Flashcards in 13 Ruoansulatuselimistö Deck (223)
1
Ruoansulatuskanavan ontelo, luumen, on
elimistön ulkopuolista tilaa
2
Ruoansulatuselimistöön kuuluu (5)
ruoansulatuskanava
sylkirauhaset
maksa
haima
sappirakko
3
ruoansulatustapahtuman osatekijät (4)
mekaaninen käsittely
entsyymipitoisten ruoansulatusnesteiden muodostus ja eritys
ravintoaineiden entsymaattinen pilkkominen
imeytyminen ruoansulatuskanavasta
4
mekaaninen käsittely alkaa
suuontelossa
5
mahalaukun ja suoliston seinämän sileiden lihasten vuorottainen supistuminen ja veltostuminen
sekoittavat niiden sisältöä ja kuljettavat sitä eteenpäin tarkoituksenmukaisella nopeudella
6
aikuisella ruoansulatusnesteitä muodostuu vuorokaudessa
noin 7 litraa
7
entsyymit pilkkovat ravintoaineet
hydrolyysillä
8
imeytyminen
absoptio
9
ruoansulatuskanavan neljä kerrosta
limakalvo (mucosa)
limakalvonalaiskudos (submucosa)
lihaskerros (muscularis)
herakalvo (serosa)
10
limakalvon kolme kerrosta
epiteelikerros
sidekudoskerros
ohut sileälihaskerros
11
limakalvon epiteelikerros on mahalaukun yläosasta peräsuoleen asti
tiiviillä liitoksilla toisiinsa liittynyttä yhdenkertaista lieriöepiteeliä, joka muodostaa ravintoaineiden imeytymispinnan
12
suuontelon, ruokatorven ja peräsuolen ulkopinta on
kerrostunutta levyepiteeliä
13
ruoansulatuskanavan epiteelikerros estää
paksusuolten bakteerien ja niiden muodostamien tai ruoan mukana nieltyjen myrkyllisten aineiden pääsyä verenkiertoon
14
suurin osa ruoansulatusnesteitä tai ruoansulatusta sääteleviä hormoneja tuottavista soluista
sijaitsee mahalaukun, ohutsuolen ja paksusuolen epiteeliin muodostuneissa putkimaisissa rauhasissa
15
sidekudoskerros sisältää (4)
verisuonia
hermosyitä
imusuonia
imukudosta
16
sidekudoskerroksen veri- ja imusuonet kuljettavat
epiteelin läpi imeytyneet ravintoaineet eteenpäin
17
sidekudoskerroksen imukudos ja suoliliepeen imusolmukkeet
estävät epiteelikerroksen läpi päässeiden mikrobien pääsyä vereen
18
lihaskerros (muscularis) koostuu (3)
rengasmainen lihaskerros
hermosoluverkosto
pitkittäinen lihaskerros
19
ruoansulatuskanavan enteerinen hermosto koostuu
submucosan ja musculariksen hermoverkostojen soluista
20
herakalvo (serosa) lasketaan kuuluvaksi
sekä ruoansulatuskanavan seinämään että vatsaonteloon
21
vatsaontelo l.
abdominaaliontelo ulottuu palleasta lantioon
22
vatsakalvo l.
peritoneum
23
peritoneum jaetaan kahteen osaan
parietaaliseen lehteen ja
viskeraaliseen lehteen
24
vatsakalvonontelossa l.
peritoneumontelossa on voitelevaa nestettä
25
suolilieve l.
mesenterium
26
intraperitoneaaliset l.
vatsakalvonontelon sisäiset (suolilieve tai vastaava) elimet:
ohutsuoli
osa paksusuolta
mahalaukku
maksa
27
retroperitoneaaliset l.
