8 Lihakset Flashcards Preview

Biologia > 8 Lihakset > Flashcards

Flashcards in 8 Lihakset Deck (133)
1

lihaskudos jaetaan kolmeen tyyppiin

luustolihaskudos
sileä lihaskudos
sydänlihaskudos

2

luustolihas l.

poikkijuovainen lihas

3

lihassolujen sisällä on

pitkiksi ketjuiksi järjestäytyneitä proteiinimolekyylejä, mikrofilamentteja

4

lihassolut käyttävät viestinnässään

aktiopotentiaaleja

5

lihassolun aktiopotentiaali johtaa sytosolin kalsiumionipitoisuuden

suurenemiseen ja voimantuotannon käynnistämiseen

6

luustolihassolujen supistumista säätelee

somaattinen motorinen hermosto

7

sileän lihaksen supistumista säätelevät

autonominen hermosto ja umpieritys

8

useimmissa sileää lihasta sisältävissä elimissä sähköärsykkeet pystyvät leviämään

solusta toiseen aukkoliitosten kautta

9

sydänlihaksen supistumista säätelevät

autonominen hermosto ja hormonit

10

sydämen rytminen toiminta perustuu

tietyt sydämen alueet tuottavat spontaanisti aktiopotentiaaleja

11

jokaisessa luustolihaksessa on (4)

lihassoluja
sidekudosta
verisuonia
hermoja

12

luustolihassolut muodostuvat

sikiökaudella monien pienten solujen sulautuessa yhteen jättisoluiksi -> useita tumia

13

lihassolu l.

lihassyy

14

ohuen sidekudoskalvon ympäröimät lihassyyt muodostavat

kimppuja, joita ympäröi hieman paksumpi kalvo

15

lihas muodostuu

useista lihaskimpuista, ja sitä ympäröi paksu sidekudoskalvo l. fascia

16

lihaksen kaikkien kalvojen kollageenisyyt yhtyvät

lihaksen päässä suoraan jänteisiin

17

lihassyyn sisällä on

myofibrillejä

18

myofibrillin sisällä on

myofilamentteja

19

myofilamentti koostuu

ohuemmasta aktiinista ja paksummasta myosiinista

20

asennon säätely

luusto pitää kehon pystyasennossa painovoiman vaikutuksesta huolimatta. luustolihasten on korjattava jatkuvasti eri ruumiinosien asentoa

21

lihasten tehtävät (8)

ruumiinosien liikuttaminen
hengittäminen
asennon säätely
tuki ja suoja
ruumiinaukkojen toiminnan säätely
peristaltiikka
verenkierron säätely
ruumiinlämmön säätely

22

lihassolun endoplasmakalvosto l.

sarkoplasmakalvosto

23

sarkomeerit lyhenevät, kun

aktiini- ja myosiinifilamentit liukuvat syvemmälle toistensa lomiin

24

lihaksen supistuminen perustuu

liukumismekanismiin

25

myosiiniväkästen ja aktiinifilamenttien välisiä sidoksia kutsutaan

poikkisilloiksi

26

myosiiniväkänen pääsee tarttumaan aktiiniin, kun

aktiopotentiaali leviää T-putkistoa pitkin lihassyyn sisään, sarkoplasmakalvostosta vapautuu Ca2+-ioneja, jotka sitoutuvat aktiinimolekyylin sitoutumiskohtia peittäviin proteiineihin, jolloin proteiinit muuttavat muotoaan ja poikkisilta katkeaa.
myosiiniväkäsen sitoutuessa aktiiniin, väkänen taipuu ja aktiinifilamentit siirtyvät sarkomeerin keskiosaa kohti
myosiiniväkänen irtoaa vasta kun niihin sitoutuu uusi ATP

27

luustolihasten supistumista säätelee

motoneuronien hermoimpulssit

28

kun aktiopotentiaali saapu hermo-liitoslihakseen

hermopäätteestä vapautuu asetyylikoliinia

29

lihassyyn aktiopotentiaalit leviävät

solukalvoa pitkin T-putkistoon ja pääsevät sitä pitkin nopeasti solun syvempiin osiin

