13 Ruoansulatuselimistö Flashcards Preview

Biologia > 13 Ruoansulatuselimistö > Flashcards

Flashcards in 13 Ruoansulatuselimistö Deck (223)
1

Ruoansulatuskanavan ontelo, luumen, on

elimistön ulkopuolista tilaa

2

Ruoansulatuselimistöön kuuluu (5)

ruoansulatuskanava
sylkirauhaset
maksa
haima
sappirakko

3

ruoansulatustapahtuman osatekijät (4)

mekaaninen käsittely

entsyymipitoisten ruoansulatusnesteiden muodostus ja eritys

ravintoaineiden entsymaattinen pilkkominen

imeytyminen ruoansulatuskanavasta

4

mekaaninen käsittely alkaa

suuontelossa

5

mahalaukun ja suoliston seinämän sileiden lihasten vuorottainen supistuminen ja veltostuminen

sekoittavat niiden sisältöä ja kuljettavat sitä eteenpäin tarkoituksenmukaisella nopeudella

6

aikuisella ruoansulatusnesteitä muodostuu vuorokaudessa

noin 7 litraa

7

entsyymit pilkkovat ravintoaineet

hydrolyysillä

8

imeytyminen

absoptio

9

ruoansulatuskanavan neljä kerrosta

limakalvo (mucosa)
limakalvonalaiskudos (submucosa)
lihaskerros (muscularis)
herakalvo (serosa)

10

limakalvon kolme kerrosta

epiteelikerros
sidekudoskerros
ohut sileälihaskerros

11

limakalvon epiteelikerros on mahalaukun yläosasta peräsuoleen asti

tiiviillä liitoksilla toisiinsa liittynyttä yhdenkertaista lieriöepiteeliä, joka muodostaa ravintoaineiden imeytymispinnan

12

suuontelon, ruokatorven ja peräsuolen ulkopinta on

kerrostunutta levyepiteeliä

13

ruoansulatuskanavan epiteelikerros estää

paksusuolten bakteerien ja niiden muodostamien tai ruoan mukana nieltyjen myrkyllisten aineiden pääsyä verenkiertoon

14

suurin osa ruoansulatusnesteitä tai ruoansulatusta sääteleviä hormoneja tuottavista soluista

sijaitsee mahalaukun, ohutsuolen ja paksusuolen epiteeliin muodostuneissa putkimaisissa rauhasissa

15

sidekudoskerros sisältää (4)

verisuonia
hermosyitä
imusuonia
imukudosta

16

sidekudoskerroksen veri- ja imusuonet kuljettavat

epiteelin läpi imeytyneet ravintoaineet eteenpäin

17

sidekudoskerroksen imukudos ja suoliliepeen imusolmukkeet

estävät epiteelikerroksen läpi päässeiden mikrobien pääsyä vereen

18

lihaskerros (muscularis) koostuu (3)

rengasmainen lihaskerros
hermosoluverkosto
pitkittäinen lihaskerros

19

ruoansulatuskanavan enteerinen hermosto koostuu

submucosan ja musculariksen hermoverkostojen soluista

20

herakalvo (serosa) lasketaan kuuluvaksi

sekä ruoansulatuskanavan seinämään että vatsaonteloon

21

vatsaontelo l.

abdominaaliontelo ulottuu palleasta lantioon

22

vatsakalvo l.

peritoneum

23

peritoneum jaetaan kahteen osaan

parietaaliseen lehteen ja
viskeraaliseen lehteen

24

vatsakalvonontelossa l.

peritoneumontelossa on voitelevaa nestettä

25

suolilieve l.

mesenterium

26

intraperitoneaaliset l.

vatsakalvonontelon sisäiset (suolilieve tai vastaava) elimet:
ohutsuoli
osa paksusuolta
mahalaukku
maksa

27

retroperitoneaaliset l.

vatsakalvonontelon takaiset elimet (ei lievettä):
pohjukkaissuoli,
haima
osa paksusuolta

28

iso vatsapaita

omentum majus

29

navan alue

regio umbilicalis

30

keskiylävatsa

epigastrium

31

keskialavatsa

hypogastrium

32

kyljenalus

hypocondrium

33

lannealue

regio lumbalis

34

nivusalue

regio inguinalis,
fossa inguinalis

35

vatsan elimiin tulee valtimoverta kolmesta aortan haarasta

sisusvaltimorunko (truncus coeliacus)
ja suolilievevaltimot (aa. mesenterica superior ja ingerior)