vatsakalvonontelon takaiset elimet (ei lievettä):
pohjukkaissuoli,
haima
osa paksusuolta
28
iso vatsapaita
omentum majus
29
navan alue
regio umbilicalis
30
keskiylävatsa
epigastrium
31
keskialavatsa
hypogastrium
32
kyljenalus
hypocondrium
33
lannealue
regio lumbalis
34
nivusalue
regio inguinalis,
fossa inguinalis
35
vatsan elimiin tulee valtimoverta kolmesta aortan haarasta
sisusvaltimorunko (truncus coeliacus)
ja suolilievevaltimot (aa. mesenterica superior ja ingerior)
36
sisusvaltimorunko kuljettaa verta (4)
maksaan, pernaan mahalaukkuun ja haimaan
37
mahalaukusta ja suolistosta palaava laskimoveri keräytyy
maksan porttilaskimoon (v. portae)
38
porttilaskimojärjestelmä
kahta hiussuoniverkostoa yhdistää laskimo
39
ruoansulatuskanavan liikkeet (2)
peristaltiikka ja segmentaatio
40
peristaltiikka
kuljettaa ruoansulatuskanavan sisältöä eteenpäin
41
segmentaatioliikkeessä
rengasmaisen lihaskerroksen supistukset jakavat yhtenäisen suolensisällön segmentteihin, joita vaivataan edes takaisin ja segmentit puristautuvat samalla hitaasti peräaukkoa kohti
42
useimmat ruoansulatuskanavan säätelymekanismeista on
negatiivisia palautemekanismeja, eli säädeltävän tekijän muutos käynnistää mekanismeja jotka korjaavat kyseistä tekijää muutokselle vastakkaiseen suuntaan (eli palauttaa tilannetta entiselleen)
43
ruoansulatusta koodinoin (2)
hermostollinen ja hormonaalinen säätely
44
ruoansulatuskanavan seinämien aistinsolujen reseptorit reagoivat (4)
ravintoaineiden pitoisuuksien muutoksiin suolen luumenissa
ravintoaineiden hajoamistuotteiden pitoisuuksiin suolen luumenissa
suolen luumenin pH:n muutoksiin
seinämän venytykseen
45
ruoansulatuselimistön toiminnan säätelyyn vaikuttavat kahdentyyppiset heijasteet
paikalliset heijasteet (lyhyet heijastekaaret), joissa sekä sensoriset että motoriset hermosolut sijaitsevat kokonaan ruoansulatuskanavan seinämässä
pitkät heijastekaaret, jotka kulkevat keskushermoston kautta
46
ruoansulatuskanavan paikallisiin heijastekaariin osallistuvat solut sijaitsevat
ruoansulatuskanavan seinämässä, enteerisessä hermostossa
47
enteerisen hermoston heijasteisiin kuuluu (3)
aistinsoluja, joiden reseptorit reagoivat ruoansulatuskanavan sisällön muutoksiin tai seinämän venytykseen
motoneuroeja, jotka kuljettavat tietoa aistinsoluista kohdesoluihin
kohdesoluja, jotka ovat sileitä lihassoluja tai ruoansulatusnesteitä tai hormoneja tuottavia epiteelisoluja
48
suolen yläosan aistinsolujen ärsytys voi vaikuttaa
sekä ärsytyskohdan jälkeisen suolenosan että mahalaukun lihastoimintaan ja eritykseen
49
estävät paikalliset heijasteet vaikuttavat
esimerkiksi suolen eri osia toisistaan erottavien sulkijalihasten veltostumisessa
50
pitkiin heijastekaariin kuuluu
autonomisen hermoston motoneuroneita (keskushermostollinen säätely)
51
sympaattinen ja parasympaattinen hermosto vaikuttavat ruoansulatuskanavan toimintaan
ennen kaikkea enteerisen hermoston toimintaa muokkaamalla
52
parasympaattisen hermoston toiminnan kiihtyminen stimuloi
sekä epiteelisolujen eritystoimintaa että lihassolujen supistumista
53
mahalaukun ja pohjukkaissuolen toimintaan osallistuvat peptidihormonit (3)
gastriini
kolekystokiniini (CCK)
sekretiini
54
syljen eritystä säätelevät
ainoastaan autonomisen hermoston pitkät heijastekaaret
55
ruokahalun säätely tapahtuu (2)
hypotalamuksen nälkäkeskuksessa ja kylläisyyskeskuksessa
56
nälkäkeskus vaikuttaa
suoraan käyttäytymiseen
57
kylläisyyskeskus vaikuttaa
estämällä nälkäkeskuksen toimintaa
58
peptidien ja rasvahappojen pitoisuuksien suureneminen ohutsuolessa saa ohutsuolten epiteelisolut vapauttamaan
kolekystokiniinia (CCK) -> kylläisyyssignaali
59
mahalaukun laajeneminen johtaa kolekystokiniinin
reflektoriseen vapautumiseen tietyissä aivojen kiihdyttävissä synapseissa
60
aivoihin kylläisyyskeskusta stimuloivaa kolekystokiniinia
saapuu sekä ohutsuolesta että erittyy paikallisesti aivoista
61
suuontelon ruoansulatusprosessit (3)
ruoan mekaaninen hienonnus hampaiden, kielen ja suuontelon pinnan avulla
ruokaan sekoittuu sitä pehmentävää sylkeä, mikä helpottaa sen kulkua nielussa ja ruokatorvessa
nielemisheijaste käynnistyy
62
kitakieleke
uvula
63
nielurisat l.
