13 Ruoansulatuselimistö

Question 1

Ruoansulatuskanavan ontelo, luumen, on

Answer 1

elimistön ulkopuolista tilaa

Question 2

Ruoansulatuselimistöön kuuluu (5)

Answer 2

ruoansulatuskanava
sylkirauhaset
maksa
haima
sappirakko

Question 3

ruoansulatustapahtuman osatekijät (4)

Answer 3

mekaaninen käsittely

entsyymipitoisten ruoansulatusnesteiden muodostus ja eritys

ravintoaineiden entsymaattinen pilkkominen

imeytyminen ruoansulatuskanavasta

Question 4

mekaaninen käsittely alkaa

Answer 4

suuontelossa

Question 5

mahalaukun ja suoliston seinämän sileiden lihasten vuorottainen supistuminen ja veltostuminen

Answer 5

sekoittavat niiden sisältöä ja kuljettavat sitä eteenpäin tarkoituksenmukaisella nopeudella

Question 6

aikuisella ruoansulatusnesteitä muodostuu vuorokaudessa

Answer 6

noin 7 litraa

Question 7

entsyymit pilkkovat ravintoaineet

Answer 7

hydrolyysillä

Question 8

imeytyminen

Answer 8

absoptio

Question 9

ruoansulatuskanavan neljä kerrosta

Answer 9

limakalvo (mucosa)
limakalvonalaiskudos (submucosa)
lihaskerros (muscularis)
herakalvo (serosa)

Question 10

limakalvon kolme kerrosta

Answer 10

epiteelikerros
sidekudoskerros
ohut sileälihaskerros

Question 11

limakalvon epiteelikerros on mahalaukun yläosasta peräsuoleen asti

Answer 11

tiiviillä liitoksilla toisiinsa liittynyttä yhdenkertaista lieriöepiteeliä, joka muodostaa ravintoaineiden imeytymispinnan

Question 12

suuontelon, ruokatorven ja peräsuolen ulkopinta on

Answer 12

kerrostunutta levyepiteeliä

Question 13

ruoansulatuskanavan epiteelikerros estää

Answer 13

paksusuolten bakteerien ja niiden muodostamien tai ruoan mukana nieltyjen myrkyllisten aineiden pääsyä verenkiertoon

Question 14

suurin osa ruoansulatusnesteitä tai ruoansulatusta sääteleviä hormoneja tuottavista soluista

Answer 14

sijaitsee mahalaukun, ohutsuolen ja paksusuolen epiteeliin muodostuneissa putkimaisissa rauhasissa

Question 15

sidekudoskerros sisältää (4)

Answer 15

verisuonia
hermosyitä
imusuonia
imukudosta

Question 16

sidekudoskerroksen veri- ja imusuonet kuljettavat

Answer 16

epiteelin läpi imeytyneet ravintoaineet eteenpäin

Question 17

sidekudoskerroksen imukudos ja suoliliepeen imusolmukkeet

Answer 17

estävät epiteelikerroksen läpi päässeiden mikrobien pääsyä vereen

Question 18

lihaskerros (muscularis) koostuu (3)

Answer 18

rengasmainen lihaskerros
hermosoluverkosto
pitkittäinen lihaskerros

Question 19

ruoansulatuskanavan enteerinen hermosto koostuu

Answer 19

submucosan ja musculariksen hermoverkostojen soluista

Question 20

herakalvo (serosa) lasketaan kuuluvaksi

Answer 20

sekä ruoansulatuskanavan seinämään että vatsaonteloon

Question 21

vatsaontelo l.

Answer 21

abdominaaliontelo ulottuu palleasta lantioon

Question 22

vatsakalvo l.

Answer 22

peritoneum

Question 23

peritoneum jaetaan kahteen osaan

Answer 23

parietaaliseen lehteen ja

viskeraaliseen lehteen

Question 24

vatsakalvonontelossa l.

Answer 24

peritoneumontelossa on voitelevaa nestettä

Question 25

suolilieve l.

Answer 25

mesenterium

Question 26

intraperitoneaaliset l.

