16 Munuaiset ja virtsatiet

Question 1

Munuaisten tärkeimmät virtsaneritykseen liittyvät tehtävät (5)

Answer 1

solunulkoisen nesteen osmolariteetin ja määrän pitäminen vakaana
kuona-aineiden erottaminen verestä ja erittäminen virtsaan
vierasesineiden erottaminen verestä ja erittäminen virtsaan
solunulkoisen nesteen useimpien ionien pitoisuuksien säätely
elimistön happo-emästasapainon ylläpitäminen

Question 2

munuaisten tärkeimmät virtsaneritykseen liittymättömät tehtävät (4)

Answer 2

punasolujen muodostusta ja luuytimessä tapahtuvaa kypsymistä stimuloivan erytropoietiinin muodostus
inaktiivisen D-vitamiinin muuttaminen aktiiviseen muotoon
angiotensiinihormonin muodostusta säätelevän reniinientsyymin muodostus
glukoneogeneesi muista kuin hiilihydraateista

Question 3

munuaisportti l.

Answer 3

hilus

Question 4

munuaisten pinnalla on

Answer 4

sidekudoskapseli, jota peittää rasvakudos

Question 5

munuainen jaetaan (2)

Answer 5

kuorikerros ja ydinosa

Question 6

munuaisen ytimessä on 10-15

Answer 6

munuaispyramidia

Question 7

munuaispyramidin kärki,

Answer 7

munuaisnysty l. papilla

Question 8

nefroni muodostuu (2)

Answer 8

munuaiskeräsestä (glomerulus) ja

tiehytjärjestelmästä (tubulus)

Question 9

munuaiskeräset sijäitsevat munuaisten

Answer 9

kuorikerroksessa

Question 10

tuova pikkuvaltimo l.

Answer 10

afferentti arterioli

Question 11

glomerulussuonet eivät yhdy venuleiksi vaan aukeavat

Answer 11

vievään l. efferenttiin arterioliin

Question 12

glomeruluksen jälkeen viejäsuonet haarautuvat

Answer 12

peritubulaarisiksi hiussuoniksi

Question 13

peritubulaariset hiussuonet yhtyvät

Answer 13

venuleiksi, jorta laskevat edelleen suurempiin laskimoihin

Question 14

glomeruluksen hiussuonista suodattuu tubuluksiin

Answer 14

lähes proteiinitonta alkuvirtsaa

Question 15

glomerulussuonten läpi virtaavasta plasmasta suodattuu tubuluksiin noin

Answer 15

20 %

Question 16

tubulusjärjestelmän luumen alkaa

Answer 16

Bowmanin ontelosta ja sen seinämät jatkuvat Bowmanin kapselin seinämistä

Question 17

nefronin tubulusjärjestelmä jaetaan kolmeen osaan

Answer 17

proksimaalinen tubulus
henlen linko
distaalinen tubulus

Question 18

proksimaalinen tubulus sijaitsee

Answer 18

munuaisen kuorikerroksessa

Question 19

suuri osa Henlen lingoista sijaitsee

Answer 19

munuaisen kuorikerroksessa, osalla uppoaa syvälle munuaisytimeen

Question 20

distaalinen tubulus sijaitsee

Answer 20

munuaisen kuorikerroksessa

Question 21

useiden nefronien distaaliset tubulukset laskevat

Answer 21

samaan kokoojaputkeen, joka tyhjentää valmiin virtsan munuaisaltaaseen

Question 22

juxtaglomerulaarisolut tuottavat, varastoivat ja vapauttavat

Answer 22

reniinientsyymiä

Question 23

juxtaglomerulaarisolut ovat

Answer 23

tuojasuonten sileälihassoluja, kohdalla missä Henlen linko vaihtuu distaaliseksi tubulukseksi

Question 24

munuaisaltaasta virtsa kulkee

Answer 24

virtsanjohtimien kautta virtsarakkoon

Question 25

virtsantuotanto perustuu seuraaviin prosesseihin (3)

Answer 25

suodattuminen l. filtraatio takaisinimeytyminen l. reabsorptio aktiivinen eritys l. sekreetio

Question 26

takaisinimeytyminen sovitetaan

Answer 26

elimistön tarpeisiin

Question 27

glukoosi ja aminohapot imeytyvät takaisin

Answer 27

jo proksimaalisissa tubuluksissa

Question 28

veden ja ionien takaisinimeytyminen säädellään

Answer 28

hormonaalisesti

Question 29

veden ja ionien takaisinimeytymisen säätely tapahtuu

Answer 29

distaalisissa tubuluksissa ja kokoojaputkissa

Question 30

elimistö voi lisätä tiettyjen aineiden erittymistä yli sen määrän, joka poistuu suodattumalla, tällöin kyseiset aineet kuljetetaan