tonsillae palatinae, ovat imukudosta
64
ien l.
gingiva
65
maitohampaiden lkm
20
66
rautahampaiden lkm
32
67
etuhammas l.
inkisiivi
68
kulmahammas
caninus
69
välihammas
premolaari
70
poskihammas
molaari
71
hammasluu
dentiiniä
72
hammasydin l.
pulpa, koostuu lähinnä sidekudoksesta
73
hammasjuuren alueella dentiiniä peittää
kalsiumpitoinen sidekudoskerros, sementti
74
hammas kiinnittyy leukaluuhun
kollageenisyillä
75
korvasylkirauhanen l.
glandula submandibularis
76
kielenalusrauhanen l.
glandula sublingualis
77
syljen tärkeimmät aineet (6)
vesi
musiini
amylaasi
lysotsyymi
vasta-aineet
bikarbonaatti (HCO3-)
78
musiini kuuluu
glykoproteiineihin
79
musiinin liuetessa nesteeseen syntyy
sitkeää nestettä, limaa (mucus)
80
musiinia tuottaa
sylkirauhaset ja ruoansulatuskanavan epiteelisolut
81
amylaasientsyymi
pilkkoo tärkkelystä, vielä mahalaukussakin
82
lysotsyymi ja vasta-aineet
torjuvat bakteerien kasvua suuontelossa
83
HCO3- tekee syljestä
emäksistä, neutraloi suuontelon bakteerien tuottamia happoja ja estää hammaskiilteen syöpymistä
84
parasympaattisten syiden aktivoituminen lisää syljeneritystä voimakkaasti ja
tekee siitä juoksevaa
85
sympaattisten syiden aktivoituminen lisää syljeneritystä niukasti ja
tekee siitä tavallista paksumpaa -> suun kuivumisen tunne
86
nielemiskeskus sijaitsee
ydinjatkeessa
87
ruokatorvi l.
oesophagus
88
mahalaukku l.
ventriculus
89
mahalaukussa tapahtuu
jonkin verran proteiinien ja tärkkelyksen pilkkoutumista
90
mahalaukun päätehtävä
toimia ruoan välivarastona
91
mahalaukun lyhyt sivu
pieni kaarre (curvatura minor) kaartuu oikealle ja ylös
92
mahalaukun pitkä sivu
iso kaarre (curvatura major)
93
mahalaukku jaetaan neljään osaan
mahansuu (cardia)
mahanpohjukka (fundus)
runko-osa (corpus)
mahanportin soppi (antrum)
94
ruokatorvi liittyy
mahansuuhun (cardia)
95
mahanpohjukka on (fundus)
mahalaukun ylin osa, vastaanottaa ja varastoi saapuvan ruoan
96
runko-osassa (corpus) ruoka
sekoittuu mahanesteeseen
97
mahanportin sopin (antrum) alueella
lihassupistukset huolehtivat mahalaukun sisällön tehokkaasta sekoittamisesta
98
mahanportin sulkijalihas l.