Answer 26

``` vatsakalvonontelon sisäiset (suolilieve tai vastaava) elimet: ohutsuoli osa paksusuolta mahalaukku maksa ```

Question 27

retroperitoneaaliset l.

Answer 27

vatsakalvonontelon takaiset elimet (ei lievettä): pohjukkaissuoli, haima osa paksusuolta

Question 28

iso vatsapaita

Answer 28

omentum majus

Question 29

navan alue

Answer 29

regio umbilicalis

Question 30

keskiylävatsa

Answer 30

epigastrium

Question 31

keskialavatsa

Answer 31

hypogastrium

Question 32

kyljenalus

Answer 32

hypocondrium

Question 33

lannealue

Answer 33

regio lumbalis

Question 34

nivusalue

Answer 34

regio inguinalis, | fossa inguinalis

Question 35

vatsan elimiin tulee valtimoverta kolmesta aortan haarasta

Answer 35

``` sisusvaltimorunko (truncus coeliacus) ja suolilievevaltimot (aa. mesenterica superior ja ingerior) ```

Question 36

sisusvaltimorunko kuljettaa verta (4)

Answer 36

maksaan, pernaan mahalaukkuun ja haimaan

Question 37

mahalaukusta ja suolistosta palaava laskimoveri keräytyy

Answer 37

maksan porttilaskimoon (v. portae)

Question 38

porttilaskimojärjestelmä

Answer 38

kahta hiussuoniverkostoa yhdistää laskimo

Question 39

ruoansulatuskanavan liikkeet (2)

Answer 39

peristaltiikka ja segmentaatio

Question 40

peristaltiikka

Answer 40

kuljettaa ruoansulatuskanavan sisältöä eteenpäin

Question 41

segmentaatioliikkeessä

Answer 41

rengasmaisen lihaskerroksen supistukset jakavat yhtenäisen suolensisällön segmentteihin, joita vaivataan edes takaisin ja segmentit puristautuvat samalla hitaasti peräaukkoa kohti

Question 42

useimmat ruoansulatuskanavan säätelymekanismeista on

Answer 42

negatiivisia palautemekanismeja, eli säädeltävän tekijän muutos käynnistää mekanismeja jotka korjaavat kyseistä tekijää muutokselle vastakkaiseen suuntaan (eli palauttaa tilannetta entiselleen)

Question 43

ruoansulatusta koodinoin (2)

Answer 43

hermostollinen ja hormonaalinen säätely

Question 44

ruoansulatuskanavan seinämien aistinsolujen reseptorit reagoivat (4)

Answer 44

ravintoaineiden pitoisuuksien muutoksiin suolen luumenissa ravintoaineiden hajoamistuotteiden pitoisuuksiin suolen luumenissa suolen luumenin pH:n muutoksiin seinämän venytykseen

Question 45

ruoansulatuselimistön toiminnan säätelyyn vaikuttavat kahdentyyppiset heijasteet

Answer 45

paikalliset heijasteet (lyhyet heijastekaaret), joissa sekä sensoriset että motoriset hermosolut sijaitsevat kokonaan ruoansulatuskanavan seinämässä pitkät heijastekaaret, jotka kulkevat keskushermoston kautta

Question 46

ruoansulatuskanavan paikallisiin heijastekaariin osallistuvat solut sijaitsevat

Answer 46

ruoansulatuskanavan seinämässä, enteerisessä hermostossa

Question 47

enteerisen hermoston heijasteisiin kuuluu (3)

Answer 47

aistinsoluja, joiden reseptorit reagoivat ruoansulatuskanavan sisällön muutoksiin tai seinämän venytykseen motoneuroeja, jotka kuljettavat tietoa aistinsoluista kohdesoluihin kohdesoluja, jotka ovat sileitä lihassoluja tai ruoansulatusnesteitä tai hormoneja tuottavia epiteelisoluja

Question 48

suolen yläosan aistinsolujen ärsytys voi vaikuttaa

Answer 48

sekä ärsytyskohdan jälkeisen suolenosan että mahalaukun lihastoimintaan ja eritykseen

Question 49

estävät paikalliset heijasteet vaikuttavat

Answer 49

esimerkiksi suolen eri osia toisistaan erottavien sulkijalihasten veltostumisessa

Question 50

pitkiin heijastekaariin kuuluu

Answer 50

autonomisen hermoston motoneuroneita (keskushermostollinen säätely)

