Tenttitärpit 2 Flashcards
(12 cards)
Vahvistettujen tappioiden vähennysrajoitukset omistajanvaihdostilanteiden osalta
Tuloverolain (TVL) 122 §:n mukaan yhtiöllä on oikeus vähentää aikaisempien vuosien vahvistetut tappiot verotuksessa enintään 10 vuoden ajan. Jos yhtiön omistuksessa tapahtuu merkittäviä muutoksia, tappioiden vähennysoikeus voi kuitenkin rajoittua.
Omistajanvaihdoksella tarkoitetaan tilannetta, jossa yli 50 % yhtiön osakkeista vaihtaa omistajaa muun kuin perinnön tai testamentin kautta. Tällöin yhtiö menettää automaattisesti oikeuden vähentää aiempia tappioitaan, ellei Verohallinto myönnä poikkeuslupaa. Poikkeuslupa voidaan myöntää, jos yhtiö jatkaa tai laajentaa olennaisesti liiketoimintaansa.
Rajoitukset koskevat myös konserneja. Konserninsiirroissa tappiot eivät siirry emoyhtiölle tai tytäryhtiöille ilman erillistä lupaa. Lisäksi tappioiden siirtämistä voidaan estää veronkiertosäännösten nojalla, jos omistajanvaihdos on tehty pelkästään verohyötyjen saavuttamiseksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että merkittävä omistajanvaihdos voi estää tappioiden vähentämisen, ellei Verohallinto myönnä poikkeuslupaa liiketoiminnan jatkumisen perusteella.
Mitkä ovat EVL 52c mukaisessa jakautumisessa verotuksellisia seuraamuksia?
Elinkeinoverolain (EVL) 52 c §:n mukainen jakautuminen voi olla joko kokonais- tai osittaisjakautuminen. Verotuksessa tällainen jakautuminen on pääsääntöisesti neutraali eli siitä ei synny välitöntä veroseuraamusta, jos lain edellytykset täyttyvät.
Jakautumisessa yhtiön varat ja velat siirtyvät vastaanottaville yhtiöille alkuperäisillä verotusarvoillaan. Tämä tarkoittaa, että poistot, varaukset ja hankintamenot siirtyvät muuttumattomina. Myös jakautuvan yhtiön tappiot voivat siirtyä vastaanottaville yhtiöille suhteessa siirtyviin varoihin, mutta tappioiden vähennysoikeus voi rajoittua, jos omistajanvaihdoksia tapahtuu (EVL 122 §).
Osakkeenomistajien kannalta jakautuminen ei realisoi verotettavaa luovutusvoittoa. Vanhojen osakkeiden hankintameno jakautuu vastaanottavien yhtiöiden osakkeille. Jakautuvan yhtiön viimeisen verovuoden tulos verotetaan normaalisti, mutta jakautumisesta aiheutuneet järjestelykulut eivät yleensä ole vähennyskelpoisia.
Mikäli jakautuminen ei täytä EVL 52 c §:n ehtoja, sitä voidaan pitää verotuksessa purkautumisena, jolloin syntyy verotettava luovutusvoitto. Lisäksi, jos jakautumisen katsotaan olevan verosuunnittelua ilman liiketaloudellista perustetta, Verohallinto voi puuttua siihen esimerkiksi peiteltynä osinkona.
Yhteenvetona EVL 52 c § mahdollistaa veroneutraalin yritysjärjestelyn, mutta se edellyttää ehtojen täyttymistä, jotta välittömät veroseuraamukset voidaan välttää.
Miten alv-verotuksessa menetellään kun otetaan ulkopuolisia hyödykkeitä omaan käyttöön?
Vähennysoikeuden yleissäännöksen mukaan vähennysoikeus koskee vain liiketoimintaa varten tehtyjä ostoja. Jos yritys ostaa tavaran tai palvelun muuta kuin liiketoimintaa varten, esimerkiksi henkilökunnan tai omistajan yksityiskäyttöön, ostoon sisältyvä vero ei ole vähennyskelpoinen. Säännös toteuttaa periaatetta, jonka mukaan yksityisen kulutuksen tulee olla verollista.
