adenosiinitrifosfaatti. Se muodostuu adeniiniemäksestä, riboosisokerista ja kolmesta toisiinsa liittyneestä fosfaattiosasta
ATP:n tehtävät
ATP toimii soluissa energian välittäjänä. Kun solussa tarvitaan energiaa, esimerkiksi aineiden kuljettamiseen solukalvon läpi tai lihassolujen supistumiseen, ATP hajoaa
ATP:n hajoaminen
ATP hajoaa ADP:ksi eli adenosiinidifosfaatiksi ja epäorgaaniseksi fosfaatiksi. Joissakin tapauksissa ADP hajoaa edelleen AMP:ksi eli adenosiinimonofosfaatiksi. ATP-molekyylin uloin fosfaattiosa irtoaa, kun siihen liittyy vesimolekyyli. reaktiossa vapautuu energiaa
ATP:n palauttava reaktio
ADP:stä muodostuu ATP:tä. Tähän reaktioon tarvittava energia saadaan, kun orgaaniset yhdisteet hajoavat soluhengityksessä tai käymisessä.
syanobakteerien fotosynteesi
ei ole viherhiukkasia. Niiden fotosynteesireaktiot tapahtuvat solukalvosta poimuttuneessa yhteyttämiskalvostossa.
viherhiukkaset kasvissa
Kaikissa kasvin vihreissä osissa on viherhiukkasia. Niitä on eniten lehtien yläpinnan alla yhteyttämissolukossa, jopa 30–40 kappaletta yhdessä solussa
viherhiukkasten rakenne
oikeita, kaksinkertaisen kalvon ympäröimiä soluelimiä, joiden sisällä on kiekkopinojen näköisiä yhteyttämiskalvostoja ja nestemäinen välitila. oma rengasmainen DNA-molekyyli ja ribosomeja ja ne pystyvät lisääntymään itsenäisesti jakautumalla solun sisällä.
yhteyttämisväriaineet
tärkein lehtivihreä eli klorofylli. myös punaisia, keltaisia, oransseja ja ruskeita
ilmaraot
lehden alapinnalla sijaitsevia mikroskooppisen pieniä aukkoja, joita ympäröi kaksi huulisolua. Ilmarakojen avautuminen ja sulkeutuminen perustuu huulisolujen nestejännityksen vaihteluun. Kuumalla ja tuulisella säällä ilmaraot ovat yleensä kiinni. Silloin vettä ei haihdu pois kasvista. Tällöin myös hiilidioksidin ja hapen kulku ilmarakojen kautta estyy.
huulisolut
jos vettä siirtyy ympäröivistä soluista huulisoluihin, nestejännitys niissä suurenee, ne turpoavat ja ilmarako aukeaa. Vastaavasti jos vettä siirtyy huulisoluista pois, nestejännitys niissä pienenee, huulisolut kutistuvat ja ilmarako sulkeutuu.
Veden kulku putkilokasvissa
- vettä haihtuu ilmarakojen kautta
- haihtumisimu saa yhdessä vesimolekyylien välisen vetovoiman (koheesio) kanssa veden nousemaan kasvissa ylöspäin
- vesimolekyylien välinen vetovoima sitoo ne molekyylijonoksi
- ilmaraoista haihtuu yksi vesimolekyyli kerrallaan, jolloin vesimolekyylijono siirtyy ylöspäin ja siihen liittyy juuressa uusi vesimolekyyli
- lehdissä putkilot jatkuvat lehtisuonina
- vesi kulkee varressa johtojänteiden puuosasan putkiloissa
vesimolekyylien nousua edistää kapillaari-ilmiö, joka aiheutuu johtojänteen ja vesimolekyylien välisestä vetovoimasta - veden siirtyminen maasta juuren soluihin perustuu siihen, että maaperän vesi ja siihen liuenneet ravinteet muodostavat laimeamman liuoksen kuin juuren solujen sisällä oleva liuos
fotosynteesin vaiheet
valoreaktiot ja hiilihydraattisynteesi
valoreaktiot
tapahtuvat viherhiukkasen yhteyttämiskalvostoilla. valo virittää viherhiukkasten klorofyllin. Valoenergia -> viritysenergia.
hiilihydraattisynteesi
viherhiukkasen nestemäisessä välitilassa. energiaa saadaan ATP- ja NADPH-molekyylien sisältämästä energiasta Hiilidioksidista ja vetyioneista syntyy monivaiheisen reaktiosarjan lopputuloksena glukoosia..
valoreaktion vaiheet
- Auringon valoenergia imeytyy eli absorboituu viherhiukkasen yhteyttämiskalvostolla sijaitseviin klorofylli- eli lehtivihreämolekyyleihin, jotka virittyvät.
- Viritysenergian avulla vesi hajoaa hapeksi sekä vetyioneiksi ja elektroneiksi.
- Yhteyttämiskalvostolla olevat elektroninsiirtäjämolekyylit siirtävät elektroneja toinen toisilleen. Samalla ADP:stä muodostuu ATP:tä, jota tarvitaan hiilihydraattisynteesissä.
- Vedynsiirtäjämolekyylit ottavat vastaan vetyionit ja elektronit ja siirtävät vetyionit viherhiukkasen välitilassa tapahtuvaan hiilihydraattisynteesiin.
- Happi poistuu viherhiukkasesta.
tärkkelys
Ylimääräinen glukoosi muutetaan yleensä tärkkelykseksi, joka varastoituu kasvin runkoon, maavarsiin, silmuihin, mukuloihin, siemeniin tai hedelmiin. Tärkkelystä muutetaan takaisin glukoosiksi, kun kasvi tarvitsee energiaa.
kasvin käyttö glukoosille
omaksi energianlähteekseen muun muassa kasvuun, lisääntymiseen ja uusien solun osien rakentamiseen
glukoosista rakentuvat aineet kasvissa
tärkkelys, rasvat ja öljyt, selluloosa (soluseinät), proteiinit, muita hiilihydraatteja, kuten ruokosokeria eli sakkaroosia
monosakkaredit
yksinkertaisimpia hiilihydraatteja. Niissä on vain yksi sokerimolekyyli, jossa on kolmesta kuuteen hiiliatomia. Toinen esimerkki monosakkarideista on fruktoosi eli hedelmäsokeri.
sokerit
mono- ja disakkaredejä
sakkaroosi
ruokosokeri on disakkaridi, joka on muodostunut kahdesta sokerimolekyylistä: glukoosi- ja fruktoosimolekyylistä
maltoosi
maltoosi on rakentunut kahdesta glukoosimolekyylistä
polysakkaredit
sokerimolekyylejä on useita, niitä on jopa tuhansia. Niiden kaikki sokerimolekyylit ovat joko samaa sokeria, tai ne rakentuvat useammista eri sokereista. Polysakkaridin sokerimolekyyleistä muodostunut ketju on joko yksin kertainen tai haaroittunut. Kasvisolujen varastohiilihydraatti, tärkkelys, on glukoosimolekyyleistä muodostunut polysakkaridi.
selluloosa
kasvien rakennepolysakkaridi, josta kasvisolujen soluseinät ovat rakentuneet.