Question 51

sympaattinen ja parasympaattinen hermosto vaikuttavat ruoansulatuskanavan toimintaan

Answer 51

ennen kaikkea enteerisen hermoston toimintaa muokkaamalla

Question 52

parasympaattisen hermoston toiminnan kiihtyminen stimuloi

Answer 52

sekä epiteelisolujen eritystoimintaa että lihassolujen supistumista

Question 53

mahalaukun ja pohjukkaissuolen toimintaan osallistuvat peptidihormonit (3)

Answer 53

gastriini kolekystokiniini (CCK) sekretiini

Question 54

syljen eritystä säätelevät

Answer 54

ainoastaan autonomisen hermoston pitkät heijastekaaret

Question 55

ruokahalun säätely tapahtuu (2)

Answer 55

hypotalamuksen nälkäkeskuksessa ja kylläisyyskeskuksessa

Question 56

nälkäkeskus vaikuttaa

Answer 56

suoraan käyttäytymiseen

Question 57

kylläisyyskeskus vaikuttaa

Answer 57

estämällä nälkäkeskuksen toimintaa

Question 58

peptidien ja rasvahappojen pitoisuuksien suureneminen ohutsuolessa saa ohutsuolten epiteelisolut vapauttamaan

Answer 58

kolekystokiniinia (CCK) -> kylläisyyssignaali

Question 59

mahalaukun laajeneminen johtaa kolekystokiniinin

Answer 59

reflektoriseen vapautumiseen tietyissä aivojen kiihdyttävissä synapseissa

Question 60

aivoihin kylläisyyskeskusta stimuloivaa kolekystokiniinia

Answer 60

saapuu sekä ohutsuolesta että erittyy paikallisesti aivoista

Question 61

suuontelon ruoansulatusprosessit (3)

Answer 61

ruoan mekaaninen hienonnus hampaiden, kielen ja suuontelon pinnan avulla ruokaan sekoittuu sitä pehmentävää sylkeä, mikä helpottaa sen kulkua nielussa ja ruokatorvessa nielemisheijaste käynnistyy

Question 62

kitakieleke

Answer 62

uvula

Question 63

nielurisat l.

Answer 63

tonsillae palatinae, ovat imukudosta

Question 64

ien l.

Answer 64

gingiva

Question 65

maitohampaiden lkm

Answer 65

20

Question 66

rautahampaiden lkm

Answer 66

32

Question 67

etuhammas l.

Answer 67

inkisiivi

Question 68

kulmahammas

Answer 68

caninus

Question 69

välihammas

Answer 69

premolaari

Question 70

poskihammas

Answer 70

molaari

Question 71

hammasluu

Answer 71

dentiiniä

Question 72

hammasydin l.

Answer 72

pulpa, koostuu lähinnä sidekudoksesta

Question 73

hammasjuuren alueella dentiiniä peittää

Answer 73

kalsiumpitoinen sidekudoskerros, sementti

Question 74

hammas kiinnittyy leukaluuhun

Answer 74

kollageenisyillä

Question 75

korvasylkirauhanen l.

Answer 75

glandula submandibularis

Question 76

kielenalusrauhanen l.

Answer 76

glandula sublingualis

Question 77

syljen tärkeimmät aineet (6)