30

T-putkisto on yhteydessä

jokaisen yksittäisen myofibrillin sarkoplasmakalvostoon

31

yksi motoneuroni ja kaikki sen hermottamat lihassyyt muodostavat

yhdessä motorisen yksikön

32

kuhunkin lihakseen tulee

useita motoneuroneita, joten se koostuu useista motorisista yksiköistä

33

rigor mortis

kuolonkankeus
solujen ATP-tuotanto lakkaa ja ATP:tä vaativien ionipumppujen toiminta pysähtyy -> kalsiumionien määrä tasoittuu lihassolujen ja kudosnesteen välillä -> myosiiniväkäset tarttuvat aktiinifilamentteihin -> ei ole ATP:tä irroittamaan poikkisiltoja ja lihakset lukkiutuvat ja jäykistyvät -> muutaman päivän jälkeen solujen lysosomeista vuotaa entsyymejä tuhoamaan lihassolujen rakennetta ja jäykkyys katoaa

34

isometrinen lihassupistus

lihakset tuottavat voimaa mutteivät lyhene (esim. nostettaessa liian painavaa esinettä)

35

isotoninen lihassupistus

lihakset supistuvat

36

tiheästi toisiaan seuraavat aktiopotentiaalit (suuri impulssitiheys) johtavat

lihassyyn yhtäjaksoiseen supistumiseen, l. tetaaniseen lihassupistukseen l. tetanisaatioon

37

isometrisissä supistuksissa useampien motoristen yksiköiden aktivoituminen lisää

supistusvoimaa

38

isotonisessa supistuksessa useampien motoristen yksiköiden aktivoituminen lisää

nopeutta

39

ADP:n oksitatiivinen fosforylaatio tapahtuu

mitokondrioissa

40

ATP:n tuottaminen glykolyysillä

ei vaadi happea

41

glykogeenivarastojen tyhjennyttyä

ATP-tuotanto riippuu verestä saatavista rasvahapoista ja hapesta -> muodostuu vain oksitatiivisella fosforylaatiolla

42

glykolyysissä muodostuva maitohapo

happamoittaa solulimaa -> pH laskee

43

nopeat lihassyyt pystyvät tuottamaan ATP:tä parhaiten

glykolyysin avulla

44

hitaat lihassyyt pystyvät tuottamaan ATP:tä parhaiten

oksitatiivisen fosforylaation avulla

45

kestävyysharjoittelu lisää

mitokondrioiden määrää ja tihentää syitä ympäroivää hiussuoniverkostoa -> oksitatiivinen fosforylaatio tehostuu

sydämen pumppauskykyä

hengityselimistön kapasiteettia

46

voimaharjoittelu lisää

aktiinin ja myosiinin tuotantoa eli myofilamenttien määrää lihassyissä

47

testosteroni kiihdyttää

myofilamenttien muodostumista

48

lihasatrofia

lihaksen läpimitan ja supistusvoiman pieneneminen

49

jänteet muodostuvat

tiiviisti pakkautuneista, samansuuntaisista kollageenisäikeistä

50

jännekanavassa jänteitä verhoaa

jännetuppi

51

sileälihassyyt muodostuvat

yhdestä solusta ja niissä on siis vain yksi tuma

52

sileissä lihassoluissa on hyvin kehittynyt

tukiranka eli sytoskeleton

53

luustolihassyyssä aktiopotentiaaliin liittyvän depolarisaation laukaisee

Na+

54

sileissä lihassyissä aktiopotentiaaliin liittyvän depolarisaation laukaisee

Ca2+

55

useimmat sileälihassolut pystyvät tuottamaan aktiopotentiaaleja

spontaanisti

56

sydänlihassolujen välillä

on aukkoliitoksia, joiden ansioista soluilla on samanlainen sähköinen yhteys kuin sileälihassoluillakin

