10 Veri Flashcards
(112 cards)
1
Q
veri muodostuu (2)
A
plasmasta ja soluista
2
Q
verisolut jaetaan kolmeen ryhmään
A
punasolut eli erytrosyytit
valkosolut eli leukosyytit
verihiutaleet eli trombosyytit
3
Q
punasolujen tehtävä
A
kuljettaa happea ja hiilidioksidia
4
Q
valkosolujen tehtävä
A
elimistön puolustusjärjestelmä
5
Q
verihiutaleiden tehtävä
A
verenvuoron tyrehdyttäminen eli hemostaasi
6
Q
plasma kuljettaa
A
vesiliukoisia orgaanisia ja epäorgaanisia aineita sekä pieninä hiukkasina myös veteen huonosti liukenevia plasmaproteiineja (valkuaisaineet)
7
Q
valtaosa plasmaproteiineista muodostuu
A
maksassa (pl. vasta-aineet ja proteiinihormonit)
8
Q
hematokriittiarvo ilmaisee
A
punasolujen tilavuusosuuden koko verimäärästä
naiset km. 42 %, miehet km. 47 %
9
Q
kypsä punasolu sisältää
A
hemoglobiinimolekyylejä
10
Q
punasolun aineenvaihdunta on
A
anaerobista (ei mitokondrioita!)
11
Q
happi sitoutuu hemoglobiiniin
A
melko löyhästi (sitoutuu helposti ja irtoaa helposti)
12
Q
mieshormoni testosteronin vaikutus punasolutuontantoon
A
lisää
13
Q
punasolujen proteiineista hemoglobiinia on
A
noin 95 %
14
Q
punasolujen painosta hemoglobiinia on
A
noin 34 %
15
Q
hemoglobiinimolekyyli muodostuu neljästä
A
pallomaisesta polypeptidiketjusta (globiini)
16
Q
hemiryhmän ympärille kietoutuneen pallomaisen polypeptidiketjun keskellä on
A
rauta-atomi
17
Q
jokainen hemoglobiinin rauta-atomi pystyy sitomaan
A
yhden O2-molekyylin
18
Q
jokaisessa punasolussa on hemoglobiinimolekyylejä noin
A
300 miljoonaa
19
Q
verisolujen muodostumista kutsutaan
A
hematopoieesiksi
20
Q
uusia punasoluja muodostuu
A
luuytimen kantasolujen jakautuessa
21
Q
kantasolut voivat erilaistua
A
punasoluiksi, valkosoluiksi ja verihiutaleiksi
22
Q
sikiövaiheessa punasoluja muodostuu
A
pääasiassa maksassa ja pernassa
23
Q
syntymän lähestyessä punasolujen muodostus siirtyy
A
luuytimelle
24
Q
murrosiän jälkeen punasoluja muodostavaa punaista luuydintä on
A
pääasiassa litteissä luissa (rintalastassa, lonkkaluussa ja kylkiluissa)
25
muutaman solunjakautumisen jälkeen osa kantasoluista muuttuu punasolujen esiasteiksi
proerytroblasteiksi
26
kun hemoglobiinipitoisuus lähestyy kypsien punasolujen tasoa,
tuma surkastuu ja sen jäännökset poistetaan solusta
27
epäkypsä, tumaton punasolu
retikulosyytti
28
retikulosyyteissä on RNA:n jäänteitä, joten niissä muodostuu
edelleen hemoglobiinia
29
normaali punasolutuotanto edellyttää, että ravinnosta saadaan riittävästi (5)
```
proteiineja
rautaa
kuparia
B2-, B6-, B12-vitamiineja
foolihappoa
```
30
elimistössä olevasta raudasta on sitoutunut hemoglobiiniin
noin 70 %
31
kun vanhat punasolut kuolevat, vapautuva rauta kulkeutuu
transferriiniproteiiniin sitoutuneena joko maksan rautavarastoihin ferritiiniksi tai punaiseen luuytimeen uudelleen hemoglobiinin muodostukseen
32
rautaa menetetään
erittyy virtsaan
erittyy hikeen
suolen limakalvon ja ihon hilseillessä
kuukautisvuodon mukana
33
B12-vitamiini l.
