Tulojen veronalaisuus ja menojen vähennyskelpoisuus Flashcards
(12 cards)
Veronalaisia elinkeinotuloja ovat elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Anna esimerkkejä…
1) rahoitus-, vaihto-, sijoitus-, käyttö- ja muusta omaisuudesta sekä muista elinkeinossa käytetyistä aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä saadut luovutushinnat ja muut vastikkeet
2) elinkeinotoimintana harjoitetusta vuokraamisesta, työn tai palveluksen suorittamisesta ynnä muusta sellaisesta saadut korvaukset;
3) elinkeinoon kuuluvan omaisuuden tuottamat osingot, korot ja muut tulot siten kuin 6 a §:ssä säädetään;
4) liikkeen tai ammatin taikka siihen kuuluvan omaisuuden, oikeuden tai etuuden vuokraamisesta saadut korvaukset;
5) rahoitusomaisuudesta ja muusta omaisuudesta saadut voitot
lisäksi 10 muuta kohtaa…
Millainen elinkeinotulo on verovapaata?
muun muassa nämä:
1) muun kuin pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön tai osuuskunnan sekä säästöpankin ja keskinäisen vakuutusyhtiön saamat käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutushinnat siten kuin 6 b §:ssä säädetään;
2) yhteisön osake- tai osuuspääomana ja muuna pääomansijoituksena saamat erät mukaan lukien osakeyhtiön omien osakkeiden luovutuksesta saamat vastikkeet;
3) sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoa ylläpitävän yhteisön verkkoon liittymisestä perimät maksut, jotka palautetaan suorittajalle;
…
Osinkojen verotuksen perusongelmana ketjuverotus. Miten tätä on pyritty poistamaan?
Yleisesti käytössä kolme tapaa:
A) Yhtiöveron hyvitys (avoir fiscal)
B) Osinkojen verovapaus
C) Osinkoverotuksen kohdistaminen osingonjakajaan (nk. profit tax, käytössä esim. Virossa)
Suomessa yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä siirryttiin 2005 yritys- ja pääomaverouudistuksen yhteydessä osinkojen (osittaiseen) verovapauteen.
Miten tytäryhtiöiden emoyhtiölleen jakamia voittoja verotetaan?
Emo-tytäryhtiödirektiivi on EU-direktiivi, jonka tarkoituksena on estää saman tulon kaksinkertainen verotus konserneissa. Käytännössä se tarkoittaa, että EU:n jäsenvaltioissa toimivat emoyhtiöt eivät joudu maksamaan lähdeveroa tytäryhtiöiltään saamista osingoista ja muista jaetuista voitoista.
Keskeiset kohdat:
✅ Lähdeverovapaus: Tytäryhtiön emoyhtiölle maksamat osingot ovat vapautettuja lähdeverosta.
✅ Ei lähdeveroa emoyhtiön maassa: Emoyhtiön sijaintijäsenvaltio ei saa kantaa lähdeveroa tämän yhtiön tytäryhtiöstään saamista voitoista.
✅ Poikkeukset väärinkäytöksissä: Jos järjestely on tehty veronkiertotarkoituksessa, lähdeverovapautta ei tarvitse myöntää.
Eli ideana on sujuvoittaa konsernirakenteita EU:ssa ja estää sitä, että samaa voittoa verotettaisiin useaan kertaan eri maissa.
Miten menee osingon verovapaus Suomessa?
Osinko tarkoittaa yhtiön jakamaa voittoa osakkeenomistajille. Suomessa yhteisö (eli yritys, esim. osakeyhtiö) voi saada osinkoja verovapaasti tietyissä tilanteissa.
EVL 6 a.1 § – Osingot ovat verovapaita, jos ne tulevat:
🔹 (A) Kotimaiselta yhteisöltä → Jos osakeyhtiö saa osinkoa toiselta suomalaiselta yhtiöltä, osinko on verovapaata.