Answer 77

``` vesi musiini amylaasi lysotsyymi vasta-aineet bikarbonaatti (HCO3-) ```

Question 78

musiini kuuluu

Answer 78

glykoproteiineihin

Question 79

musiinin liuetessa nesteeseen syntyy

Answer 79

sitkeää nestettä, limaa (mucus)

Question 80

musiinia tuottaa

Answer 80

sylkirauhaset ja ruoansulatuskanavan epiteelisolut

Question 81

amylaasientsyymi

Answer 81

pilkkoo tärkkelystä, vielä mahalaukussakin

Question 82

lysotsyymi ja vasta-aineet

Answer 82

torjuvat bakteerien kasvua suuontelossa

Question 83

HCO3- tekee syljestä

Answer 83

emäksistä, neutraloi suuontelon bakteerien tuottamia happoja ja estää hammaskiilteen syöpymistä

Question 84

parasympaattisten syiden aktivoituminen lisää syljeneritystä voimakkaasti ja

Answer 84

tekee siitä juoksevaa

Question 85

sympaattisten syiden aktivoituminen lisää syljeneritystä niukasti ja

Answer 85

tekee siitä tavallista paksumpaa -> suun kuivumisen tunne

Question 86

nielemiskeskus sijaitsee

Answer 86

ydinjatkeessa

Question 87

ruokatorvi l.

Answer 87

oesophagus

Question 88

mahalaukku l.

Answer 88

ventriculus

Question 89

mahalaukussa tapahtuu

Answer 89

jonkin verran proteiinien ja tärkkelyksen pilkkoutumista

Question 90

mahalaukun päätehtävä

Answer 90

toimia ruoan välivarastona

Question 91

mahalaukun lyhyt sivu

Answer 91

pieni kaarre (curvatura minor) kaartuu oikealle ja ylös

Question 92

mahalaukun pitkä sivu

Answer 92

iso kaarre (curvatura major)

Question 93

mahalaukku jaetaan neljään osaan

Answer 93

mahansuu (cardia) mahanpohjukka (fundus) runko-osa (corpus) mahanportin soppi (antrum)

Question 94

ruokatorvi liittyy

Answer 94

mahansuuhun (cardia)

Question 95

mahanpohjukka on (fundus)

Answer 95

mahalaukun ylin osa, vastaanottaa ja varastoi saapuvan ruoan

Question 96

runko-osassa (corpus) ruoka

Answer 96

sekoittuu mahanesteeseen

Question 97

mahanportin sopin (antrum) alueella

Answer 97

lihassupistukset huolehtivat mahalaukun sisällön tehokkaasta sekoittamisesta

Question 98

mahanportin sulkijalihas l.

Answer 98

m. sphincter pylori, pyloruslihas, säätelee mahansisällön pääsyä ohutsuoleen

Question 99

valtaosa mahanesteestä muodostuu

Answer 99

funduksen ja runko-osan alueella

Question 100

mahan funduksen ja runko-osan putkimaisissa rauhasissa on lähinnä kolmentyyppisiä soluja

Answer 100

limaa tuottavia soluja katesoluja eli parietaalisoluja pääsoluja

Question 101

katesolut erittävät

Answer 101

suolahappoa ja sisäistä tekijää (intrinsic factor)

Question 102

pääsolut erittävät

Answer 102

glykoproteiinia nimeltä pepsinogeeni, joka muuttuu mahalaukussa pepsiinientsyymiksi

Question 103

mahalaukun rauhasten tuottamia hormoneja

Answer 103

gastriini ja histamiini

Question 104

gastriinia tuottaa

Answer 104

G-solut pyloruksen alueella

Question 105

histamiinia tuottaa

Answer 105

ECL-solut funduksen ja runko-osan alueella

Question 106

gastriini stimuloi

Answer 106

sekä katesolujen suolahappotuotantoa että mahalaukun seinämän supistuksia

Question 107

histamiini stimuloi

Answer 107

katesoluja

Question 108

mahalaukun lihaksiston tärkeimmät tehtävät (3)

Answer 108

luoda mahalaukulle edellytykset ottaa vastaan ja varastoida suuria ruokamääriä hajottaa ruoka pienemmiksi paloiksi ja sekoittaa niihin mahanestettä tyhjentää mahansisältö halutulla nopeudella ohutsuoleen

Question 109

nielemiskeskus veltostuttaa mahan fundus- ja runko-osien lihassolut

Answer 109

reflektorisesti

Question 110

ruokasula

Answer 110

chymus

Question 111

mahalaukun jokainen peristalttinen supistusaalto työntää

Answer 111

muutaman millilitran ruokasulaa puolittain avoimen pyroluksen läpi pohjukkaissuoleen jonka jälkeen sulkijalihas supistuu myös

Question 112

eniten mahalaukun tyhjenemiseen vaikuttaa

Answer 112

pohjukkaissuolen tilanne

Question 113

tärkeimmät pohjukkaissuoliperäiset mahan tyhjenemistä hillitsevät tekijät (5)

Answer 113