Answer 30

peritubulaarisista hiussuonista tubulusten luumeniin

Question 31

munuaisten läpi virtaa minuutissa noin

Answer 31

1200 ml verta

Question 32

tuoja- ja viejäsuonten suuri kokonaisvastus aiheuttaa peritubulaarisiin hiussuoniin

Answer 32

alhaisen verenpaineen, jotta vesi ja muut aineet pystyisivät reabsorboitumaan suurina määrinä tubuluksista takaisin vereen

Question 33

proteinuria

Answer 33

plasman proteiinien erittyminen virtsaan

Question 34

vakavien munuaisvaurioiden yhteydessä proteiinihävikki on niin suurta, ettei maksa pysty korvaamaan sitä, jolloin plasman proteiinitpitoisuus

Answer 34

pienenee ja plasman osmoottinen paine laskee ja hiussuonten seinämien läpi tapahtuva suodatus lisääntyy kaikkialla elimistössä -> edeema

Question 35

munuaisten hermotus

Answer 35

munuaisiin saapuu ainoastaan sympaattisia hermosyitä

Question 36

sympaattisten hermosyiden aktivoituminen munuaisissa (2)

Answer 36

vaikuttaa munuaisten arteriolien sileään lihakseen -> säätelee painetta glomerulussuonissa ja peritubulaarisissa hiussuonissa reniinierityksen lisääntyminen -> angiotensiini II muodostus tehostuu

Question 37

glomeruluksen suodatuskalvo (3)

Answer 37

glomerulushiussuonen endoteelisolukerros tyvikalvo epiteelisolukerros, joka muodostaa Bowmanin kapselin sisäkerroksen

Question 38

glomerulussuonet ovat fenestronoituneita, eli

Answer 38

niissä on runsaasti endoteelisolujen läpi kulkevia pieniä aukkoja

Question 39

glomeruluksen tyvikalvo pysäyttää

Answer 39

valtaosan plasman proteiineista

Question 40

munuaisissa suodattuva proteiini

Answer 40

albumiini

Question 41

glomerulusten suodatusnopeus (GFR)

Answer 41

minuutin aikana munuaisissa suodattuva nestemäärä 125 ml / min (180 l / vrk)

Question 42

Bowmanin ontelon hydrostaattinen paine on

Answer 42

alhaisempi kuin glomerulussuonten

Question 43

Bowmanin ontelon kolloidiosmoottinen paine on

Answer 43

alhaisempi kuin glomerulussuonten (ei proteiineja, hidastaa suodattumista)

Question 44

munuaisten autoregulaatio

Answer 44

valtimopaineen noustessa tuojasuonten vastus nousee

Question 45

munuaiskivet muodostuvat yleensä

Answer 45

kalsiumsuoloista

Question 46

munuaisarteriolien vastuksen suureneminen sympaattisen hermoston vaikutuksesta johtaa

Answer 46

myös peritubulaaristen hiussuonten hydrostaattisen paineen laskuun -> edistää veden ja suolojen paluuta tubuluksista vereen

Question 47

sympaattisen hermoston aktivoitumisen tärkeimmät vaikutukset munuaisiin ovat (3)

Answer 47

munuaisten verenkierto vähenee kuona-aineiden erittyminen virtsaan vähenee hieman veden ja suolojen takaisinimeytyminen tehostuu

Question 48

veressä reniini muuttaa angiotensinogeenia (plasman proteiini)

Answer 48

angiontensiini I:ksi, joka muuttuu keuhkojen hiussuonissa angiotensiini II:ksi

Question 49

reniinin erityksen suureneminen johtaa

Answer 49

angiotensiini II -pitoisuuden suurenemiseen

Question 50

angiotensiini II vaikuttaa

Answer 50

pyrkimällä nostamaan laskeneen valtimopaineen normaaliksi supistamalla elimien arterioleja stimuloimalla janokeskusta stimuloimalla lisämunuaiskuoren aldosteronieritystä

Question 51

aldosteroni lisää

Answer 51

natriumin takaisinimeytymistä munuaisten distaalisista tubuluksista ja kokoojaputkista natriumin kanssa imeytyy myös kloridi-ioneja ja vettä

Question 52

aldosteroni osallistuu

Answer 52

sekä veritilavuuden että verenpaineen vakauttamiseen

Question 53

proksimaaliset tubuluksen alueen epiteelisolujen luumeniin rajoittuvalla solukalvolla

Answer 53

on nukkalisäkkeitä eli mikrovilluksia, jotka suurentavat tubulusnesteen ja epiteelisolujen välistä kontaktipintaa solukalvo läpäiseen myös hyvin tehokkaasti vettä ja pieniä ioneja

Question 54

distaalisten tubulusten epiteelisolujen kyky läpäistä

Answer 54

vettä ja pieniä ioneja on huono ilman ADH:n vaikutusta

Question 55

veden japienten ionien takaisinimeytymistä ja sekreetiota säätelevät hormonit vaikuttavat

Answer 55

vain distaalisten tubulusten ja kokoojaputkien epiteelisoluihin

Question 56

munuaisten Na+-kuljetus tapahtuu aina

Answer 56

tubuluksista vereen päin

Question 57

munuaisten tubulusten luumenin epiteelisolujen luumeniin rajoittuvissa solukalvon osissa (apikaalikalvo)

Answer 57

ei ole Na+/K+-pumppuja

Question 58

elimistöstä poistetaan munuaisissa tapahtuvan sekreetion avulla mm.

