Nefrologia Flashcards

(36 cards)

1
Q

Minkä kolmen tason vika voi aiheuttaa munuaistoiminnan heikkenemistä?

A
  1. Prerenaalinen: heikentynyt munuaisperfuusio
  2. Renaalinen: munuaiskerästen vaurio
  3. Postrenaalinen: virtsateiden virtauseste
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Mitkä lääkkeet erityisesti heikentävät munuaistoimintaa?

A
  1. ACE-estäjät
  2. ATR-reseptorisalpaajat
  3. Diureetit: tiatsidit
  4. NSAID
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Mitä prerenaalinen munuaisvaurio tarkoittaa ja mistä se yleisimmin aiheutuu?

A

Munuaisten verenkierron riittämättömyys. Syynä useimmiten hypovolemia, kuivuminen (ripuli, liiallinen diureettimäärä), verenvuoto. Sokit: septinen/kardiologinen/hypovoleeminen yms…)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mitä teet, kun potilaalla hypovolemiasta johtuva prerenaalinen munuaisvaurio?

A
  1. Nesteytä Ringerillä korjataksesi kuivuman
  2. Aloita vasopressorihoito, verenpaineen nostamiseksi
  3. Hoida nestehukkaa aiheuttavat tekijät
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Kun eGFR on 60-90, mikä potilaalla on?

A

Lievä munuaisten vajaatoiminta, tällä tasolla myös normaalina ikämuutoksena.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Kun eGFR on 30-60, mikä potilaalla on?

A

Keskivaikea munuaisten vajaatoiminta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Kun eGFR on alle 30, mikä potilaalla on?

A

Vaikea munuaisten vajaatoiminta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Millä eGFR-alueella diureesihoito tulee ajanakohtaiseksi?

A

GFR alle 10. Vajaatoiminnan oireiden ilmenemisen taso yksilöllinen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Onko eGFR luotettava akuutissa munuaistilanteessa?

A

EI! Päätökset tehdään kreatiniinin perusteella.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Mikä ero on Nefriitillä ja Nefroosilla?

A

Nefriitissä virtsan kemiallisessa seulassa löytyy erytrosyyttejä JA proteiinia.
Nefroosissa virtsan kemiallisessa seulassa löytyy vain proteiinia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Mitkä neljä fysiologista seurausta munuaisten vajaatoiminnalla on? Eli: mitkä neljä ainetta kertyvät elimistöön munuaisten vajaatoiminnassa ja mitä niistä seuraa?

A
  1. Vesi -> Nestelasti (keuhkopöhö, sydämen vajaatoiminta)
  2. Kalium -> Hyperkalemia (sydämen rytmihäiriöt)
  3. H+ -> Metabolinen asidoosi
  4. Urea -> Uremia (sekavuus)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Mitä postrenaalinen munuaisvaurio tarkoittaa ja millä diagnostisella keinolla sen huomaa?

A

Virtsateissä virtsankulkueste: suurentunut eturauhanen, syöpä, virtsatiekivet.
Näiden aiheuttaman hydronefroosin havaitsee helposti virtsateiden UÄ:llä!

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Miten ensihoidat postrenaalista munuaisvauriota?

A
  1. Laita katetri tai kystofix.

2. Jos ei auta, urologi tekee nefrostooman.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Mikä on renaalinen munuaisvaurio ja mikä sen yleisimmin aiheuttaa?

A

Munuaisglomerulusten tuhoutuminen.
Syynä useimmmiten
1. Akuutti tubulusnekroosi. Taustalta voi löytyä toksisuus liittyen varjoaineeseen, rabdomyolyysiin ym.
2. Interstitiellinefriitit, glomerulonefriitit ja vaskuliitit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Mikä on normaali virtsamäärä?

A

> 50ml/h tai >1200 ml/vrk

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Millä labroilla lähtisit selvittelemään munuaisten vajaatoimintapotilaan tilaa?