``` pohjukkaissuolen laajeneminen alhainen pH suuri rasvapitoisuus peptidien (proteiinien hajoamistuotteiden) suuri pitoisuus suuri osmolariteetti ```

Question 114

mahalaukku tuottaa mahanestettä vuorokaudessa noin

Answer 114

2 litraa

Question 115

suolahapon tärkeät tehtävät (4)

Answer 115

pepsinogeenin muuttaminen aktiiviseksi pepsiinientsyymiksi mahansisällön happamoittaminen, jotta pepsiini pystyy toimimaan tehokkaasti mm. sidekudoksen ja lihassyiden pilkkominen, edistää suurten ruokapalojen hajoamista mahalaukkuun ruoan mukana tulevien bakteerien tuhoaminen

Question 116

entsyymin inaktiivista esiastetta kutsutaan

Answer 116

proentsyymiksi

Question 117

autokatalyysi

Answer 117

itsensä aktivoiminen (aktiiviset molekyylit aktivoivat proentsyymejä)

Question 118

pepsiinin proteiineista pilkkomat peptidit stimuloivat

Answer 118

suolahapon eritystä

Question 119

mahalaukun rauhassolujen toimintaa kiihdyttävät aineet (3)

Answer 119

asetyylikoliini gastriini histamiini

Question 120

tärkkelystä pilkkova amylaasi ehtii vaikuttamaan mahalaukussa

Answer 120

hyvän aikaa ennen kuin pH:n aleneminen estää sen toiminnan

Question 121

aivovaurion jälkeinen oksentelu on vakava oire, sillä

Answer 121

sen syynä voi olla aivojen turvotuksen tai aivoverenvuodon aiheuttama aivopaineen nousu

Question 122

mahahaava

Answer 122

ulcus ventriculi

Question 123

pohjukkaissuolen haava

Answer 123

ulcus duodeni

Question 124

haima

Answer 124

pancreas

Question 125

haiman eksokriininen osuus

Answer 125

98 %

Question 126

haiman endokriinistä osuutta kutsutaan

Answer 126

Lagerhansin saarekkeiksi

Question 127

Lagerhansin saarekkeet erittävät (2)

Answer 127

glukagonia (alfasoluista) ja insuliinia (beetasoluista)

Question 128

haima erittää eksokriinisesti

Answer 128

haimanestettä pohjukkaissuoleen

Question 129

haiman rakkularakenne

Answer 129

acinus

Question 130

haimatiehyt

Answer 130

ductus pancreaticus

Question 131

haimaneste sisältää (2)

Answer 131

bikarbonaattia HCO3- ja entsyymejä

Question 132

haimanesteen tehtävät (2)

Answer 132

suojaa pohjukkaissuolen herkkää limakalvoa suolahapon aiheuttamilta vaurioilta muuttaa ohutsuolen pH:n ihanteelliseksi haiman entsyymeille

Question 133

haiman erittämät entsyymit pilkkovat

Answer 133

rasvoja, hiilihydraatteja, proteiineja ja nukleiinihappoja

Question 134

lipaasi hajottaa

Answer 134

rasvat rasvahapoiksi ja monoglyserideiksi

Question 135

amylaasi pilkkoo

Answer 135

tärkkelystä maltoosiksi

Question 136

proteinaasit hajottavat

Answer 136

proteiineja peptideiksi ja aminohapoiksi

Question 137

nukleaasit pilkkovat

Answer 137

nukleiinihapot nukleotideiksi

Question 138

haiman proteinaasit muodostuvat ja erittyvät

Answer 138

proentsyymeinä (trypsinogeeni -> trypsiini, aktivoi myös haiman muiden proteinaasien esiasteita

Question 139

haimaan tulevien vagushermosyiden aktivoituminen ja gastriinierityksen tehostuminen lisäävät

Answer 139

haimanesteen eritystä aterian jälkeen ja jo ennen ruokasulan saapumista ohutsuoleen

Question 140

pohjukkaissuolen epiteelisolut erittävät

Answer 140

sekretiiniä ja kolekystokiniiniä (CCK)