Answer 58

hormoneja lääkeaineita elintarvikkeiden lisäaineita orgaanisia ioneja, joilla ei ole ravitsemuksellista hyötyä

Question 59

munuaisissa suodattuva pieni määrä proteiinia takaisinimytetään

Answer 59

endosytoosin avulla

Question 60

proksimaalisissa tubuluksissa ja Henlen lingossa tapahtuva natriumin takaisinimeytyminen

Answer 60

ei ole hormonaalisesti säädeltyä

Question 61

natriumvajeen vaikutus aldosteronin eritykseen

Answer 61

stimuloiva

Question 62

ANP estää

Answer 62

natriumin takaisinimeytymistä

Question 63

ANP-erityksen muutokset estävät todennäköisesti

Answer 63

osaltaan verimäärän muutoksia eri tilanteissa, esim. suolan ja veden runsaan nauttimisen yhteydessä

Question 64

kalsiumin imeytymistä suolistosta säädellään

Answer 64

hormonaalisesti

Question 65

parathormoni lisää kalsiumin takaisinimeytymistä

Answer 65

distaalisissa tubuluksissa ja kokoojaputkissa

Question 66

kalsitoniini estää kalsiumin takaisinimeytymistä

Answer 66

distaalisissa tubuluksissa ja kokoojaputkissa

Question 67

kalium imeytyy proksimaalisista tubuluksista

Answer 67

lähes täydellisesti, mutta distaalisissa tubuluksissa ja kokoojaputkissa tapahtuu lähinnä kalsiumin sekreetiota

Question 68

kalsiumin sekreetioon distaalisissa tubuluksissa vaikuttaa

Answer 68

aldosteroni

Question 69

Antidiureettinen hormoni (ADH) muodostuu

Answer 69

hypotalamuksessa ja erittyy aivolisäkkeen takalohkosta

Question 70

ADH lisää distaalisten tubulusten ja kokoojaputkien epiteelisolujen kykyä päästää läpi

Answer 70

vettä

Question 71

ADH:n eritystä stimuloi (2)

Answer 71

solunulkoisen nesteen osmolariteetin kohoaminen | veritilavuuden huomattava pieneneminen

Question 72

kudosnesteen osmolariteetti muuttuu munuaiskuoresta munuaisytimeen edettäessä

Answer 72

suurenee (300 mosmol / l -> 1200 mosmol / l)

Question 73

munuaisytimen kudosnesteen korkea osmolariteetti selittyy mm.

Answer 73

sillä, että ioneja pumpataan Henlen lingon pitkän nousevan osan luumenista pois

Question 74

proksimaalisista tubuluksista Henlen linkoon kulkeva neste on

Answer 74

iso-osmoottista (osmolariteetti on sama kuin plasman)

Question 75

Henlen lingosta poistuva neste on

Answer 75

hypo-osmoottista (osmolariteetti on pienempi kuin plasman)

Question 76

Henlen lingosta poistuva neste on hypo-osmoottista, koska

Answer 76

lingon nousevan osan solut eivät päästä vettä lävitseen

Question 77

solunulkoisia nesteitä on kolmenlaisia

Answer 77

kudosneste (interstitiaalineste) veriplasma imuneste

Question 78

proteiinien anto vereen suurentaa

Answer 78

veritilavuutta

Question 79

virtsarakon seinämä

Answer 79

detrusorlihas

Question 80

pikkulapsilla virtsaaminen tapahtuu

Answer 80

selkäydinheijasteen vaikutuksesta

Question 81

virtsateiden osat (4)

Answer 81

kaksi munuaisallasta virtsajohtimet (ureteres) virtsarakko (vesica urinaria) virtsaputki (urethra)

Question 82

virtsateissä esiintyvää välimuotoista epiteeliä kutsutaan

Answer 82

uroteeliksi

Question 83

munuaispikari l.

Answer 83

calix

Question 84

elimistö menettää nestettä ympäristöön (4)

Answer 84

iholta hengitysteistä ruoansulatuskanavasta virtsateistä

Question 85

sikiön munuaisten tehtävänä on

Answer 85

lapsiveden muodostus