kobalamiini
34
foolihappoa ja B12-vitamiinia tarvitaan
DNA-synteesiin eli solun perimän kopioimiseen tytärsolulle
35
yleensä B12-vitamiinin puutos johtuu
mahalaukku ei tuota riittävästi sisäistä tekijää (intrinsic factor), jota tarvitaan B12-vitamiinin imeytymiseen suolistosta
36
punasolutuotantoa ohjaava hormoni
erytropoietiini, muodostuu munuaisissa
37
erytropoietiinin kohdesolut
luuytimen punasolujen esiasteet
38
erytropoietiinin eritys riippuu
elimistön hapentarpeen ja saannin suhteesta
39
anemiat voidaan jakaa kolmeen ryhmään
vähentyneestä punasolutuotannosta johtuva anemia
punasolujen nopeutuneesta hajoamisesta eli hemolyysistä johtuva anemia
suurista verenvuodoista johtuva anemia
40
raudanpuuteanemia
riittämätön raudansaanti ravinnosta tai raudan heikko imeytyminen suolistosta
ruoansulatuskanavan haavaumat, kasvaimet ja polyypit
runsas kuukautisvuoto
-> punasolut ovat normaalia pienempiä ja hemoglobiinipitoisuus on alhainen
41
pernisioosi anemia
veren punasolumäärä on normaalia pienempi
B12-vitamiinin puute
-> punasolut ovat epänormaalin suuria, mutta hauraampia ja niiden elinikä on normaalia lyhyempi
42
krooniseen munuaissairauteen liittyvä anemia
munuaiset eivät pysty tuottamaan erytropoietiinia
43
anemia johtaa sydämen minuuttitilavuuden
suurenemiseen
44
kun tuhoutuneen punasolun globiiniosa ja rauta on pilkottu pois, hemiryhmän loppuosa muuttuu
bilirubiiniksi, joka erittyy sappinesteeseen
45
vakavan infektion uhatessa luuytimestä vapautuu
nopeasti ja runsaasti valkosoluja vereen, samalla valkosolutuotanto kiihtyy
46
veren normaalia suuremmasta valkosolumäärästä käytetään nimitystä
leukosytoosi
47
polysytemia
veren epänormaalin suuri punasolumäärä, syynä pitkään jatkuneen hapenpuutteen stimuloima erytropoietiinituotannon lisääntyminen
48
veren viskositeetin lisääntyminen ja hikoilun aiheuttama nestehukka voivat yhtä aikaa esiintyessään suurentaa
veritulppariskiä
49
ikterus
kerlaisuus, veren bilirubiinipitoisuuden suureneminen
50
hemolyyttinen ikterus
punasolujen liian nopea hajoaminen (hemolyysi), bilirubiinia muodostuu nopeammin kuin maksa ehtii erittää sappeen
51
maksan vajaatoimintaan liittyvä ikterus
maksa ei pysty tiettyjen sairauksien yhteydessä erittämään normaalia bilirubiinimäärää sappeen, myös vastasyntyneillä
52
vastasyntyneen ikterus voi aiheuttaa
aivovaurioita, koska aivo-verieste ei ole vielä täysin kehittynyt
53
bilirubiini on valoherkkää ja tuhoutuu altistuessaan
lyhytaaltoiselle valolle
54
sappiteiden tukkeutumisesta johtuva ikterus
sappikivien tai kasvaimen vuoksi sappi ei pääse poistumaan sappirakosta suolistoon -> solunulkoisen nesteen bilirubiinipitoisuu nousee nopeasti
55
valkosolut jaetaan ryhmiin (3)
tuman ulkonäön,
rakkuloiden lukumäärän ja tyypin sekä
solun muodostumispaikan perusteella
56
polymorfonukleaarisilla valkosoluilla
tuma on jakautunut erimuotoisiin lohkoihin
57
polymorfonukleaarisissa soluissa on erityisen runsaasti
solunsisäisiä rakkuloita, joten värjätyn solun solulima näyttää rakeiselta
58
polymorfonukleaarisia soluja kutsutaan
jyvässoluiksi eli granulosyyteiksi
59
granulosyytit jaetaan kolmeen ryhmään
neutrofiiliset (neutrofiilit)
eosinofiiliset (eosinofiilit l. asidofiilit)
basofiiliset (basofiilit)
60
valkosolutyyppejä on kolme
granulosyytit
monosyytit
imusolut eli lymfosyytit
61
monosyytit ovat
suurempia kuin lymfosyytit ja niiden tuma on munuaisenmuotoinen
62
granulosyytit ja monosyytit suojaavat
elimistöä haitallisilta bakteereilta ja muilta mikrobeilta sulkemalla tunkeutujat sisäänsä ja pilkkomalla ja tuhoamalla ne -> fagosytoosi
63
granulosyyttejä ja monosyyttejä kutsutaan
fagosyyteiksi
64
lymfosyytit tunnistavat
mikrobeja ja torjuvat niitä fagosyyttejä tehokkaammin mm. muodostamalla vasta-aineita
65
trombosyytit muodostuvat
kuroutumalla irti tietyistä luuytimen soluista (megakaryosyytit)
66
granulosyyttejä ja monosyyttejä muodostuu ainoastaan
luuytimessä
67
useimmat epäkypsät imusolut poistuvat luuytimestä
jo sikiökaudella tai pian syntymän jälkeen
68
imusolut varastoituvat kypsymään (5)
```
imusolmukkeisiin
pernaan
risoihin
kateenkorvaan
suolisto ja muiden elinten imukudokseen
```
kypsymään solunjakautumisten kautta valmiiksi imusoluiksi
69
leukopenia
veren valkosolujen vähyys, jota aiheuttaa luuydintoimintaa lamaava lääkkeet ja radioaktiivinen säteily
70
veren granulosyyttipitoisuus määräytyy (2) tavalla
kypsiä granulosyyttejä vapautuu säädellysti luuytimen suurista varastoista
uusia granulosyyttejä muodostuu tarpeen mukaan
71
neutrofiiliset granulosyytit torjuvat
aktiivisesti bakteerien aiheuttamia infektioita siirtymällä infektioalueelle ja tuhoamalla tunkeutuneita bakteereita
'iskujoukko'
72
eosinofiiliset granulosyytit siirtyvät
alueille, joilla esiintyy loisia tai joilla on meneillään allerginen reaktio
erittävät loisia tappavia aineita
eivät fagosytoi bakteereita
73
basofiilisillä granulosyyteillä on keskeinen rooli
allergiaoireiden syntymisessä
allergisten reaktioiden yhteydessä muodostuvat IgE-vasta-aineet kiinnittyvät usein näiden solujen pintaan
allergeenin kiinnittyessä vasta-ainemolekyyliin syöttösolut ja basofiilit tyhjentävät histamiinirakkulansa niitä ympäröivään nesteeseen eksosytoosin avulla
74
syöttösolut ja basofiilit erittävät
myös hepariinia, joka estää suurina pitoisuuksina verta hyytymästä
75
monosyyttien erikoistuminen tapahtuu
vasta kudoksissa
76
monosyyttejä kutsutaan
makrofageiksi (syöjäsoluiksi), koska ne ovat tehokkaita fagosyyttejä
77
monosyytit elävät
jopa useita vuosia, tärkeitä immuunivasteen kannalta
78
maksan makrofagit
Kupfferin solut torjuvat bakteereita, jotka onnistuvat pääsemään ruoansulatuskanavan limakalvoesteen läpi ja saapuvat maksaan porttilaskimoveren mukana
79
imusoluilla on tärkeä merkitys elimistön puolustautumisessa
mikrobeja ja syöpäsoluja vastaan
80
yksittäinen lymfosyytti voi torjua
vain kohdetta, jota vastaan se on ohjelmoitu
| -> elimistön spesifinen immuunivaste
81
trombosyyteillä ei ole
tumaa
82
yksi megakaryosyytti voi muodostaa
jopa 6000 verihiutaletta
83
verihiutaleet poistuvat verisuonista
ei koskaan
84
verihiutaleet hajotetaan
pernan ja maksan makrofagien toimesta
