Yritysverotuksen perusteet Flashcards
(13 cards)
Millaiset ovat verotuksen tavoitteet + ongelmat?
▪ Verotuksen ensisijainen tavoite: julkisen sektorin rahoittaminen verotuloilla (fiskaalinen tavoite).
▪ Verotuksella voidaan pyrkiä edistämään myös muita päämääriä ⇨ esim. oikeudenmukainen tulonjako, alue-, ympäristö- ja terveyspoliittiset tavoitteet.
▪ Ongelma: verotuksella on talouden toimintaa vääristäviä vaikutuksia.
⇨ Yhtenä tavoitteena minimoida vääristävät vaikutukset ja verotuksen tuottamat hyvinvointitappiot
Mikä on tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys verovuosina 2021-2027?
▪ Laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021-2027 (1078/2020)
▪ Lain soveltamisedellytysten täyttyessä verovelvollinen saa tehdä lisävähennyksen lain määritelmän täyttävän tutkimusorganisaation laskuttamista alihankintamenoista, jotka perustuvat verovelvollisen ja tutkimusorganisaation tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyöhön.
▪ Lisävähennyksen määrä on lähtökohtaisesti 150 prosenttia verovuoden kuluksi kohdistuvista ja lain edellytykset täyttävistä alihankintalaskun eristä.
▪ Lisävähennyksen vähimmäismäärä verovuonna on 5 000 euroa ja enimmäismäärä 500 000 euroa.
Verotukien rajat: kielletty valtiontuki
▪ SEUT 107 (1): Jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka
[i] valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka
[ii] vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua
[iii] suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se
[iv] vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
▪ Myös verotuksellinen toimenpide voi olla valtiontukea
▪ Jäsenvaltiolla velvollisuus arvioida tuen hyväksyttävyys ja mahdollisen ilmoitusmenettelyn tarve
▪ Komission valvonnassa
▪ Vähämerkitykselliset (de minimis) tuet ja yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (651/2014) piiriin kuuluvat tuet hyväksyttäviä, ei varsinaista ilmoitusmenettelyä.
▪ Arvioinnin keskiössä valikoivuuden arviointi
Mitä ovat hyvän verojärjestelmän ominaisuudet?
Oikeudenmukaisuus, oikeusvarmuus ja tehokkuus.
Sekä lisäksi:
▪ Neutraalisuus
▪ Selkeys / yksinkertaisuus
▪ Hallinnollinen edullisuus
▪ Symmetrisyys
▪ Joustavuus
▪ Kansainvälinen niveltyvyys ja kilpailukyky
Millaisia tekijöitä on kansainvälisen verokilpailun taustalla?
▪ Yritysten kansainvälistyminen
▪ Matalan tuottavuuden työn siirtyminen halvemman työvoiman maihin
▪ Tuotanto- ja hankintaketjujen hajauttaminen kansainvälisesti
▪ Osaava työvoima
▪ Kansainvälinen kilpailu korkean tuottavuuden työn erityisasiantuntijoista
Verokilpailun painopisteen siirtyminen yhteisöverotuksesta henkilöverotukseen?
Millainen on efektiivinen veroaste Suomessa?
▪ Yhteisöveroaste nykyisin 20 %, vrt. OECD keskiarvo 23,6 (2023)
▪ Tulojen laaja veronalaisuus ja menojen laaja vähennyskelpoisuus EVL:n sääntelyssä → poikkeusten vähäinen määrä.
▪ EVL:ssä verovapaista tuloeristä säädetty, jonka lisäksi tietyt osingot ja sulautumiset säädetty erikseen verovapaiksi eriksi.
OECD/G20 BEPS Pilari II - GloBe -säännöt
▪ OECD:n jäsenvaltiot päättivät päivittää kansainvälisen yritysverojärjestelmän vastaamaan digitalisoituneen markkinatalouden vaatimuksia.
▪ Päivitys jaettiin I pilariin (verotusoikeuden jakamista koskevat säännöt) ja II pilariin (globaali minimiveroaste)
▪ Tavoitteena 15 %:n globaali vähimmäisverokanta yritysverotuksessa. → Verokantojen pienentymisen estäminen
▪ EU-tasolla komissio teki OECD:n työn pohjalta direktiiviehdotuksen minimiverokannan säätämisestä
→ Laki suurten konsernien vähimmäisverosta astui voimaan 1.1.2024
Miten yritysverotusta on pyritty harmonisoimaan EU-tasolla?
EU:ssa jokainen maa päättää itse verotuksestaan, mutta EU-tasolla on säädetty tiettyjä yhteisiä sääntöjä, jotka estävät haitallista verokilpailua ja veronkiertoa.
Ennen kuin OECD:n Pilari II (15 % globaali minimivero) tuli voimaan, EU:ssa oli neljä keskeistä direktiiviä, jotka harmonisoivat yritysverotusta:
🔹 1) Emo-tytäryhtiödirektiivi
Estää kaksinkertaisen verotuksen tilanteessa, jossa tytäryhtiö jakaa osinkoa emoyhtiölle toisessa EU-maassa.
Poistaa lähdeveron, jotta yhtiöt voivat jakaa voittoja vapaasti EU:n sisällä.
🔹 2) Korko-rojaltidirektiivi
Poistaa lähdeverot korko- ja rojaltimaksuilta, kun ne maksetaan yritysten välillä eri EU-maissa.
Tämä helpottaa rahoitusta ja teknologian siirtoa konsernien sisällä.