m. sphincter pylori, pyloruslihas, säätelee mahansisällön pääsyä ohutsuoleen
99
valtaosa mahanesteestä muodostuu
funduksen ja runko-osan alueella
100
mahan funduksen ja runko-osan putkimaisissa rauhasissa on lähinnä kolmentyyppisiä soluja
limaa tuottavia soluja
katesoluja eli parietaalisoluja
pääsoluja
101
katesolut erittävät
suolahappoa ja sisäistä tekijää (intrinsic factor)
102
pääsolut erittävät
glykoproteiinia nimeltä pepsinogeeni, joka muuttuu mahalaukussa pepsiinientsyymiksi
103
mahalaukun rauhasten tuottamia hormoneja
gastriini ja histamiini
104
gastriinia tuottaa
G-solut pyloruksen alueella
105
histamiinia tuottaa
ECL-solut funduksen ja runko-osan alueella
106
gastriini stimuloi
sekä katesolujen suolahappotuotantoa että mahalaukun seinämän supistuksia
107
histamiini stimuloi
katesoluja
108
mahalaukun lihaksiston tärkeimmät tehtävät (3)
luoda mahalaukulle edellytykset ottaa vastaan ja varastoida suuria ruokamääriä
hajottaa ruoka pienemmiksi paloiksi ja sekoittaa niihin mahanestettä
tyhjentää mahansisältö halutulla nopeudella ohutsuoleen
109
nielemiskeskus veltostuttaa mahan fundus- ja runko-osien lihassolut
reflektorisesti
110
ruokasula
chymus
111
mahalaukun jokainen peristalttinen supistusaalto työntää
muutaman millilitran ruokasulaa puolittain avoimen pyroluksen läpi pohjukkaissuoleen jonka jälkeen sulkijalihas supistuu myös
112
eniten mahalaukun tyhjenemiseen vaikuttaa
pohjukkaissuolen tilanne
113
tärkeimmät pohjukkaissuoliperäiset mahan tyhjenemistä hillitsevät tekijät (5)
pohjukkaissuolen laajeneminen
alhainen pH
suuri rasvapitoisuus
peptidien (proteiinien hajoamistuotteiden) suuri pitoisuus
suuri osmolariteetti
114
mahalaukku tuottaa mahanestettä vuorokaudessa noin
2 litraa
115
suolahapon tärkeät tehtävät (4)
pepsinogeenin muuttaminen aktiiviseksi pepsiinientsyymiksi
mahansisällön happamoittaminen, jotta pepsiini pystyy toimimaan tehokkaasti
mm. sidekudoksen ja lihassyiden pilkkominen, edistää suurten ruokapalojen hajoamista
mahalaukkuun ruoan mukana tulevien bakteerien tuhoaminen
116
entsyymin inaktiivista esiastetta kutsutaan
proentsyymiksi
117
autokatalyysi
itsensä aktivoiminen (aktiiviset molekyylit aktivoivat proentsyymejä)
118
pepsiinin proteiineista pilkkomat peptidit stimuloivat
suolahapon eritystä
119
mahalaukun rauhassolujen toimintaa kiihdyttävät aineet (3)
asetyylikoliini
gastriini
histamiini
120
tärkkelystä pilkkova amylaasi ehtii vaikuttamaan mahalaukussa
hyvän aikaa ennen kuin pH:n aleneminen estää sen toiminnan
121
aivovaurion jälkeinen oksentelu on vakava oire, sillä
sen syynä voi olla aivojen turvotuksen tai aivoverenvuodon aiheuttama aivopaineen nousu
122
mahahaava
ulcus ventriculi
123
pohjukkaissuolen haava
ulcus duodeni
124
haima
pancreas
125