Question 141

sekretiiniä erittyy

Answer 141

ohutsuolen alkuosan epiteelisoluista, kun suolensisältö on hapanta

Question 142

sekretiini stimuloi

Answer 142

bikarbonaatin HCO3- eritystä

Question 143

kolekystokiniiniä (CCK) erittäviä epiteelisoluja stimuloi

Answer 143

pohjukkaissuolessa olevat rasvahapot ja jossain määrin myös peptidit

Question 144

kolekystokiniini stimuloi

Answer 144

haimaa erittämään lisää entsyymejä

Question 145

maksa

Answer 145

hepar

Question 146

maksan valtimoveri tulee

Answer 146

maksavaltimosta, a. hepatica, joka haarautuu sisusvaltimorungosta (truncus coeliacus)

Question 147

maksan laskimoveri tulee

Answer 147

porttilaskimon (v. portae) kautta

Question 148

valtimo- ja laskimoveri yhtyy maksan hiussuoniverkostossa, joka kulkee maksasolujen l.

Answer 148

hepatosyyttien lomassa

Question 149

maksan hiussuonia kutsutaan

Answer 149

sinusoideiksi

Question 150

jos valtimoveren saanti estyy, maksa

Answer 150

infektoituu helposti

Question 151

sinusoidien seinämissä (rakenne)

Answer 151

ei ole tyvilevyä ja niiden endoteelisolujen välissä on suuria aukkoja

Question 152

sinusoidien seinämissä olevia makrofageja kutsutaan

Answer 152

Kupfferin soluiksi

Question 153

maksalaskimo l.

Answer 153

vv. hepaticae

Question 154

maksalaskimot tyhjenevät

Answer 154

alaonttolaskimoon

Question 155

maksasolut tuottavat sappea, jota tarvitaan

Answer 155

rasvojen pilkkoutumiseen ja imeytymiseen

Question 156

sapenjohdin l.

Answer 156

ductus choledochus

Question 157

maksa poistaa verestä tai vapauttaa vereen

Answer 157

glukoosia tarpeen mukaan

Question 158

maksa tuottaa useimpia plasman

Answer 158

proteiineja

Question 159

maksa tuottaa monia hyytymistekijöitä

Answer 159

niin!

Question 160

maksa tuottaa kolesterolia, joka erittyy

Answer 160

vereen tai poistuu elimistöstä sapen mukana

Question 161

maksa muokkaa ja inaktivoi mm.

Answer 161

hormoneja, myrkkyjä ja lääkkeitä

Question 162

sapen tärkein osa ovat

Answer 162

sappisuolat, jotka osallistuvat rasvan hajottamiseen ja hajoamistuotteiden imeyttämiseen

Question 163

maksa muodostaa sappisuoloja

Answer 163

kolesterolista

Question 164

sappisuolat imeytyvät ohutsuolesta

Answer 164

vasta loppupuolella

Question 165

imeytyneet sappisuolamolekyylit palaavat maksaan

Answer 165

porttilaskimon kautta

Question 166

sappisuolat imevät itseensä

Answer 166

vettä osmoottisesti

Question 167

haiman lipaasierityksestä ja maksan erittämien sappisuolojen pääsystä suoleen huolehtii

Answer 167

kolekystokiniini

Question 168

jo ennen kuin ruoka tulee mahalaukkuun, vagushermon lisääntynyt aktiivisuus lisää

Answer 168

suolahapon ja pepsinogeenin tuotantoa mahalaukussa, haimanesteen eritystä ja vähäisessä määrin myös sapen erittymistä maksasoluista

Question 169

B12-vitamiini imeytyy ainoastaan

Answer 169

ileumin (sykkyräsuoli) alueelta ja ainoastaan, kun se on sitoutunut mahalaukun katesolujen tuottamaan sisäiseen tekijään

Question 170

ohutsuoli jaetaan kolmeen osaan

Answer 170

pohjukkaissuoli (duodenum) tyhjäsuoli (jejenum) sykkyräsuoli (ileum)

Question 171

ohutsuolen seinämän sileälihassolujen tehtävänä on (3)

Answer 171

sekoittaa suolensisältö tuoda ruokasula kosketuksiin endoteelisolujen kanssa kuljettaa ruokasula suolen läpi sopivalla nopeudella

