Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

Biologia > 5 Aistit > Flashcards

5 Aistit Flashcards

(125 cards)

Start Studying
1
Q

Aistinsolut muuttavat

A

Aistiärsytykset sähköimpulsseiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Primäärinen aistinsolu on

A

Erikoistunut hermosolu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Sekundäärisellä aistinsolulla

A

Ei ole omaa hermosyytä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Sekundääriset aistinsolut synapsoivat

A

Sensoristen hermosyiden kanssa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Yksittäisen sensorisen hermosyyn impulssitiheyteen vaikuttavaa aistinpinnan osaa kutsutaan kyseisen hermosyyn

A

Reseptiiviseksi kentäksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mukautuminen l.

A

Adaptaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Soma

A

Ruumis, keho

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Kipua aiheuttavat hermosimpulssit muodostuvat erityisten sensoristen hermosyiden

A

Vapaissa hermopäätteissä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Kipureseptori

A

Nosiseptori

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Kemialliset aineet, jotka aktivoivat kipureseptoreita (4)

A

ATP, prostaglandiinit, histamiini, eräät entsyymit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Kiputyypit (2)

A

Nosiseptiivinen kipu

Neurogeeninen kipu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Nosiseptinen kipu aiheutuu

A

Kipureseptoreja aktivoivista ärsykkeistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Nosiseptinen kipu voidaan jakaa (2)

A

Somaattiseen ja viskeraaliseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Somaattinen kipu jaetaan (2)

A

Pintakipuun (iho) ja syväkipuun (lihas, sidekudos, luut, nivelet)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Kudosten hapenpuute

A

Iskemia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Viskeraalinen kipu aiheutuu

A

Kudoksen passiivisesta venymisestä tai voimakkaasta supistumisesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Neurogeeninen kipu johtuu

A

Hermoimpulsseista, jotka syntyvät kipuradoissa varsinaisten vapaiden kipupäätteiden ulkopuolella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Selkäytimen takasarven kipusyyt synapsoivat neuroneja, jotka välittävät impulssit aivoihin, joko (2)

A

Aivorunkoon tai talamukseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Aivorungossa kipuimpulssit vaikuttavat erityisesti

A

Aivoverkostoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Talamuksen synapseista kipuradat jatkuvat

A

Tietyille isoaivokuoren alueille, joilla tietoinen kipuaistimus syntyy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Opioidit toimivat

A

Estämällä viestien kulkua kipuratoja pitkin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Heikot ja vaarattomat ihoärsykkeet eivät vaikuta kipusyihin,

A

Mutta voivat vaikuttaa moniin muuntyyppisiin sensorisiin hermosyihin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Muut sensoriset hermosyyt kuin kipusyyt muodostavat kiihdyttäviä synapseja porttisolujen kanssa. Porttisoluista vapautuva välittäjäaine

A

Estävä enkefaliini, peptidi, opioidi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Kivulle herkistyminen johtuu mm. vaurioituneessa kudoksessa muodostuvista aineista, erityisesti