36

sisusvaltimorunko kuljettaa verta (4)

maksaan, pernaan mahalaukkuun ja haimaan

37

mahalaukusta ja suolistosta palaava laskimoveri keräytyy

maksan porttilaskimoon (v. portae)

38

porttilaskimojärjestelmä

kahta hiussuoniverkostoa yhdistää laskimo

39

ruoansulatuskanavan liikkeet (2)

peristaltiikka ja segmentaatio

40

peristaltiikka

kuljettaa ruoansulatuskanavan sisältöä eteenpäin

41

segmentaatioliikkeessä

rengasmaisen lihaskerroksen supistukset jakavat yhtenäisen suolensisällön segmentteihin, joita vaivataan edes takaisin ja segmentit puristautuvat samalla hitaasti peräaukkoa kohti

42

useimmat ruoansulatuskanavan säätelymekanismeista on

negatiivisia palautemekanismeja, eli säädeltävän tekijän muutos käynnistää mekanismeja jotka korjaavat kyseistä tekijää muutokselle vastakkaiseen suuntaan (eli palauttaa tilannetta entiselleen)

43

ruoansulatusta koodinoin (2)

hermostollinen ja hormonaalinen säätely

44

ruoansulatuskanavan seinämien aistinsolujen reseptorit reagoivat (4)

ravintoaineiden pitoisuuksien muutoksiin suolen luumenissa
ravintoaineiden hajoamistuotteiden pitoisuuksiin suolen luumenissa
suolen luumenin pH:n muutoksiin
seinämän venytykseen

45

ruoansulatuselimistön toiminnan säätelyyn vaikuttavat kahdentyyppiset heijasteet

paikalliset heijasteet (lyhyet heijastekaaret), joissa sekä sensoriset että motoriset hermosolut sijaitsevat kokonaan ruoansulatuskanavan seinämässä

pitkät heijastekaaret, jotka kulkevat keskushermoston kautta

46

ruoansulatuskanavan paikallisiin heijastekaariin osallistuvat solut sijaitsevat

ruoansulatuskanavan seinämässä, enteerisessä hermostossa

47

enteerisen hermoston heijasteisiin kuuluu (3)

aistinsoluja, joiden reseptorit reagoivat ruoansulatuskanavan sisällön muutoksiin tai seinämän venytykseen
motoneuroeja, jotka kuljettavat tietoa aistinsoluista kohdesoluihin
kohdesoluja, jotka ovat sileitä lihassoluja tai ruoansulatusnesteitä tai hormoneja tuottavia epiteelisoluja

48

suolen yläosan aistinsolujen ärsytys voi vaikuttaa

sekä ärsytyskohdan jälkeisen suolenosan että mahalaukun lihastoimintaan ja eritykseen

49

estävät paikalliset heijasteet vaikuttavat

esimerkiksi suolen eri osia toisistaan erottavien sulkijalihasten veltostumisessa

50

pitkiin heijastekaariin kuuluu

autonomisen hermoston motoneuroneita (keskushermostollinen säätely)

51

sympaattinen ja parasympaattinen hermosto vaikuttavat ruoansulatuskanavan toimintaan

ennen kaikkea enteerisen hermoston toimintaa muokkaamalla

52

parasympaattisen hermoston toiminnan kiihtyminen stimuloi

sekä epiteelisolujen eritystoimintaa että lihassolujen supistumista

53

mahalaukun ja pohjukkaissuolen toimintaan osallistuvat peptidihormonit (3)

gastriini
kolekystokiniini (CCK)
sekretiini

54

syljen eritystä säätelevät

ainoastaan autonomisen hermoston pitkät heijastekaaret

55

ruokahalun säätely tapahtuu (2)

hypotalamuksen nälkäkeskuksessa ja kylläisyyskeskuksessa

56

nälkäkeskus vaikuttaa

suoraan käyttäytymiseen

57

kylläisyyskeskus vaikuttaa

estämällä nälkäkeskuksen toimintaa

58

peptidien ja rasvahappojen pitoisuuksien suureneminen ohutsuolessa saa ohutsuolten epiteelisolut vapauttamaan

kolekystokiniinia (CCK) -> kylläisyyssignaali

59

mahalaukun laajeneminen johtaa kolekystokiniinin

reflektoriseen vapautumiseen tietyissä aivojen kiihdyttävissä synapseissa

60

aivoihin kylläisyyskeskusta stimuloivaa kolekystokiniinia

saapuu sekä ohutsuolesta että erittyy paikallisesti aivoista

61

suuontelon ruoansulatusprosessit (3)

ruoan mekaaninen hienonnus hampaiden, kielen ja suuontelon pinnan avulla
ruokaan sekoittuu sitä pehmentävää sylkeä, mikä helpottaa sen kulkua nielussa ja ruokatorvessa
nielemisheijaste käynnistyy