Question 172

kun suurin osa ravintoaineista on imeytynyt, segmentaatioliikkeet vaihtuvat

Answer 172

peristaltiikaksi

Question 173

vagushermon parasympaattisten syiden aktivaatio vaikuttaa ohutsuolen liikkeisiin

Answer 173

lisäämällä supistusvoimaa ja sympaattisten hermosyiden aktivaatio vähentää sitä

Question 174

ohutsuolen liikkeiden tehokkain säätelijä on

Answer 174

suolen oma hermosto

Question 175

lähes kaikki orgaanisten ravintoaineiden imeytyminen tapahtuu

Answer 175

ohutsuolessa

Question 176

vettä, natriumia ja kloridia imeytyy

Answer 176

koko ohutsuolesta

Question 177

ohutsuolessa ionit, kuten Na+ ja Cl- pystyvät diffundoitumaan jossain määrin epiteelisolujen välistä, jolloin muodostuu

Answer 177

pieniä paikallisia osmolariteettieroja ja vesi seuraa passiivisesti perässä

Question 178

hiilihydraattien ja proteiinien pilkkoutumista tapahtuu kahdella alueella

Answer 178

``` ruoansulatuskanavan luumenissa (luumenvaihe) epiteelisolujen solukalvolla (solukalvovaihe) ```

Question 179

rasva pilkkoutuu yksinomaan

Answer 179

suolen luumenissa

Question 180

selluloosa ja muut hiilihydraatit, joissa on vastaavanlaisia sidoksia, ovat ravinnon

Answer 180

kuituaineita

Question 181

luumenvaiheessa hiilihydraattia pilkkoo

Answer 181

amylaasi tärkkelyksen ja glykogeenin maltoosiksi

Question 182

solukalvovaiheessa hiilihydraattia pilkkoo

Answer 182

epiteelisolujen mikrovillusten solukalvoon kiinnittyneet entsyymit maltoosista monosakkarideiksi

Question 183

hiilihydraattien imeytyminen

Answer 183

glukoosi ja galaktoosi siirtyvät epiteelisoluihin yhteisen kuljettajaproteiinin avulla (aktiivinen kuljetus, vaatii samalla natriumia, löytyy ruoansulatusnesteistä) KAIKKI GLUKOOSI JA GALAKTOOSI IMEYTYY

Question 184

pilkkoutumaton laktoosi imee osmoottisesti vettä

Answer 184

ohutsuoleen -> ripuli

Question 185

proteiinien pilkkoutuminen tapahtuu pääosin

Answer 185

ohutsuolessa, jossa sitä katalysoivat haiman eri entsyymit

Question 186

proteiinien lopullinen pilkkoutuminen tapahtuu

Answer 186

ohutsuolen epiteelisolujen solukalvolla imeytymisen aikana

Question 187

rasvojen pilkkoutuminen tapahtuu yksinomaan

Answer 187

ohutsuolessa lipaasin ja sappisuolojen avulla

Question 188

triglyseridin pilkkoutuminen lipaasin avulla tapahtuu

Answer 188

veden ja rasvan rajakohdassa

Question 189

sappisuolojen yksi tehtävä on rasvapisaroiden

Answer 189

pienentäminen eli rasvan emulgoiminen, mikä suurentaa rasvan ja veden rajapintaa

Question 190

rasvojen hajoamistuotteina muodostuu

Answer 190

rasvahappoja ja monoglyseridejä

Question 191

sappisuolat muodostavat vesiliukoisia

Answer 191

misellejä

Question 192

joutuessaan kosketuksiin emulgoituneiden rasvapisaroiden kanssa misellit

Answer 192

sitovat itseensä rasvahappoja ja monoglyseridejä, jotta rasvan hajoaminen voi jatkua

Question 193

kun miselli osuu epiteelisolun solukalvolle

Answer 193

sen kuljettamat rasvahapot ja monoglyseridit diffundoituvat soluun misellit jäävät suolensisältöön

Question 194

epiteelisolun sisällä imeytyneet rasvahapot ja monoglyseridit

Answer 194

yhtyvät jälleen triglyserideiksi ja muodostavat pallomaisia kylomikroneita

Question 195

kylomikroneissa on triglyseridien lisäksi

Answer 195

kolesterolia ja fosfolipidejä

Question 196

kylomikroneita peittää

Answer 196

proteiiniverkko, minkä takia ne ovat vesiliukoisia

Question 197

kylomikronit poistuvat suolistosta

Answer 197

imuhiussuonten kautta

Question 198

ferritiini on

Answer 198

solunsisäinen raudan varastoitumismuoto

Question 199

oksalaatti- ja fosfaatti-ionit muodostavat raudan kanssa liukenemattomia suoloja, jolloin

Answer 199

imeytymiskelpoisen raudan määrä vähenee

Question 200

C-vitamiini tehostaa raudan imeytymistä

Answer 200

lähinnä pelkistämällä kolmenarvoisen raudan kahdenarvoiseksi

Question 201

D-vitamiini stimuloi kalsiumin

Answer 201

aktiivista imeytymistä

Question 202

raudan ja kalsiumin imeytyminen riippuu

Answer 202

elimistön tarpeesta

Question 203

lähes kaikki ravinnosta saatava natrium ja kalium imeytyy

Answer 203

elimistön tarpeista huolimatta

Question 204

paksusuoli muodostuu (3)

Answer 204

umpisuoli (caecum) umpilisäke (appendix vermiformis) varsinainen paksusuoli

Question 205

varsinainen paksusuoli muodostuu (3)

Answer 205