A

Prostalaglandiineista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Hyperalgesia
Lievän ärsykkeen aiheuttama kipu (tulehduskipu)
26
Allodynia
Normaalisti kivuton ärsyke, esim kosketus, aiheuttaa kipua
27
Heijastekipu
Aivot paikantavat kivun iholle silloinkin, kun sen lähde on sisäelimessä
28
Kivun hoito
Analgesia
29
Asetyylisalisyylihappo ja muut tulehduskipulääkkeet vaikuttavat
Vähentämällä prostaglandiinisynteesiä ja estävät tällä tavoin kipureseptoreiden aktivoitumista.
30
Parasetamoli vaikuttaa
Prostaglandiinien muodostumista, muttei hillitse tulehdusta
31
Paikallispuudutteet (prokaiini, lidokaiini) vaikuttavat
Estämällä hermoimpulssin kulkua
32
Paikallispuudutteet vaikuttavat eniten
Myeliinitupettomiin hermosyihin
33
Opioidit vaikuttavat
Sitoutumalla kipuratojen opioidireseptoreihin
34
Aivokuoren hajualue kuuluu
Limbiseen järjestelmään
35
Makusolujen aistinsolutyypoi
Sekundäärinen
36
Makusolut muodostavat synapseja niiden sensoristen hermosyiden kanssa, jotka kulkevat (2)
kasvohermon (V aivohermo, n. facialis) ja kieli-kitahermon (IX aivohermo, n. glossopharynheus)
37
Viisi perusmakua
``` Suolainen Hapan Makea Karvas Umami ```
38
Makusolut sijaitsevat
Kielinystyjen reunoissa
39
Tietoinen makuaistimus syntyy
Isoaivokuoressa
40
Makuradoista tulee hermosyitä myös
Limbiseen järjestelmään
41
Kipuaisti on selviytymisen kannalta tärkein aisti, kuuloaisti taas
Sosiaalisen ja kulttuurillisen kehityksen kannalta tärkein (puhe)
42
Desibeliasteikolla äänenpaineen kaksinkertaistuminen vastaa aina
6 dB lisäystä
43
Kuulonmittaus
Audiometria
44
Ihminen kuulee parhaiten taajuudella
1000-4000 Hz, jolla alueella normaali kuulokynnys on 0 dB
45
Nuori korva kuulee
20-20000 Hz
46
Alle 20 Hz taajuisia ääniä kutsutaan
Infraääniksi
47
Yli 20 kHz taajuisia ääniä kutsutaan
Ultraääniksi
48
Korvavaha l.
Cerumen
49
Vasara
Malleus
50
Alasin
Incus
51
Jalustin
Stapes
52
Osteokleroosi
Välikorvan kuukoluihin kertyy vähitellen ylimääräistä luuta, jolloin kuuloketju jäykistyy
53
Osteokleroosi heikentää
Äänen välittymistä sisäkormaan, mutta aistinsolut ja sensoriset hermosyyt eivät vahingoitu
54
Sisäkorvan aistinelimet reagoivat
Painovoimaan ja pään kiertoliikkeeseen
55
Tasapainoelimen aistinsolujen aistinkarvoja liikuttavat
Simpukan katekalvo Kaarikäytävien hyytelöaine Soikean ja pyöreän rakkulan tasapainokivet
56
Avartuma l.
Ampulla
57
Kiertohuimaus
Vertigo
58
Tasapainokivi l.
Otoliitti, CaCO3
59
Pään asennon muutos liikuttaa
Tasapainoelinten tasapainokiviä
60
Soikean ja pyöreän rakkulan päätehtävä
Välittää aivoille tietoa pään kulmasta suhteessa pystyasentoon
61
Kaarikäytävistä ja soikeasta ja pyöreästä rakkulasta tuleva tieto kulkee
Tasapaino-kuulohermon (VIII) sensoristen hermosyiden mukana aivorungon tasapainotumakkeisiin
62
Tasapainotumakkeista kulkee hermosyitä (4)
Selkäytimeen Aivorungon tumakkeisiin Pikkuaivoihin Isoaivokuoreen talamuksen kautta
63
Silmän vahva kovakalvo l.
Sclera
64
Silmän sarveiskalvo l.
Cornea
65
Liikkuvat silmäluomet suojaavat silmää (3)
Voimakkaalta valolta Vierailta hiukkasilta Mekaanisilta vaurioilta
66
Kyynelrauhanen l.
Glandula lacrimalis
67
Kyynelneste kostuttaa silmän lisäksi myös
Nenäonteloiden limakalvoa
68
Kyynelneste sisältää (2)
Bakteereita tappavaa entsyymiä ja | Immunoglobuliini A:ta
69
Suonikalvo l.
Chorioidea
70
Suonikalvossa on verisuonten lisäksi
Mustaa pigmenttiä, mikä estää heijastumista silmän sisäpinnalta
71
Aivan silmän värikalvon (iris) takana sijaitsee
Sädekehä l. corpus ciliare jonka ripustinsäikeet kiinnittävät mykiön (lens) ulkopinnastaan sädekehään
72
Mykiö jakaa silmämunan
Kammionesteen täyttämään pieneen etukammioon ja lasiaisen täyttämään takaosaan
73
Kammioneste muodostuu
Sädekehän hiussuonten seinämien läpi suodattuvasta veriplasmasta