🔹 (B) EU:n alueella toimivalta yhtiöltä → Jos osinko tulee Emo-tytäryhtiödirektiivin (EU-lainsäädäntö) mukaiselta ulkomaiselta yhtiöltä, osinko on verovapaa.
👉 Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritykset voivat siirtää voittoja tytäryhtiöiltä emoyhtiöille ilman, että niistä maksetaan veroa uudelleen.
EVL 6 a.2 § – ETA-alueelta saadut osingot ovat verovapaita, jos:
1️⃣ Osingon jakava yhtiö maksaa tuloksestaan veroa vähintään 10 %.
Tällä varmistetaan, ettei osinkoa jaeta verovapaasti yhtiöistä, jotka maksavat vain hyvin vähän tai ei ollenkaan veroa.
2️⃣ Yhtiön kotipaikka on oikeasti ETA-alueella (EU + Norja, Islanti, Liechtenstein).
Eli se ei saa olla verosopimuksen mukaan sijoittunut esim. veroparatiisiin.
👉 Käytännössä: Jos suomalainen yritys saa osinkoa toisesta ETA-alueen yrityksestä, osinko on verovapaa, kunhan jakava yritys maksaa riittävästi veroja ja on oikeasti rekisteröity ETA-maassa.
Miten osinkojen jaon verotus menee oy ja oyj välilllä?
Osinko on verovapaata jos,
osingonjakaja ⇨ -saaja:
- oy/ oyj ⇨ oyj
- oy ⇨ oy
Mutta tilanteessa: oyj ⇨ oy, osinko on verovapaata tuloa, jos osingonsaaja välittömästi omistaa vähintään 10%:a osingonjakajan osakepääomasta!!
Miten verotetaan velan anteeksiantoa (akordia)?
Jos ostaja ei maksuvaikeuksien vuoksi kykene maksamaan ostolaskuaan ja myyjä kirjaa myynnin luottotappiokseen, ostajan ei tar-vitse poistaa ostosta tekemäänsä vähennystä. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan asiakkaan hyväksytyssä velkasaneerausohjelmassa myyntisaatavista leikatut osuudet olivat myyjälle luottotappioita, joten velkasaneerauksessa olevan ostajan ei tarvinnut oikaista ostovähennyksiään (KHO 1997:69). Toisaalta korkein hallinto-oikeus katsoi, että vapaaehtoisessa velkasaneerauksessa anteeksiannettu saatava ei ollut myyjälle luottotappio vaan myynnin oikaisuerä, joten ostajankin oli vastaavasti oikaistava ostovähennystään (KHO 24.9.1998 T 1952).
- Milloin velan anteeksianto on verovapaa?
- Velan anteeksianto EI ole veronalaista, jos saamista pidetään arvottomana.
- Eli jos velallinen ei olisi missään tapauksessa pystynyt maksamaan velkaa takaisin, sitä ei veroteta etuna.
Tämä perustuu ajatukseen, että anteeksi annettu velka ei tuota “todellista” hyötyä velalliselle, jos hän ei olisi voinut maksaa sitä muutenkaan. - Käytännössä kaksi tyyppiä velan anteeksiannossa:
1️⃣ Kauppahintasaatava → Ostohinnanalennus, jos kohdistuu samaan tilikauteen
Jos yritys ostaa tavaraa tai palvelua velaksi ja myyjä antaa jälkikäteen alennuksen, sitä ei käsitellä varsinaisena velan anteeksiantona.
Käytännössä tämä nähdään ostohinnan alentamisena, eikä verotettavana etuna.
2️⃣ Varsinainen saatava → Velan arvottomuus
Tämä koskee esim. lainoja, joista velkoja luopuu, koska tietää, ettei velallinen voi maksaa niitä takaisin.
Jos osakeyhtiöllä on negatiivinen oma pääoma, velan anteeksianto on yleensä verovapaata, koska yhtiöllä ei ole varoja maksaa sitä.
Logiikka: Jos yritys on konkurssikypsä, ei ole realistista ajatella, että se voisi maksaa velkansa.
Eli yhteenvetona, ei veroteta; jos velallinen ei olisi voinut missään olosuhteissa suorittaa velkaa. Mikäli olisi voinut, tämä nähdään keinotekoisena tapana välttää verotusta ja tällaisia eriä pyritään verottamaan.
Anna jotain esimerkkejä tuloista, joita yritys ei saa vähentää verotuksessa.
▪ Verovelvollisen puolison ja alle 14 v. lapselle/perheenjäsenelle maksetut palkat, eläkkeet ja muut etuudet (veronkierron riski)
▪ Verovapaan tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot
▪ Sakot, seuraamusmaksut, muut sanktioluonteiset maksuseuraamukset
▪ Muiden kuin myyntisaamisten menetykset ja arvonalenemiset, konsernituki + muut oy:n taloudellisen aseman parantamiseksi ilman vastasuoritusta suoritetut menot
▪ Lahjukset, niiden luonteiset edut
▪ Oy:n omista osakkeista suorittama määrä
▪ Muuhun omaisuuteen kuuluvan, TVL 53 a §:ssä tarkoitetun osakaslainan + muun kuin tulonhankkimistarkoituksessa annetun saamisen menetys
Anna esimerkkejä vähennyskelpoisista menetyksistä!
I. rahoitusomaisuuteen kohdistuvasta kavalluksesta, varkaudesta tai
muusta rikoksesta johtuneet menetykset;
II. myyntisaamisten arvonalenemiset, muun rahoitusomaisuuden lopullisiksi todetut arvonalenemiset sekä muuhun omaisuuteen kuuluvien saamisten lopullisiksi todetut arvonalenemiset
III. vakuutus- ja eläkelaitosten vakuutusmaksusaamisista vakuutus- ja eläkelaitoksia koskevan lainsäädännön nojalla tuloslaskelmaan kuluksi merkityt arvonalentumistappiot sekä muiden saamisten lopullisiksi todetut arvonalenemiset.
EVL 18 §:ssä säädetään vähennyskelpoisuudesta sellaisten erien osalta, jotka eivät ole tietyn tuotannontekijän hankinasta aiheutuneita. Anna esimerkkejä!
I. Tietyt alennukset ja hyvitykset
II. elinkeinotoiminnasta johtuneen velan korko, myös silloin, kun korko riippuu liikkeen tuloksesta (ts. voitto-osuuslaina)
III. elinkeinotoiminnasta johtuneesta velasta tai saamisesta aiheutuneet indeksi- ja kurssitappiot sekä velkaa tai saamista valuuttakurssimuutoksilta suojaavan termiinisopimuksen tai vastaavan suojausinstrumentin arvonlaskut
IV. osakeyhtiön työsuhteen perusteella luovuttamista omista osakkeista suorittama määrä
Miten korkomenojen vähennyskelpoisuutta rajoitetaan + poikkeukset?
Tasevapautus – miten se toimii?
📌 Tausta: Miksi korkojen vähennyskelpoisuutta rajoitetaan?
Monikansalliset konsernit ovat perinteisesti siirtäneet voittoja alhaisen verotuksen maihin käyttämällä konsernin sisäistä rahoitusta. Tämä toimii näin:
1. Emoyhtiö tai FinCo (finance company) sijaitsee alhaisen verotuksen maassa.
2. Tämä yhtiö lainaa rahaa konsernin tytäryhtiölle korkealla korolla.
3. Tytäryhtiö maksaa lainan korkoja, jotka se voi vähentää verotuksessaan korkean verotuksen maassa.
4. FinCo saa korkotulot alhaisen verotuksen maassa, missä niitä verotetaan kevyemmin.
5. Lopputulos: Konserni pienentää kokonaisverorasitustaan siirtämällä voittoja lainojen korkomenojen avulla.
📌 Miten korkomenojen vähennyskelpoisuutta rajoitetaan?