haiman eksokriininen osuus
98 %
126
haiman endokriinistä osuutta kutsutaan
Lagerhansin saarekkeiksi
127
Lagerhansin saarekkeet erittävät (2)
glukagonia (alfasoluista) ja insuliinia (beetasoluista)
128
haima erittää eksokriinisesti
haimanestettä pohjukkaissuoleen
129
haiman rakkularakenne
acinus
130
haimatiehyt
ductus pancreaticus
131
haimaneste sisältää (2)
bikarbonaattia HCO3- ja entsyymejä
132
haimanesteen tehtävät (2)
suojaa pohjukkaissuolen herkkää limakalvoa suolahapon aiheuttamilta vaurioilta
muuttaa ohutsuolen pH:n ihanteelliseksi haiman entsyymeille
133
haiman erittämät entsyymit pilkkovat
rasvoja, hiilihydraatteja, proteiineja ja nukleiinihappoja
134
lipaasi hajottaa
rasvat rasvahapoiksi ja monoglyserideiksi
135
amylaasi pilkkoo
tärkkelystä maltoosiksi
136
proteinaasit hajottavat
proteiineja peptideiksi ja aminohapoiksi
137
nukleaasit pilkkovat
nukleiinihapot nukleotideiksi
138
haiman proteinaasit muodostuvat ja erittyvät
proentsyymeinä (trypsinogeeni -> trypsiini, aktivoi myös haiman muiden proteinaasien esiasteita
139
haimaan tulevien vagushermosyiden aktivoituminen ja gastriinierityksen tehostuminen lisäävät
haimanesteen eritystä aterian jälkeen ja jo ennen ruokasulan saapumista ohutsuoleen
140
pohjukkaissuolen epiteelisolut erittävät
sekretiiniä ja kolekystokiniiniä (CCK)
141
sekretiiniä erittyy
ohutsuolen alkuosan epiteelisoluista, kun suolensisältö on hapanta
142
sekretiini stimuloi
bikarbonaatin HCO3- eritystä
143
kolekystokiniiniä (CCK) erittäviä epiteelisoluja stimuloi
pohjukkaissuolessa olevat rasvahapot ja jossain määrin myös peptidit
144
kolekystokiniini stimuloi
haimaa erittämään lisää entsyymejä
145
maksa
hepar
146
maksan valtimoveri tulee
maksavaltimosta, a. hepatica, joka haarautuu sisusvaltimorungosta (truncus coeliacus)
147
maksan laskimoveri tulee
porttilaskimon (v. portae) kautta
148
valtimo- ja laskimoveri yhtyy maksan hiussuoniverkostossa, joka kulkee maksasolujen l.
hepatosyyttien lomassa
149
maksan hiussuonia kutsutaan
sinusoideiksi
150
jos valtimoveren saanti estyy, maksa
infektoituu helposti
151
sinusoidien seinämissä (rakenne)
ei ole tyvilevyä ja niiden endoteelisolujen välissä on suuria aukkoja
152
sinusoidien seinämissä olevia makrofageja kutsutaan
Kupfferin soluiksi
153
maksalaskimo l.
vv. hepaticae
154
maksalaskimot tyhjenevät
alaonttolaskimoon
155
maksasolut tuottavat sappea, jota tarvitaan
rasvojen pilkkoutumiseen ja imeytymiseen
156
sapenjohdin l.
ductus choledochus
157
maksa poistaa verestä tai vapauttaa vereen
glukoosia tarpeen mukaan
158
maksa tuottaa useimpia plasman
proteiineja
159
maksa tuottaa monia hyytymistekijöitä
niin!
160
maksa tuottaa kolesterolia, joka erittyy
vereen tai poistuu elimistöstä sapen mukana
161
maksa muokkaa ja inaktivoi mm.