``` nouseva koolon (colon ascendens) poikittainen koolon (colon transversum) laskeva koolon (colon descendens) ```

Question 206

sigmasuoli l.

Answer 206

colon sigmoideum yhdistää laskevan koolonin peräsuoleen

Question 207

nouseva ja laskeva koolon sijaitsevat

Answer 207

retroperitoneaalisesti

Question 208

poikittainen koolon ja sigmasuoli

Answer 208

kiinnittyvät vatsaontelon takaseinään suoliliepeen välityksellä

Question 209

tärkein paksusuolessa tapahtuva imeytymisprosessi

Answer 209

natriumin imeytyminen

Question 210

paksusuolen bakteerit (3)

Answer 210

kuuluvat elimistön normaaliflooraan osallistuvat immuunipuolustukseen syntetisoivat K-vitamiinia ja tiettyjä B-vitamiineja

Question 211

paksusuolen bakteerit käyttävät valtaosan pilkkoutumistuotteista

Answer 211

omina energianlähteinään ja rakennusaineinaan

Question 212

paksusuolen bakteerien selluloosa-aineenvaihdunnassa muodostuvat lyhytketjuiset rasvahapot muodostavat

Answer 212

tärkeän osan kasvissyöjien energiansaannista

Question 213

ummetus

Answer 213

obstipatio, constipatio

Question 214

paksusuolessa esiintyy kolmenlaisia supistuksia

Answer 214

segmentaatioliikkeitä massaperistaltiikkaa retrogradista motoriikkaa

Question 215

gastrokolinen heijaste

Answer 215

mahalaukun ja pohjukkaissuolen laajeneminen laukaisee paksusuoleen vaikuttavia pitkiä heijastekaaria ja ohut- ja paksusuolen välinen sulkijalihas avautuu

Question 216

runsaskuituinen ravinto pienentää

Answer 216

veren kolesteroli- ja rasvahappopitoisuuksia

Question 217

peräsuoli l.

Answer 217

rectum

Question 218

peräaukkokanava l.

Answer 218

canalis analis päättyy peräaukkoon, anus

Question 219

peräaukon sisempi sulkijalihas l.

Answer 219

m. sphincter ani internus

Question 220

peräaukon ulompi sulkijalihas l.

Answer 220

m. sphincter ani externus, tahdonalainen

Question 221

peräaukon kautta tapahtuva lantion alueen muiden elinten tutkiminen

Answer 221

TUSEERAUS

Question 222

suolensisällön stimuloimien paineherkkien aistinsolujen laukaisem ulostusheijaste

Answer 222

supistaa voimakkaasti koolonin loppuosaa ja koko peräsuolta, samalla peräaukon sisempi sulkijalihas avautuu

Question 223

parasympaattisen hermoston voimakas aktivoituminen vilkastuttaa paksusuolen

Answer 223

alaosan erityistoimintaa ja liikkeitä