74
Kammioneste imeytyy takaisin verenkiertoon
Schlemmin kanavan ohuiden seinämien kautta
75
Silmään tuleva valo tarkentuu
Verkkokalvolle l. retina
76
Silmän tärkein valoa taittava osa
Sarveiskalvo
77
Mykiön mukautumista kutsutaan silmän
Akkommodaatioksi
78
Kun katse kohdistuu etäälle sädekehän halkaisija on
Suurimmillaan ja mykiö litistyy
79
Herkät sauvasolut aistivat
Valoa
80
Tappisolut aistivat
Värejä (teletapit!)
81
Silmässä on kehon aistinsoluista
70 %
82
Tappien ja sauvojen sekä gangliosolujen välissä on
Hermosoluja, välineuroneja
83
Silmänpainetauti l.
Glaukooma
84
Mykiön samentuminen l.
Kaihi, harmaakaihi
85
Likitaittoinen silmämuna on
Pitkulainen ja vaatii koveran linssin
86
Kaukotaittoinen silmämuna on
Lyhyt ja vaatii kuperan linssin
87
Likitaittoisuus l.
Myopia
88
Kaukotaittoisuus l.
Hyperopia
89
Ikänäkö
Mykiön kimmoisuus vähenee -> akkommodaatiokyky heikkenee -> etäisyys lähimpään terävästi nähtävään pisteeseen kasvaa
90
Ikänäköisyys l.
Presbyopia
91
Hajataittoisuus l.
Astigmatismi
92
Suurin osa tappisoluista sijaitsee
Keltatäplässä l. Macula lutea
93
Keltatäplän keskellä on
Verkkokalvon keskikuoppa l. fovea centralis retinae
94
Keskikuopassa, tarkan näön alueella ei ole sauvasoluja joten
Tähdet näkyvät kun katsoo niiden viereen, ei suoraan kohti
95
Sauvojen ja tappien reseptorimolekyylejä kutsutaan
Näköpigmentiksi
96
Sauvojen näköpigmentti on
Rodopsiini
97
Kun näköpigmentti absorboi valoa
Ne hajoavat opsiiniksi (proteiini) ja retinaaliksi
98
Aistinsolut tuottavat retinaalia
A-vitamiinista
99
Punaiset esineet heijastavat lähinnä
Pitkiä aallonpituuksia
100
Värisokeus
Johtuu X-kromosomissa sijaitsevasta perimän muutoksesta
101
Hämäräsokeus
Johtuu pitkäaikaisesta A-vitamiinin puutteesta -> verkkokalvon aistinsolut eivät pysty valmistamaan riittävästi retinaalia
102
Hämäräadaptaatio
Näköpigmentin riittävä muodostuminen yksityiskohtien erottamiseksi
103
Tappien maksimaalinen valoherkkyys saavutetaan noin
5 minuutissa
104
Sauvojen täydellinen adaptoituminen hämärään kestää
20-30 minuuttia
105
Näkökenttä
Se osa ympäristöstä, mikä heijastuu verkkokalvolle
106
Värinäön periaate
Verkkokalvolla on kolmen tyyppisiä tappisoluja, joiden herkkyys valon eri aallonpituuksille vaihtelee
107
Verkkokalvon gangliosolujen aksonit muodostavat
Näköhermon n. opticus
108
Näköhermot kohtaavat
Näköhermoristissä chiasma opticum, aivojen alapinnalla heti aivolisäkkeen etupuolella
109
Näköhermoristin ansiosta
Vasen aivopuolisko käsittelee kummankin silmän näkökentän oikealta puoliskolta saapuvaa tietoa ja päinvastoin
110
Karsastus
Strabismus, kun silmänliikkeiden koordinaatio on riittämätöntä
111
Näköaisti antaa tietoa
Kontrasteista, ei absoluuttisesta valon voimakkuudesta
112
Tärykalvo
membrana tympani
113
Eteisikkuna l.
soikea ikkuna
114
Simpukan ikkuna l.
pyöreä ikkuna
115
Välikorvan kuuloluiden liikkeet vahvistavat tärykalvoon kohdistuvan paineen
25-kertaiseksi
116
Sisäkorvan osat (3)
simpukka (cochlea) eteinen (vestibulum) kolme kaarikäytävää (canales semicirculares)
117
Ääniherkät aistinsolut sijaitsevat
simpukassa
118
Simpukan ylin käytävä kiertyy
eteisikkunan luota simpukan kärkeen
119
Simpukan alin käytävä kiertyy
simpukan kärjestä simpukan ikkunaa kohti
120
Ylin käytävä l.
eteiskäytävä
121
Alin käytävä l.
kuulokäytävä
122
Keskimmäinen käytävä l.
simpukkatiehyt
123
Simpukkatiehyen tyvilevy l.
lamina basilaris
124
Simpukan aistinsolut ovat tyypiltään
karvasoluja (jäykkiä aistinkarvoja)
125
Jalustimen liikkeet aiheuttavat aaltoliikkeen,
joka etenee tyvilevyä pitkin. Tyvilevyn liikkuessa sukakarvat taipuvat katekalvoa vasten -> sukakarvojen solukalvon mekanoreseptorit aktivoituvat

Biologia (17 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions