8 Lihakset Flashcards
(133 cards)
1
Q
lihaskudos jaetaan kolmeen tyyppiin
A
luustolihaskudos
sileä lihaskudos
sydänlihaskudos
2
Q
luustolihas l.
A
poikkijuovainen lihas
3
Q
lihassolujen sisällä on
A
pitkiksi ketjuiksi järjestäytyneitä proteiinimolekyylejä, mikrofilamentteja
4
Q
lihassolut käyttävät viestinnässään
A
aktiopotentiaaleja
5
Q
lihassolun aktiopotentiaali johtaa sytosolin kalsiumionipitoisuuden
A
suurenemiseen ja voimantuotannon käynnistämiseen
6
Q
luustolihassolujen supistumista säätelee
A
somaattinen motorinen hermosto
7
Q
sileän lihaksen supistumista säätelevät
A
autonominen hermosto ja umpieritys
8
Q
useimmissa sileää lihasta sisältävissä elimissä sähköärsykkeet pystyvät leviämään
A
solusta toiseen aukkoliitosten kautta
9
Q
sydänlihaksen supistumista säätelevät
A
autonominen hermosto ja hormonit
10
Q
sydämen rytminen toiminta perustuu
A
tietyt sydämen alueet tuottavat spontaanisti aktiopotentiaaleja
11
Q
jokaisessa luustolihaksessa on (4)
A
lihassoluja
sidekudosta
verisuonia
hermoja
12
Q
luustolihassolut muodostuvat
A
sikiökaudella monien pienten solujen sulautuessa yhteen jättisoluiksi -> useita tumia
13
Q
lihassolu l.
A
lihassyy
14
Q
ohuen sidekudoskalvon ympäröimät lihassyyt muodostavat
A
kimppuja, joita ympäröi hieman paksumpi kalvo
15
Q
lihas muodostuu
A
useista lihaskimpuista, ja sitä ympäröi paksu sidekudoskalvo l. fascia
16
Q
lihaksen kaikkien kalvojen kollageenisyyt yhtyvät
A
lihaksen päässä suoraan jänteisiin
17
Q
lihassyyn sisällä on
A
myofibrillejä
18
Q
myofibrillin sisällä on
A
myofilamentteja
19
Q
myofilamentti koostuu
A
ohuemmasta aktiinista ja paksummasta myosiinista
20
Q
asennon säätely
A
luusto pitää kehon pystyasennossa painovoiman vaikutuksesta huolimatta. luustolihasten on korjattava jatkuvasti eri ruumiinosien asentoa
21
Q
lihasten tehtävät (8)
A
ruumiinosien liikuttaminen hengittäminen asennon säätely tuki ja suoja ruumiinaukkojen toiminnan säätely peristaltiikka verenkierron säätely ruumiinlämmön säätely
22
Q
lihassolun endoplasmakalvosto l.
A
sarkoplasmakalvosto
23
Q
sarkomeerit lyhenevät, kun
A
aktiini- ja myosiinifilamentit liukuvat syvemmälle toistensa lomiin
24
Q
lihaksen supistuminen perustuu
A
liukumismekanismiin
25
myosiiniväkästen ja aktiinifilamenttien välisiä sidoksia kutsutaan
poikkisilloiksi
26
myosiiniväkänen pääsee tarttumaan aktiiniin, kun
aktiopotentiaali leviää T-putkistoa pitkin lihassyyn sisään, sarkoplasmakalvostosta vapautuu Ca2+-ioneja, jotka sitoutuvat aktiinimolekyylin sitoutumiskohtia peittäviin proteiineihin, jolloin proteiinit muuttavat muotoaan ja poikkisilta katkeaa.
myosiiniväkäsen sitoutuessa aktiiniin, väkänen taipuu ja aktiinifilamentit siirtyvät sarkomeerin keskiosaa kohti
myosiiniväkänen irtoaa vasta kun niihin sitoutuu uusi ATP
27
luustolihasten supistumista säätelee
motoneuronien hermoimpulssit
28
kun aktiopotentiaali saapu hermo-liitoslihakseen
hermopäätteestä vapautuu asetyylikoliinia
29
lihassyyn aktiopotentiaalit leviävät
solukalvoa pitkin T-putkistoon ja pääsevät sitä pitkin nopeasti solun syvempiin osiin
30
T-putkisto on yhteydessä
jokaisen yksittäisen myofibrillin sarkoplasmakalvostoon
31
yksi motoneuroni ja kaikki sen hermottamat lihassyyt muodostavat
yhdessä motorisen yksikön
32
kuhunkin lihakseen tulee
useita motoneuroneita, joten se koostuu useista motorisista yksiköistä
33
rigor mortis
kuolonkankeus
solujen ATP-tuotanto lakkaa ja ATP:tä vaativien ionipumppujen toiminta pysähtyy -> kalsiumionien määrä tasoittuu lihassolujen ja kudosnesteen välillä -> myosiiniväkäset tarttuvat aktiinifilamentteihin -> ei ole ATP:tä irroittamaan poikkisiltoja ja lihakset lukkiutuvat ja jäykistyvät -> muutaman päivän jälkeen solujen lysosomeista vuotaa entsyymejä tuhoamaan lihassolujen rakennetta ja jäykkyys katoaa
34
isometrinen lihassupistus
lihakset tuottavat voimaa mutteivät lyhene (esim. nostettaessa liian painavaa esinettä)
35
isotoninen lihassupistus
lihakset supistuvat
36
tiheästi toisiaan seuraavat aktiopotentiaalit (suuri impulssitiheys) johtavat
lihassyyn yhtäjaksoiseen supistumiseen, l. tetaaniseen lihassupistukseen l. tetanisaatioon
37
isometrisissä supistuksissa useampien motoristen yksiköiden aktivoituminen lisää
supistusvoimaa
38
isotonisessa supistuksessa useampien motoristen yksiköiden aktivoituminen lisää
nopeutta
39
ADP:n oksitatiivinen fosforylaatio tapahtuu
mitokondrioissa
40
ATP:n tuottaminen glykolyysillä
ei vaadi happea
41
glykogeenivarastojen tyhjennyttyä
ATP-tuotanto riippuu verestä saatavista rasvahapoista ja hapesta -> muodostuu vain oksitatiivisella fosforylaatiolla
42
glykolyysissä muodostuva maitohapo
happamoittaa solulimaa -> pH laskee
43
nopeat lihassyyt pystyvät tuottamaan ATP:tä parhaiten
glykolyysin avulla
44
hitaat lihassyyt pystyvät tuottamaan ATP:tä parhaiten
oksitatiivisen fosforylaation avulla
45
kestävyysharjoittelu lisää
mitokondrioiden määrää ja tihentää syitä ympäroivää hiussuoniverkostoa -> oksitatiivinen fosforylaatio tehostuu
sydämen pumppauskykyä
hengityselimistön kapasiteettia
46
voimaharjoittelu lisää
aktiinin ja myosiinin tuotantoa eli myofilamenttien määrää lihassyissä
47
testosteroni kiihdyttää
myofilamenttien muodostumista
48
lihasatrofia
lihaksen läpimitan ja supistusvoiman pieneneminen
49
jänteet muodostuvat
tiiviisti pakkautuneista, samansuuntaisista kollageenisäikeistä
50
jännekanavassa jänteitä verhoaa
jännetuppi
51
sileälihassyyt muodostuvat
yhdestä solusta ja niissä on siis vain yksi tuma
52
sileissä lihassoluissa on hyvin kehittynyt
tukiranka eli sytoskeleton
53
luustolihassyyssä aktiopotentiaaliin liittyvän depolarisaation laukaisee
Na+
54
sileissä lihassyissä aktiopotentiaaliin liittyvän depolarisaation laukaisee
Ca2+
55
useimmat sileälihassolut pystyvät tuottamaan aktiopotentiaaleja
spontaanisti
56
sydänlihassolujen välillä
on aukkoliitoksia, joiden ansioista soluilla on samanlainen sähköinen yhteys kuin sileälihassoluillakin
57
Sydänlihassoluissa aktiopotentiaalin depolarisaatiovaihe riippuu
sekä Na+-ionien että Ca2+-ionien virtauksesta solujen sisään
58