62

kitakieleke

uvula

63

nielurisat l.

tonsillae palatinae, ovat imukudosta

64

ien l.

gingiva

65

maitohampaiden lkm

20

66

rautahampaiden lkm

32

67

etuhammas l.

inkisiivi

68

kulmahammas

caninus

69

välihammas

premolaari

70

poskihammas

molaari

71

hammasluu

dentiiniä

72

hammasydin l.

pulpa, koostuu lähinnä sidekudoksesta

73

hammasjuuren alueella dentiiniä peittää

kalsiumpitoinen sidekudoskerros, sementti

74

hammas kiinnittyy leukaluuhun

kollageenisyillä

75

korvasylkirauhanen l.

glandula submandibularis

76

kielenalusrauhanen l.

glandula sublingualis

77

syljen tärkeimmät aineet (6)

vesi
musiini
amylaasi
lysotsyymi
vasta-aineet
bikarbonaatti (HCO3-)

78

musiini kuuluu

glykoproteiineihin

79

musiinin liuetessa nesteeseen syntyy

sitkeää nestettä, limaa (mucus)

80

musiinia tuottaa

sylkirauhaset ja ruoansulatuskanavan epiteelisolut

81

amylaasientsyymi

pilkkoo tärkkelystä, vielä mahalaukussakin

82

lysotsyymi ja vasta-aineet

torjuvat bakteerien kasvua suuontelossa

83

HCO3- tekee syljestä

emäksistä, neutraloi suuontelon bakteerien tuottamia happoja ja estää hammaskiilteen syöpymistä

84

parasympaattisten syiden aktivoituminen lisää syljeneritystä voimakkaasti ja

tekee siitä juoksevaa

85

sympaattisten syiden aktivoituminen lisää syljeneritystä niukasti ja

tekee siitä tavallista paksumpaa -> suun kuivumisen tunne

86

nielemiskeskus sijaitsee

ydinjatkeessa

87

ruokatorvi l.

oesophagus

88

mahalaukku l.

ventriculus

89

mahalaukussa tapahtuu

jonkin verran proteiinien ja tärkkelyksen pilkkoutumista

90

mahalaukun päätehtävä

toimia ruoan välivarastona

91

mahalaukun lyhyt sivu

pieni kaarre (curvatura minor) kaartuu oikealle ja ylös

92

mahalaukun pitkä sivu

iso kaarre (curvatura major)

93

mahalaukku jaetaan neljään osaan

mahansuu (cardia)
mahanpohjukka (fundus)
runko-osa (corpus)
mahanportin soppi (antrum)

94

ruokatorvi liittyy

mahansuuhun (cardia)

95

mahanpohjukka on (fundus)

mahalaukun ylin osa, vastaanottaa ja varastoi saapuvan ruoan

96

runko-osassa (corpus) ruoka

sekoittuu mahanesteeseen

97

mahanportin sopin (antrum) alueella

lihassupistukset huolehtivat mahalaukun sisällön tehokkaasta sekoittamisesta

98

mahanportin sulkijalihas l.

m. sphincter pylori, pyloruslihas, säätelee mahansisällön pääsyä ohutsuoleen

99

valtaosa mahanesteestä muodostuu

funduksen ja runko-osan alueella

100

mahan funduksen ja runko-osan putkimaisissa rauhasissa on lähinnä kolmentyyppisiä soluja

limaa tuottavia soluja
katesoluja eli parietaalisoluja
pääsoluja

101

katesolut erittävät

suolahappoa ja sisäistä tekijää (intrinsic factor)

102

pääsolut erittävät

glykoproteiinia nimeltä pepsinogeeni, joka muuttuu mahalaukussa pepsiinientsyymiksi