A
  1. U-KemSeul + U-Solut + U-BaktVi
  2. Krea + eGFR
  3. CK
  4. Astrup
  5. Na, K, Ca, Pi
  6. CRP, PVKT, Gluk
17
Q
Miten hoidat akuuttia munuaistenvajaatoimintapotilasta? 
Mikä on nesteytystavoite?
Miten seuraat nesteytystilaa?
Aloitatko jotain lääkkeitä?
Lopetatko jotain lääkkeitä?
A
  1. Lopeta nefrotoksiset lääkkeet: ACE, ATR, NSAID ym.
  2. Katetri diureesin seurantaan
  3. Nesteytys 1000-2000 ml/ 2-4h
    - RR tavoite yli 100 mmHg
    - Diureesitavoite >50ml/h, 1200ml/vrk
  4. Noradrenaliini: vasoaktiivi RR nostoon
  5. Furosemidi: diureesin tehostamiseen (kokeillaan suurenevin annoksin 20-40-80 i.v, jos diureesiin vaste, jatketaan)
18
Q

Mitä nefroottisen oireyhtymän oireet ovat ja miten ne kehittyvät?

A

Tärkein oire on alaraaja- ja silmäluomiturvotukset.
Fysiologia:
A. Nefroottisessa tilanteessa glomerulusten filtraatio häiriintyy ja proteiini menetetään virtsaan, Na retentoituu.
B. Neste karkaa verisuonista kudoksiin, kun veren proteiinipitoisuus vähenee ja Na-pitoisuus kasvaa.

19
Q

Miten diagnosoit nefroottisen oireyhtymän? Kliininen kuva, Lab ja kuvantaminen?

A
  1. Kliininen kuva: turvotukset
  2. Virtsassa paljon proteiinia
    a. U-Alb +++
    b. dU-Prot >3g
  3. Veressä vähän proteiinia
    P-Alb matala <25g/l
  4. Munuaisten UÄ ja Biopsia johdattavat alkylähteille
20
Q

Miten reagoit, jos TK:ssa huomaat potilaalla nefroottisen oireyhtymän?

A

Lähetän aina ESH!

  • jos oireet kehittyneet äkisti, kiireellinen lähete
  • jos kehittyneet viikkojen kuluessa, ei-kiireellinen lähete
21
Q

Mihin kolmeen seikkaan keskityt nefroottisen oireyhtymän hoidossa? Miten toteutat?

A
  1. Proteinurian vähentäminen
    - ACE-estäjä ja ATR-salpaaja vähentävät. Eivät sovi kaikkiin munuaisten vajaatoimintatilanteisiin. Kontrolloi Krea. Diabeetikoille hyviä.
  2. Verenpaineen alentaminen
    - Tavoite <130/80
  3. Turvotusten vähentäminen
    a. Suolarajoitus <3g/vrk
    b. Diureetti: Furosemidi 20-80mg x 2-4 p.o. (tai 10-40 mg x2-4 i.v.)
    Kombinoi tiatsidi, jos tarve.
22
Q

Mitkä ovat nefroottisen oireyhtymän tyypillisimmät komplikaatiot? Mainitse 2.

A
  1. Hyytymistaipumus: SLT, KE, Munuaistromboosi.
    - Aloita rutiinisti ASA 100 mg
    - Osastolla myös LMWH
  2. Hypoproteinemia johtaa infektioalttiuteen ja kakeksiaan
23
Q

Miten diabeettinen nefropatia todetaan?

A

Ensimerkkinä mikroalbuminuria, joka tarkoittaa vuorokausivirtsassa lisääntynyttä albumiinia.

24
Q

Miten hoidat diabeetikon nefropatiaa?

A
  1. Aloitan ACE-estäjän: vähentää mikroalbuminuriaa.