57

Sydänlihassoluissa aktiopotentiaalin depolarisaatiovaihe riippuu

sekä Na+-ionien että Ca2+-ionien virtauksesta solujen sisään

58

Sydänlihassolujen sytosoliin virtaa Ca2+-ioneja

sekä sarkoplasmakalvostosta että kudosnesteestä solukalvon Ca2+-kanavien läpi

59

Sydänlihassupistukset eivät voi

summautua

60

sydänlihassolun tetanisaatio

ei ole mahdollinen

61

Sydänlihassolut ovat jatkuvasti hyvin aktiivisia, jonka takia

niissä on runsaasti mitokondrioita

62

kaulan iholihas

platysma

63

suun kehälihas

orbicularis oris

64

poskilihas

m. buccinator

65

silmän kehälihas

m. orbicularis oculii

66

päälakilihas (takaraivo- ja otsalihas)

m. epicranius

67

pääkamara

galea aponeurotica

68

puremalihakset liikuttavat

alaleukaa pureskelun aikana

69

ohimolihas

m. temporalis

70

ulompi puremalihas

m. masseter

71

sisempi siipilihas

m.pterugoideus medialis

72

ulompi siipilihas

m. pterygoideus lateralis

73

ylemmät ja alemmat kieliluulihakset

supra- ja infrahyoidaaliset lihakset

74

kieliluu

os hyoieum

75

kieliluulihakset liikuttavat

kieliluuta ja siten myös kurkunpäätä nielemisen yhteydessä

76

päänkiertäjälihas liikuttaa

päätä ja voimakkaan sisäänhengityksen aikana myös kylkiluita

77

päänkiertäjälihas

m. sternocleidomastoideus

78

selän ojentajalihas

m erector spinae

79

iso rintalihas

m. pectoralis major

80

pallea

diaphragma

81

sisäänhengityksessä pallea

supistuu

82

ulommat kylkivälilihakset

mm. intercostales externi

83

sisemmät kylkivälilihakset

mm. intercostales interni

84

ulompien kylkivälilihasten supistusten voimistuminen syventää

sisäänhengitystä fyysisessä rasituksessa

85

uloshengitys on levussa

passiivinen tapahtuma

86

uloshengitystä voidaan tehostaa

sisempien kylkivälilihasten avulla

87

suora vatsalihas

m. rectus abdominis

88

ulompi vino vatsalihas

m. obliquus externus abdominis

89

sisempi vino vatsalihas

m. obliquus internus abdominis

90

poikittainen vatsalihas

m. transversus abdominis

91

kalvojänne

aponeuroosi

92

valkea jännesauma

linea alba

93

nivusside

lig. inguinale

94

epäkäslihas

m. trapezius

95

etumainen sahalihas

m. serratus anterior

96

iso rintalihas

m. pectoralis major

97

leveä selkälihas

m. latissimus dorsi

98

hartialihas

m. deltoideus

99

hauislihas

m. biceps brachii

100

olkavarsilihas

m. brachialis

101

kolmipäinen olkalihas

m. triceps brachii

102

korppilisäke

processus coracoideus

103

rannekanava

canalis carpi

104

päkiä

thenar

105

vastapäkiä

hypothenar

106

lantion välipohja

diaphragma pelvis

107

peräaukon kohottajalihas

m. levator ani

108

pieni häntälihas

m. coccygeus

109

peräaukon ulompi sulkijalihas

m. sphincter ani externus

110

lantion alapohja

diaphragma urogenitale

111

virtsaputken ulompi kohottajalihas

m. sphincter urethrae

112

lanne-suoliluulihas

m. iliopsoas

113

leveän peitinkalvon jännittäjälihas

m. tensor fasciae latae

114

iso sarvennoinen

trochanter major

115

pieni sarvennoinen

throcanter minor

116

iso pakaralihas

m. gluteus maximus

117

keskimmäinen pakaralihas

m. gluteus medius

118

pieni pakaralihas

m. gluteus minimus

119

nelipäinen reisilihas

m. quadriceps femoris

120

suora reisilihas

m. rectus femoris

121

räätälinlihas

m. sartorius

122

reiden iso lähentäjälihas

m. adductor magnus

123

puolijänteinen lihas

m. semitendinosus

124

puolikalvoinen lihas

m. semimembranosus

125

kaksipäinen reisilihas

m. biceps femoris

126

istuinkyhmy

tuber ischiadicum

127

etummainen säärilihas

m. tibialis anterior

128

pitkä pohjelihas

m. peroneus longus

129

lyhyt pohjelihas

m. peroneus brevis

130

kolmipäinen pohjelihas

m. triceps surae

131

kaksoiskantalihas

m. gastrocnemius

132

leveä kantalihas

m. soleus

133

nilkan suoristus

plantaarifleksio