🔹 3) Yritysjärjestelydirektiivi
Helpottaa rajat ylittäviä fuusioita, jakautumisia ja yritysjärjestelyjä ilman ylimääräisiä veroseuraamuksia.
Estää, että yritys ei joudu maksamaan veroja vain siksi, että se haluaa järjestellä toimintaansa eri maissa.
🔹 4) Veronkiertodirektiivi (ATAD, Anti-Tax Avoidance Directive)
Estää yrityksiä siirtämästä voittoja veroparatiiseihin.
Sisältää sääntöjä esimerkiksi korkovähennysten rajoittamisesta ja CFC-säännökset (Controlled Foreign Company, veroparatiisiyhtiöt).
Lisäksi on olemassa tietojenvaihto- ja raportointidirektiivi, joka velvoittaa jäsenmaat jakamaan verotietoja toisilleen, jotta yritykset eivät voi piilottaa tulojaan.
Millaisia ovat EU:n uudet direktiiviehdotukset 2021-2023 liittyen verotuksen harmonisointiin?
Viime vuosina EU-komissio on ehdottanut lisää sääntöjä, joilla halutaan torjua veronkiertoa ja tehdä yritysverotuksesta selkeämpää.
🔹 1) Kuoriyhtiödirektiivi (ATAD III, “Shell Directive”)
Tarkoituksena estää postilaatikkoyhtiöt (kuoriyhtiöt), joilla ei ole oikeaa taloudellista toimintaa, mutta joita käytetään verojen välttämiseen.
EU-maiden pitää arvioida, onko yhtiö todellinen vai pelkkä verosuunnittelun työkalu.
🔹 2) DEBRA (Debt-Equity Bias Reduction Allowance)
Poistaisi epäreilun veroedun, jossa velkarahoitus on verotuksellisesti edullisempaa kuin oman pääoman käyttö.
Kannustaa yrityksiä rahoittamaan toimintaansa enemmän omalla pääomalla, ei pelkästään lainalla.
🔹 3) BEFIT (Business in Europe: Framework for Income Taxation)
EU:n suunnittelema yhtenäinen yritysveropohja, joka tekisi yritysverotuksesta yksinkertaisempaa ja yhtenäisempää EU:n sisällä.
BEFIT voisi korvata aiemmin kaatuneen CCCTB-hankkeen (Common Consolidated Corporate Tax Base).
Miksi EU-alueella pyritään harmonisoimaan verotusta?
EU haluaa harmonisoida yritysverotusta, koska:
✅ Estetään verokilpailu ja veroparatiisien käyttö.
✅ Helpotetaan yritysten toimintaa yli rajojen.
✅ Torjutaan veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua.
✅ Luodaan tasapuoliset kilpailuolosuhteet kaikille yrityksille EU:ssa.
Mikä on yhteisöjen globaali vähimmäisverotus,OECD:n pilari II?
Muutoksessa on kyse suurten konsernien uudesta vähimmäisverosta, jolla pyritään varmistamaan vähintään vähimmäisverokannan mukainen verotus ympäri maailman. Uuden täydennysveron avulla matalasti verotettujen konserniyksiköiden vähimmäisveroaste nostetaan 15%:iin.
Pilari II:n säännöt koskevat kansainvälisiä konserneja, joiden konsernitilinpäätöksen mukaiset vuotuiset tuotot ylittävät 750 miljoonaa euroa vähintään kahtena neljästä tilikautta edeltävästä tilikaudesta. EU-alueella säännöt koskevat myös kotimaansa sisällä tuottokynnyksen ylittäviä konserneja.
Mikä on OECD:n pilari I?
Pilari I on osa OECD:n kansainvälistä yritysverouudistusta, joka pyrkii muuttamaan sitä, miten monikansallisia yrityksiä verotetaan. Se on erityisesti suunnattu digijäteille ja suurille monikansallisille yrityksille, jotka ovat aiemmin pystyneet välttämään veroja siirtämällä voittoja matalan verotuksen maihin.
Pilari I muuttaa sitä, missä maassa yrityksiä verotetaan. Aiemmin verot perustuivat siihen, missä yrityksellä oli fyysinen toimipiste (esim. tehdas tai toimisto). Nyt Pilari I tuo uuden mallin:
✅ Digiyritykset ja suuret monikansalliset yritykset maksavat veroja maihin, joissa niillä on asiakkaita – vaikka niillä ei olisi siellä toimipistettä.
✅ Koskee vain hyvin suuria yrityksiä (globaalit tulot yli 20 miljardia euroa ja kannattavuus yli 10 %).
✅ Ylimääräinen voitto jaetaan uudelleen eri maiden kesken, jotta maat, joissa yrityksen asiakkaat ovat, saavat osan verotuloista.
Miksi OECD pilari I tarvitaan?
🔸 Digiyritykset voivat myydä palveluja globaalisti ilman, että niillä on fyysistä toimipistettä asiakkaan maassa. Esim. Facebook ja Google tekevät paljon mainostuloja eri maista, mutta eivät maksa niissä juuri lainkaan veroja.
🔸 Monet monikansalliset yritykset siirtävät voittoja veroparatiiseihin (esim. Irlanti, Bermuda, Luxemburg) ja maksavat vähemmän veroja.
🔸 Pilari I varmistaa, että suuryritykset maksavat veroa maihin, joissa niiden asiakkaat ovat, ei vain siihen maahan, missä niiden pääkonttori sijaitsee.