hormoneja, myrkkyjä ja lääkkeitä
162
sapen tärkein osa ovat
sappisuolat, jotka osallistuvat rasvan hajottamiseen ja hajoamistuotteiden imeyttämiseen
163
maksa muodostaa sappisuoloja
kolesterolista
164
sappisuolat imeytyvät ohutsuolesta
vasta loppupuolella
165
imeytyneet sappisuolamolekyylit palaavat maksaan
porttilaskimon kautta
166
sappisuolat imevät itseensä
vettä osmoottisesti
167
haiman lipaasierityksestä ja maksan erittämien sappisuolojen pääsystä suoleen huolehtii
kolekystokiniini
168
jo ennen kuin ruoka tulee mahalaukkuun, vagushermon lisääntynyt aktiivisuus lisää
suolahapon ja pepsinogeenin tuotantoa mahalaukussa, haimanesteen eritystä ja vähäisessä määrin myös sapen erittymistä maksasoluista
169
B12-vitamiini imeytyy ainoastaan
ileumin (sykkyräsuoli) alueelta ja ainoastaan, kun se on sitoutunut mahalaukun katesolujen tuottamaan sisäiseen tekijään
170
ohutsuoli jaetaan kolmeen osaan
pohjukkaissuoli (duodenum)
tyhjäsuoli (jejenum)
sykkyräsuoli (ileum)
171
ohutsuolen seinämän sileälihassolujen tehtävänä on (3)
sekoittaa suolensisältö
tuoda ruokasula kosketuksiin endoteelisolujen kanssa
kuljettaa ruokasula suolen läpi sopivalla nopeudella
172
kun suurin osa ravintoaineista on imeytynyt, segmentaatioliikkeet vaihtuvat
peristaltiikaksi
173
vagushermon parasympaattisten syiden aktivaatio vaikuttaa ohutsuolen liikkeisiin
lisäämällä supistusvoimaa ja sympaattisten hermosyiden aktivaatio vähentää sitä
174
ohutsuolen liikkeiden tehokkain säätelijä on
suolen oma hermosto
175
lähes kaikki orgaanisten ravintoaineiden imeytyminen tapahtuu
ohutsuolessa
176
vettä, natriumia ja kloridia imeytyy
koko ohutsuolesta
177
ohutsuolessa ionit, kuten Na+ ja Cl- pystyvät diffundoitumaan jossain määrin epiteelisolujen välistä, jolloin muodostuu
pieniä paikallisia osmolariteettieroja ja vesi seuraa passiivisesti perässä
178
hiilihydraattien ja proteiinien pilkkoutumista tapahtuu kahdella alueella
ruoansulatuskanavan luumenissa (luumenvaihe)
epiteelisolujen solukalvolla (solukalvovaihe)
179
rasva pilkkoutuu yksinomaan
suolen luumenissa
180
selluloosa ja muut hiilihydraatit, joissa on vastaavanlaisia sidoksia, ovat ravinnon
kuituaineita
181
luumenvaiheessa hiilihydraattia pilkkoo
amylaasi tärkkelyksen ja glykogeenin maltoosiksi
182
solukalvovaiheessa hiilihydraattia pilkkoo
epiteelisolujen mikrovillusten solukalvoon kiinnittyneet entsyymit maltoosista monosakkarideiksi
183
hiilihydraattien imeytyminen
glukoosi ja galaktoosi siirtyvät epiteelisoluihin yhteisen kuljettajaproteiinin avulla (aktiivinen kuljetus, vaatii samalla natriumia, löytyy ruoansulatusnesteistä)
KAIKKI GLUKOOSI JA GALAKTOOSI IMEYTYY
184
pilkkoutumaton laktoosi imee osmoottisesti vettä
ohutsuoleen -> ripuli
185
proteiinien pilkkoutuminen tapahtuu pääosin
ohutsuolessa, jossa sitä katalysoivat haiman eri entsyymit
186
proteiinien lopullinen pilkkoutuminen tapahtuu
ohutsuolen epiteelisolujen solukalvolla imeytymisen aikana
187
rasvojen pilkkoutuminen tapahtuu yksinomaan
ohutsuolessa lipaasin ja sappisuolojen avulla
188
triglyseridin pilkkoutuminen lipaasin avulla tapahtuu
veden ja rasvan rajakohdassa
189
sappisuolojen yksi tehtävä on rasvapisaroiden
pienentäminen eli rasvan emulgoiminen, mikä suurentaa rasvan ja veden rajapintaa