Sydänlihassolujen sytosoliin virtaa Ca2+-ioneja
sekä sarkoplasmakalvostosta että kudosnesteestä solukalvon Ca2+-kanavien läpi
59
Sydänlihassupistukset eivät voi
summautua
60
sydänlihassolun tetanisaatio
ei ole mahdollinen
61
Sydänlihassolut ovat jatkuvasti hyvin aktiivisia, jonka takia
niissä on runsaasti mitokondrioita
62
kaulan iholihas
platysma
63
suun kehälihas
orbicularis oris
64
poskilihas
m. buccinator
65
silmän kehälihas
m. orbicularis oculii
66
päälakilihas (takaraivo- ja otsalihas)
m. epicranius
67
pääkamara
galea aponeurotica
68
puremalihakset liikuttavat
alaleukaa pureskelun aikana
69
ohimolihas
m. temporalis
70
ulompi puremalihas
m. masseter
71
sisempi siipilihas
m.pterugoideus medialis
72
ulompi siipilihas
m. pterygoideus lateralis
73
ylemmät ja alemmat kieliluulihakset
supra- ja infrahyoidaaliset lihakset
74
kieliluu
os hyoieum
75
kieliluulihakset liikuttavat
kieliluuta ja siten myös kurkunpäätä nielemisen yhteydessä
76
päänkiertäjälihas liikuttaa
päätä ja voimakkaan sisäänhengityksen aikana myös kylkiluita
77
päänkiertäjälihas
m. sternocleidomastoideus
78
selän ojentajalihas
m erector spinae
79
iso rintalihas
m. pectoralis major
80
pallea
diaphragma
81
sisäänhengityksessä pallea
supistuu
82
ulommat kylkivälilihakset
mm. intercostales externi
83
sisemmät kylkivälilihakset
mm. intercostales interni
84
ulompien kylkivälilihasten supistusten voimistuminen syventää
sisäänhengitystä fyysisessä rasituksessa
85
uloshengitys on levussa
passiivinen tapahtuma
86
uloshengitystä voidaan tehostaa
sisempien kylkivälilihasten avulla
87
suora vatsalihas
m. rectus abdominis
88
ulompi vino vatsalihas
m. obliquus externus abdominis
89
sisempi vino vatsalihas
m. obliquus internus abdominis
90
poikittainen vatsalihas
m. transversus abdominis
91
kalvojänne
aponeuroosi
92
valkea jännesauma
linea alba
93
nivusside
lig. inguinale
94
epäkäslihas
m. trapezius
95
etumainen sahalihas
m. serratus anterior
96
iso rintalihas
m. pectoralis major
97
leveä selkälihas
m. latissimus dorsi
98
hartialihas
m. deltoideus
99
hauislihas
m. biceps brachii
100
olkavarsilihas
m. brachialis
101
kolmipäinen olkalihas
m. triceps brachii
102
korppilisäke
processus coracoideus
103
rannekanava
canalis carpi
104
päkiä
thenar
105
vastapäkiä
hypothenar
106
lantion välipohja
diaphragma pelvis
107
peräaukon kohottajalihas
m. levator ani
108
pieni häntälihas
m. coccygeus
109
peräaukon ulompi sulkijalihas
m. sphincter ani externus
110
lantion alapohja
diaphragma urogenitale
111
virtsaputken ulompi kohottajalihas
m. sphincter urethrae
112
lanne-suoliluulihas
m. iliopsoas
113
leveän peitinkalvon jännittäjälihas
m. tensor fasciae latae
114
iso sarvennoinen
trochanter major
115
pieni sarvennoinen
throcanter minor
116
iso pakaralihas
m. gluteus maximus
117
keskimmäinen pakaralihas
m. gluteus medius
118
pieni pakaralihas
m. gluteus minimus
119
nelipäinen reisilihas
m. quadriceps femoris
120
suora reisilihas
m. rectus femoris
121
räätälinlihas
m. sartorius
122
reiden iso lähentäjälihas
m. adductor magnus
123
puolijänteinen lihas
m. semitendinosus
124
puolikalvoinen lihas
m. semimembranosus
125
kaksipäinen reisilihas
m. biceps femoris
126
istuinkyhmy
tuber ischiadicum
127
etummainen säärilihas
m. tibialis anterior
128
pitkä pohjelihas
m. peroneus longus
129
lyhyt pohjelihas
m. peroneus brevis
130
kolmipäinen pohjelihas
m. triceps surae
131
kaksoiskantalihas
m. gastrocnemius
132
leveä kantalihas
m. soleus
133
nilkan suoristus
plantaarifleksio