🔹 Perussääntö:
- Korkomenot ovat vähennyskelpoisia vain korkotulojen määrään asti.
- Jos korkomenot ylittävät korkotulot (eli syntyy nettokorkomenoja), niiden vähennyskelpoisuutta rajoitetaan.
🔹 Rajoitukset, jos nettokorkomenot ylittävät 500 000 euroa vuodessa:
- Aina vähennyskelpoinen: 500 000 euron edestä nettokorkomenoja voi aina vähentää.
- Ylimenevä osuus: Enintään 25 % x EBITDA voidaan vähentää.
- Ensisijaisuus: Ensin vähennetään muille kuin konserniyhtiöille maksetut korot.
- Konsernin sisäiset korkomenot: Näitä saa vähentää vain tiettyyn rajaan asti (enintään 3 000 000 euroa, jos ne ylittävät 25 % x EBITDA).
📌 Poikkeukset korkovähennysrajoituksiin
🔹 Vapautettuja tapauksia ovat mm.:
- Tietyt itsenäiset yritykset (joilla ei ole merkittäviä konserniyhteyksiä).
- Rahoitusalan yritykset, joille korkokulut ovat keskeinen osa liiketoimintaa.
- Julkiset infrastruktuurihankkeet, joiden rahoituksessa korkomenot hyväksytään ilman rajoituksia.
- Tasevapautus, joka sallii korkovähennykset, jos konsernin oman pääoman suhde taseen loppusummaan on riittävän korkea.
📌 Tasevapautus – miten se toimii?
- Yritys voi välttyä korkovähennysrajoituksilta, jos se pystyy osoittamaan, että sen omavaraisuusaste on yhtä suuri tai suurempi kuin koko konsernin omavaraisuusaste.
- Käytännössä tämä tarkoittaa, että yrityksen ei katsota harjoittavan aggressiivista voitonsiirtoa, jos sen rahoitusrakenne on terve.
- Tasevapautusta ei myönnetä, jos vähintään 20 % konsernin ulkopuolelle maksetuista koroista on mennyt konserniin liittyville tahoille.
📌 Mitä tapahtuu, jos korkomenot eivät ole vähennyskelpoisia?
- Vähennyskelvottomat korkomenot voidaan siirtää tuleville verovuosille (carry forward).
- Tämä toimii samalla periaatteella kuin tappioiden vähennyskelpoisuus eli ne voidaan vähentää myöhemmin, kun yrityksellä on riittävästi tuloja.
📌 Miksi tämä on tärkeää?
Korkovähennysrajoitukset ovat olleet osa Suomen verolainsäädäntöä jo pitkään, mutta niitä on kiristetty viimeksi 2022, ja ne vaikuttavat erityisesti konserniyhtiöihin ja voittojen verosuunnitteluun.
Millaisissa tilanteissa osinkoja ei jaeta verovapaasti?
Osingon verovapauden rajoitukset:
▪ Osingonjakaja ETA-alueen ulkopuolelta
▪ Osinko on saatu sijoitusomaisuuteen kuuluvista osakkeista, jonka osakepääomasta osingonsaaja omistaa alle 10 prosenttia
▪ Osinkoa jakava yhteisö on julkistesti noteerattu yhtiö ja osingonsaajana on:
I. muu kuin julkisesti noteerattu yhtiö;
II. joka ei omista osinkoa jaettaessa välittömästi vähintään 10 prosenttia osinkoa jakavan yhtiön osakepääomasta
▪ Osingonsaaja on luonnollinen henkilö tai kuolinpesä; Verovapaa osa: noteeramaton Oy 25 %, noteerattu Oy 15 %
▪ Peitelty osinko
▪ Veron kiertäminen