85
verihutaleet sisältävät myös
aktiinia ja myosiinia, joten ne pystyvät supistumaan
86
verihiutaleiden muodostusta säätelee
peptidihormoni trombopoietiini (TPO), jota muodostuu lähinnä maksassa
87
TPO kiihdyttää kantasolujen
megakaryosyyttituotantoa
88
veren hyytyminen
koagulaatio
89
hemostaasi jakautuu kolmeen vaiheeseen
vaurioituneen suonen supistuminen
verihiutaletulpan muodostuminen
veren hyytyminen
90
sisäinen tai ulkoinen vaurio tekee verisuonten pinnasta
reaktioherkän ja käynnistää hemostaasimekanismit
91
vaurioitunut verisuoni voi olla supistuneena jopa
puoli tuntia
92
kun endoteeli vaurioituu
verihiutaleet kiinnittyvän pinnan alta paljastuvan sidekudoksen kollageenisyihin, alkavat turvota ja vapauttavat rakkuloistaan vaikuttavia aineita
93
verihiutaleen vapauttamat aineet
adenosiinidifosfaatti (ADP): muuttaa verihiutaleen pinnan tahmeaksi
tromboksaani A2: tehostaa verihiutaleiden takertumista toisiinsa (aggregaatiota)
-> kunnes on muodostunut verihiutaletulppa
94
tromboksaani A2:ta muodostetaan
arakidonipahlosta
95
ehjissä endoteelisoluissa on entsyymiä, joka muodostaa
arakidonihaposta prostasykliiniksi kutsuttua prostaglandiinia, joka estää trombosyyttitulpan leviämisen vaurioalueen ulkopuolelle
96
veren hyytymisen yhteydessä
verihiutaletulpan sisälle ja ympärille muodostuu hienosyinen fibriiniverkko, johon tarttuu verisoluja ja muodostuu verihyytymä
97
verihyytymä alkaa vetäytyä kasaan samalla
vetäen vauriookohdan reunoja lähemmäs toisiaan
98
verihyytymän kutistuessa siitä puristuu ulos
kellertävää nestettä, seerumia
99
seerumin koostumus
on muuten sama kuin plasman, mutta siitä puuttuvat tietyt hyytymistekijät (käytetty hyytymän muodostumiseen)
100
hyytymistä edistävät aineet ovat normaalisti veressä
inaktiivisessa muodossa
101
monien hyytymistekijöiden muodostuminen riippuu
K-vitamiinista
102
veren hyytyessä fibrinogeeni muuttuu
paikallisesti fibriiniksi trombiinientsyymin pilkkoessa fibrinogeenimolekyyleistä peptidejä
103
verisuonen vaurioituessa protrombiini muuttuu paikallisesti
trombiiniksi, joka puolestaan muuttaa fibrinogeenin fibriiniksi
104
luovutetun veren hyytyminen estetään
poistamalla siitä vapaa Ca2+ (sitraatilla, EDTA:lla, oksalaatilla)
105
asetyylisalisyylihappo estää
yhtä tromboksaani A2:n muodostukseen osallistuvista entsyymeistä
106
trombosytopenia
verihiutaleiden niukkuus, syynä usein verihiutaleiden heikentynyt tuotanto
107
K-vitamiinin puute
protrombiinin ja monien muiden hyytymistekijöiden tuotanto maksassa vaatii K-vitamiinia
108
Varfariini
estää K-vitamiinin vaikutusta ja pienentää hyytymistekijöiden pitoisuuksia
109
Hemofilia
sisäiseen aktivaatiotiehen kuuluvien hyytymistekijöiden VIII ja IX synnynnäinen puute aiheuttaa verenvuototaudin
periytyminen on sukupuoleen sidottu
110
trombi
veritulppa
111
vapaasti liikkuva verihyytymä
embolus
112
trombosyyttitulpan muodostuttua ja veren hyydyttyä tapahtumat etenee kahdella tavalla
hyytymään siirtyy sidekudossoluja, jotka korvaavat hyytymän vähitellen sidekudosarvella
hyytymä liukenee (fibrinolyysi)