190
rasvojen hajoamistuotteina muodostuu
rasvahappoja ja monoglyseridejä
191
sappisuolat muodostavat vesiliukoisia
misellejä
192
joutuessaan kosketuksiin emulgoituneiden rasvapisaroiden kanssa misellit
sitovat itseensä rasvahappoja ja monoglyseridejä, jotta rasvan hajoaminen voi jatkua
193
kun miselli osuu epiteelisolun solukalvolle
sen kuljettamat rasvahapot ja monoglyseridit diffundoituvat soluun
misellit jäävät suolensisältöön
194
epiteelisolun sisällä imeytyneet rasvahapot ja monoglyseridit
yhtyvät jälleen triglyserideiksi ja muodostavat pallomaisia kylomikroneita
195
kylomikroneissa on triglyseridien lisäksi
kolesterolia ja fosfolipidejä
196
kylomikroneita peittää
proteiiniverkko, minkä takia ne ovat vesiliukoisia
197
kylomikronit poistuvat suolistosta
imuhiussuonten kautta
198
ferritiini on
solunsisäinen raudan varastoitumismuoto
199
oksalaatti- ja fosfaatti-ionit muodostavat raudan kanssa liukenemattomia suoloja, jolloin
imeytymiskelpoisen raudan määrä vähenee
200
C-vitamiini tehostaa raudan imeytymistä
lähinnä pelkistämällä kolmenarvoisen raudan kahdenarvoiseksi
201
D-vitamiini stimuloi kalsiumin
aktiivista imeytymistä
202
raudan ja kalsiumin imeytyminen riippuu
elimistön tarpeesta
203
lähes kaikki ravinnosta saatava natrium ja kalium imeytyy
elimistön tarpeista huolimatta
204
paksusuoli muodostuu (3)
umpisuoli (caecum)
umpilisäke (appendix vermiformis)
varsinainen paksusuoli
205
varsinainen paksusuoli muodostuu (3)
nouseva koolon (colon ascendens)
poikittainen koolon (colon transversum)
laskeva koolon (colon descendens)
206
sigmasuoli l.
colon sigmoideum yhdistää laskevan koolonin peräsuoleen
207
nouseva ja laskeva koolon sijaitsevat
retroperitoneaalisesti
208
poikittainen koolon ja sigmasuoli
kiinnittyvät vatsaontelon takaseinään suoliliepeen välityksellä
209
tärkein paksusuolessa tapahtuva imeytymisprosessi
natriumin imeytyminen
210
paksusuolen bakteerit (3)
kuuluvat elimistön normaaliflooraan
osallistuvat immuunipuolustukseen
syntetisoivat K-vitamiinia ja tiettyjä B-vitamiineja
211
paksusuolen bakteerit käyttävät valtaosan pilkkoutumistuotteista
omina energianlähteinään ja rakennusaineinaan
212
paksusuolen bakteerien selluloosa-aineenvaihdunnassa muodostuvat lyhytketjuiset rasvahapot muodostavat
tärkeän osan kasvissyöjien energiansaannista
213
ummetus
obstipatio, constipatio
214
paksusuolessa esiintyy kolmenlaisia supistuksia
segmentaatioliikkeitä
massaperistaltiikkaa
retrogradista motoriikkaa
215
gastrokolinen heijaste
mahalaukun ja pohjukkaissuolen laajeneminen laukaisee paksusuoleen vaikuttavia pitkiä heijastekaaria
ja
ohut- ja paksusuolen välinen sulkijalihas avautuu
216
runsaskuituinen ravinto pienentää
veren kolesteroli- ja rasvahappopitoisuuksia
217
peräsuoli l.
rectum
218
peräaukkokanava l.
canalis analis päättyy peräaukkoon, anus
219
peräaukon sisempi sulkijalihas l.
m. sphincter ani internus
220
peräaukon ulompi sulkijalihas l.
m. sphincter ani externus, tahdonalainen
221
peräaukon kautta tapahtuva lantion alueen muiden elinten tutkiminen
TUSEERAUS
222
suolensisällön stimuloimien paineherkkien aistinsolujen laukaisem ulostusheijaste
supistaa voimakkaasti koolonin loppuosaa ja koko peräsuolta, samalla peräaukon sisempi sulkijalihas avautuu
223