Arvonlisäverolain 114 §:ssä vähennyskelvottomiksi on mainittu verovelvollisen tai hänen henkilökuntansa asuntona, lastentarhana, harrastustilana tai vapaa-ajanviettopaikkana käytettävä kiinteistö sekä siihen tai sen käyttöön liittyvät tavarat ja palvelut. Nämä kulut ovat vähennyskelvottomia riippumatta siitä, katsotaanko niiden liittyvän enemmän yrityksen liiketoimintaan vai henkilöstön yksityiskäyttöön. Tämän laissa olevan luettelon lisäksi myös muut henkilökunnan tai omistajan yksityiskäyttöön tulevat ostot ovat vähennyskelvottomia. Rajanveto liiketoiminnan ja henkilökunnan yksityiskäytön välillä on usein tulkinnanvarainen.
Vähennysoikeus määritetään tavaran ostohetken käyttötarkoituksen mukaan. Jos käyttötarkoitus on vähennyskelvoton, vähennysoikeutta ei ole. Jos tavaran käyttötarkoitus myöhemmin muuttuu siten, että yritys ryhtyy käyttämään vähennyskelvottomaan käyttöön hankkimaansa tavaraa vähennyskelpoiseen käyttöön, yrityksellä on oikeus tehdä tavarasta vähennys silloin, kun se siirretään vähennyskelpoiseen käyttöön (AVL 112.1 §).
Esimerkiksi: On itsestään selvää, että jos vastaanottajan näkökulmasta luovutuksessa ei ole yksityiseen kulutukseen liittyviä elementtejä, vaan vastaanottaja käyttää saamiaan hyödykkeitä työtehtävien suorittamiseen, kysymyksessä on vähennyskelpoinen hankinta. Näin ollen esimerkiksi henkilökunnan työvälineiden tai suojavaatteiden, kuten työtakkien ja haalareiden, hankinta on vähennyskelpoista. Muiden vaatteiden kuin suojavaatteiden, esimerkiksi asiakaspalveluhenkilökunnan yhtenäisen asustuksen, vähennyskelpoisuus on tulkinnanvarainen ainakin siltä osin, kun asuste on katsottu palkanluonteiseksi eduksi.
Mitä erityisiä rajoituksia on konserniavustuksen käyttämisessä nk. vanhoihin tappioihin?
Konserniavustuksen käyttöä vanhojen tappioiden kattamiseen rajoittavat tietyt lainsäädännölliset säännökset. Keskeiset rajoitukset liittyvät seuraaviin seikkoihin:
Tappioiden vanhentuminen: Tuloverolain (TVL) 119 §:n mukaan tappiot ovat vähennyskelpoisia verotuksessa enintään kymmenen verovuoden ajan tappion syntymisestä. Tämän ajanjakson jälkeen tappiot vanhentuvat, eikä niitä voida enää vähentää verotuksessa. Näin ollen konserniavustusta ei voida käyttää kattamaan yli kymmenen vuotta vanhoja tappioita.
Omistajanvaihdokset: Jos yhtiön omistuksessa tapahtuu merkittäviä muutoksia, tappioiden vähennysoikeus saattaa rajoittua. TVL 122 §:n mukaan, mikäli yli puolet yhtiön osakkeista tai osuuksista vaihtaa omistajaa muun kuin perinnön tai testamentin kautta, yhtiö menettää oikeuden vähentää aiemmat tappionsa, ellei Verohallinto myönnä poikkeuslupaa erityisistä syistä. Tämä rajoitus koskee myös konserniavustuksen käyttöä tappioiden kattamiseen.