2. Hoidan verenpainetta < 130/80 mmHg.

25
Milloin ACE-estäjä on munuaisvaivapotilaalla aiheen ja milloin vasta-aiheinen.
A. ACE-estäjä hyvä, jos potilaalla on proteinuriaa. Se vähentää sitä tehokkaasti. Myös ATR-salpaajat. B. ACE- ja ATR-lääkkeet ei sovi potilaalle, jolla munuaisvaltimoissa skleroosia ja siihen liittyen munuaisten verenkierto heikolla. Vähentävät verenkierron säätelykykyä. Ei saa aloittaa, jos potilaalla korkea Krea & matala eGFR.
26
Millä lääkkeillä voit ehkäistä ja hoitaa diabeettista nefropatiaa?
ACE-estäjillä ja ATR-salpaajilla! Niistä on hyötyä vaikeassakin munuaisten diabeettisessa vajaatoiminnassa: jopa, kun GFR < 30. Käyttöä ei tarvitse keskeyttää, vaikka Krea nousisi.
27
Mikä on diabeettisen nefropatiapotilaan ACE-estäjä/ATR-salpaajahoidon lopettamisen indikaatio?
Jos kalium > 5.5, on syytä laittaa ACE/ATR-lääkkeet tauolle. Jos Krea nousee, anna nousta!
28
Mitkä taudit kuuluvat ANCA-vaskuliitteihin ja mikä on niiden patoetiologia?
Vaskuliitit ovat systeemisairauksia, ANCA-positiiviset vaskuliitit affisioivat pieniä verisuonia. ANCA-vaskuliitteihin kuuluvat granulomatoottinen, mikroskooppinen ja eosinofiilinen granulomatoottinen polyangiitti.
29
Minkälainen on ANCA-vaskuliittien tyypillinen taudinkuva?
Yleisoireet muistuttavat syöpiä. Alkuoireet flunssankaltaiset. Iholla purppuraa. Virtsassa kaikenlaista +++ Munuaisten vajaatoiminta voi kehittyä nopeasti, KREA nousee.
30
Miten ANCA-vaskuliitteja diagnosoidaan? Mainitse 2 tärkeää juttua.
Serologialla: ANCA-vasta-aineiden osoitus. Lisäksi diagnostinen biopsia esim. munuaisesta tai muusta oirealueesta.
31
Miten ANCA-vaskuliitteja hoidetaan?
Reumatologilla ja nefrologilla ESH:ssa. Immunosuppressanttilääkitys: glukokortikoidi ym.
32
Mitkä ovat IgA-nefropatian tyypilliset oireet ja löydökset?
1. Makroskooppinen hematuria hengitystieinfektion aikaan. | 2. Oireeton mikroskooppinen hematuria ja proteinuria.
33
Mikä on keskeistä IgA-nefropatian hoidossa ja seurannassa?
1. Verenpainetasot alle 130/80. Ace-estäjä/ATR-salpaaja käytössä. 2. Immunosuppressio kortisonilla. 3. Mikäli proteinuria >1g tai Krea nousee, nefrologille.
34
Mikä on interstitiellinefriitin patoetiologia? Mikä sen aiheuttaa?
Immuunipuolustuksen ylireaktio, jossa tulehdustekijöitä kasautuu munuaisiin ja aiheuttaa munuaisten vajaatoiminnan. Taustalla lääke (AB, PPI), mikrobi tai autoimmuunisairaus, jolle immuunipuolustus herkistyy.
35
Mitkä ovat interstitiellinefriitin oireet?
Oireet aiheutuvat ns. allergisesta yliherkkyydestä: lämpöilyä, ihottumaa, eosinofiliaa, selkä- tai lihas- ja nivelkipuja, oksentelua, heikotusta, ruokahaluttomuutta tai päänsärkyä. Virtsalöydös siisti. cU-A1miglo koholla, kun virtsaan vuotaa tiettyä erikoisproteiinia.
36
Mitä teet, kun TK-päivystyksessä potilaasta herää intestitiellinefriitti-epäily?
Laitan päivystyksenä ESH. Siellä hoidetaan glukokortikoidikuurilla (6kk). Yliherkistymisen aiheuttajaa vältetään.