Konserniavustuksen edellytykset: Konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain (825/1986) mukaan avustuksen antajan ja saajan tulee olla kotimaisia osakeyhtiöitä tai osuuskuntia, joiden verotuksessa sovelletaan elinkeinoverolakia (EVL). Lisäksi konsernisuhteen on oltava voimassa koko verovuoden ajan, ja sekä antajan että saajan tilikausien tulee päättyä samanaikaisesti. Nämä edellytykset rajoittavat konserniavustuksen käyttöä tappioiden kattamisessa.
On myös huomioitava, että konserniavustuksen antamisella tulee olla liiketaloudellinen peruste, kuten tappioiden hyödyntäminen tai tytäryhtiön taloudellisen aseman parantaminen. Ilman perusteltua syytä annettu avustus saattaa johtaa verotuksellisiin seuraamuksiin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että konserniavustuksen käyttö vanhojen tappioiden kattamiseen on mahdollista, mikäli tappiot eivät ole vanhentuneet, omistajanvaihdoksia ei ole tapahtunut ilman poikkeuslupaa ja konserniavustuksen antamisen edellytykset täyttyvät.
Mitä tarkottaa arvostusongelma tuloverotuksessa?
Elinkeinotulon verottamisessa arvostusongelma ei tule samalla tavoin merkittävänä esille kuin perintö- ja lahjaverotuksessa. Hyödykkeiden ja saamisten arvon määritykseen liittyviä kysymyksiä joudutaan kuitenkin ratkaisemaan myös tuloverotuksessa. Näissä tilanteissa on perusteltua puhua arvostusongelmasta. Eriytetyssä tuloverojärjestelmässä on arvostamisella lisäksi erityinen merkitys sen vuoksi, että yritystulon pääomatulo-osuuden määritys perustuu yrityksen nettovarallisuuden laskentaan.
Arvostustasot
Tuloverotusta silmällä pitäen voidaan eräänlaisina arvostuksen perustasoina mainita kolme arvoa: (1) kirjanpitoarvo, jota yleensä vastaa verotuksessa poistamaton hankintameno, (2) alkuperäinen hankintameno ja (3) käypä arvo.
Jos hyödykkeen arvo on määrättävä tuloutusta varten, kyseiset arvot eroavat lopputuloksiltaan olennaisella tavalla. Kirjanpitoarvoa käytettäessä eivät kulukirjaukset, kuten käyttöomaisuuden hankintamenosta tehdyt poistot, palaudu. Alkuperäisen hankintamenon soveltaminen palauttaa tehdyt poistot mutta ei johda kulukirjausten purkaantumisen lisäksi arvonnousun verottamiseen. Käypä arvo puolestaan johtaa siihen, että myös mahdollinen arvonnousu tulee verotetuksi.
kirjasta
Muun luovutusten verokohtelu?
Eräiden yhteisöjen kuten osakeyhtiön muun toiminnan eli henkilökohtaisen tulolähteen (TVL) poistumisen myötä verovuodesta 2020 alkaen yhteisön elinkeinotoiminnan tulolähteeseen saattaa kuulua myös omaisuutta, joka on muun kuin elinkeinotoimintana pidettävän tulonhankkimistoiminnan käytössä sekä omaisuutta, jota ei käytetä lainkaan yhteisön tulonhankkimistoiminnassa. Tällainen omaisuus kuuluu yleensä muun omaisuuden omaisuuslajiin.
Muuta omaisuutta on ainoastaan sellaisilla yhteisöillä, joiden verotuksessa ei verovuodesta 2020 alkaen sovelleta TVL:n säännöksiä. Muiden yhteisöjen verotuksessa sovelletaan edelleen TVL:n säännöksiä, eikä EVL:n muuta omaisuutta koskeva säännös vaikuta tällaisten yhteisöjen muun toiminnan tulolähteen omaisuuteen.
Muusta omaisuudesta saadut tulot ja luovutushinnat ovat veronalaista tuloa (EVL 5 § 1 k). Koneista ja kalustosta saadut luovutushinnat tuloutetaan epäsuorasti menojäännösjärjestelmän puitteissa (EVL 30.2 §). Erityissäännös koskee rakennuksista, aineettomista oikeuksista yms. käyttöomaisuudesta saatujen luovutushintojen tulouttamista (EVL 41.1 §). Kulumattoman muun omaisuuden luovutushinnan tulouttamisesta ja hankintamenon käsittelystä luovutusvuonna säädetään EVL 42a §:ssä.
kirja
Mitä verovelvollisuusryhmä tarkottaa ja mitä merkitystä sillä on alvin kannalta?
Vähintään kaksi yritystä voi tehdä Verohallinnolle hakemuksen, että niitä kohdellaan arvonlisäverotuksessa yhtenä arvonlisäverovelvollisena eli että yritykset rekisteröidään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin verovelvollisuusryhmänä. Muun muassa seuraavien edellytysten pitää täyttyä:
Yritykset harjoittavat pääasiassa arvonlisäverotonta rahoitus- tai vakuutustoimintaa.
Yrityksillä on kotipaikka tai kiinteä toimipaikka Suomessa.
Yritys voi kuulua kerrallaan vain yhteen verovelvollisuusryhmään. Yritys ei myöskään voi toimia osittain verovelvollisuusryhmän jäsenenä ja osittain itsenäisenä arvonlisäverovelvollisena.
Verovelvollisuusryhmällä pitää olla edustaja, joka on yksi ryhmän jäsenistä. Edustaja antaa koko ryhmän puolesta yhden arvonlisäveroilmoituksen, jossa se ilmoittaa kaikkien ryhmän jäsenten arvonlisäverotiedot. Ryhmän jäsenten on kuitenkin itse annettava arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus EU-tavaramyynneistään ja EU-palvelumyynneistään.
vero.fi
Millon vastaanottava yhtiö saa vähentää sulautuvan yhtiön vahvistetut tappiot?
Sulautuvalla yhtiöllä voi olla sulautumishetkellä vähentämättä olevia tulolähteen tappioita ja luovutustappioita. Sekä tulolähteen tappioiden että luovutustappioiden siirtyminen vastaanottavalle yhtiölle edellyttää, että sulautuminen on toteutettu EVL:n yritysjärjestelysäännösten mukaisesti (KHO 2012:23). Tulolähteen tappioiden siirtymistä vastaanottavalle yhtiölle rajoitetaan TVL 123 §:n 2 momentissa. TVL 123 §:n 2 momentin mukaan yhteisön sulauduttua on vastaanottavalla yhteisöllä oikeus vähentää verotettavasta tulostaan sulautuneen yhteisön tappio 119 ja 120 §:ssä säädetyllä tavalla, mikäli vastaanottava yhteisö taikka sen osakkaat tai jäsenet taikka yhteisö ja sen osakkaat tai jäsenet yhdessä ovat tappiovuoden alusta lukien omistaneet yli puolet sulautuneen yhteisön osakkeista tai osuuksista. Vastaanottavalla osuuskunnalla tai säästöpankilla on kuitenkin aina oikeus vähentää sulautuneen osuuskunnan tai säästöpankin ne tappiot, jotka ovat syntyneet sinä verovuonna, jona sulautuminen on tapahtunut, tai kahtena sitä edeltäneenä verovuotena.
vero.fi
Mikä on jatkuvuusperiaate ja miten sitä on käytetty yritysverotuksen sääntelyssä?
Millainen vähennysoikeus on edustusmenoilla EVL:ssä ja miten edustusmeno on määritelty oikeus- ja verotuskäytännössä?
Mikä on kiinteä toimipaikka ja mikä vaikutus kiinteän toimipaikan muodostumiselle on arvonlisäverotuksessa?
Mitkä yhteisöt ovat (Suomessa?) verovelvollisia? (en muista sanatarkasti jotain yhteisöjen verovelvollisuudesta)