103

mahalaukun rauhasten tuottamia hormoneja

gastriini ja histamiini

104

gastriinia tuottaa

G-solut pyloruksen alueella

105

histamiinia tuottaa

ECL-solut funduksen ja runko-osan alueella

106

gastriini stimuloi

sekä katesolujen suolahappotuotantoa että mahalaukun seinämän supistuksia

107

histamiini stimuloi

katesoluja

108

mahalaukun lihaksiston tärkeimmät tehtävät (3)

luoda mahalaukulle edellytykset ottaa vastaan ja varastoida suuria ruokamääriä

hajottaa ruoka pienemmiksi paloiksi ja sekoittaa niihin mahanestettä

tyhjentää mahansisältö halutulla nopeudella ohutsuoleen

109

nielemiskeskus veltostuttaa mahan fundus- ja runko-osien lihassolut

reflektorisesti

110

ruokasula

chymus

111

mahalaukun jokainen peristalttinen supistusaalto työntää

muutaman millilitran ruokasulaa puolittain avoimen pyroluksen läpi pohjukkaissuoleen jonka jälkeen sulkijalihas supistuu myös

112

eniten mahalaukun tyhjenemiseen vaikuttaa

pohjukkaissuolen tilanne

113

tärkeimmät pohjukkaissuoliperäiset mahan tyhjenemistä hillitsevät tekijät (5)

pohjukkaissuolen laajeneminen
alhainen pH
suuri rasvapitoisuus
peptidien (proteiinien hajoamistuotteiden) suuri pitoisuus
suuri osmolariteetti

114

mahalaukku tuottaa mahanestettä vuorokaudessa noin

2 litraa

115

suolahapon tärkeät tehtävät (4)

pepsinogeenin muuttaminen aktiiviseksi pepsiinientsyymiksi
mahansisällön happamoittaminen, jotta pepsiini pystyy toimimaan tehokkaasti
mm. sidekudoksen ja lihassyiden pilkkominen, edistää suurten ruokapalojen hajoamista
mahalaukkuun ruoan mukana tulevien bakteerien tuhoaminen

116

entsyymin inaktiivista esiastetta kutsutaan

proentsyymiksi

117

autokatalyysi

itsensä aktivoiminen (aktiiviset molekyylit aktivoivat proentsyymejä)

118

pepsiinin proteiineista pilkkomat peptidit stimuloivat

suolahapon eritystä

119

mahalaukun rauhassolujen toimintaa kiihdyttävät aineet (3)

asetyylikoliini
gastriini
histamiini

120

tärkkelystä pilkkova amylaasi ehtii vaikuttamaan mahalaukussa

hyvän aikaa ennen kuin pH:n aleneminen estää sen toiminnan

121

aivovaurion jälkeinen oksentelu on vakava oire, sillä

sen syynä voi olla aivojen turvotuksen tai aivoverenvuodon aiheuttama aivopaineen nousu

122

mahahaava

ulcus ventriculi

123

pohjukkaissuolen haava

ulcus duodeni

124

haima

pancreas

125

haiman eksokriininen osuus

98 %

126

haiman endokriinistä osuutta kutsutaan

Lagerhansin saarekkeiksi

127

Lagerhansin saarekkeet erittävät (2)

glukagonia (alfasoluista) ja insuliinia (beetasoluista)

128

haima erittää eksokriinisesti

haimanestettä pohjukkaissuoleen

129

haiman rakkularakenne

acinus

130

haimatiehyt

ductus pancreaticus

131

haimaneste sisältää (2)

bikarbonaattia HCO3- ja entsyymejä

132

haimanesteen tehtävät (2)

suojaa pohjukkaissuolen herkkää limakalvoa suolahapon aiheuttamilta vaurioilta

muuttaa ohutsuolen pH:n ihanteelliseksi haiman entsyymeille

133

haiman erittämät entsyymit pilkkovat

rasvoja, hiilihydraatteja, proteiineja ja nukleiinihappoja

134

lipaasi hajottaa

rasvat rasvahapoiksi ja monoglyserideiksi

135

amylaasi pilkkoo

tärkkelystä maltoosiksi

136

proteinaasit hajottavat

proteiineja peptideiksi ja aminohapoiksi

137

nukleaasit pilkkovat

nukleiinihapot nukleotideiksi

138

haiman proteinaasit muodostuvat ja erittyvät

proentsyymeinä (trypsinogeeni -> trypsiini, aktivoi myös haiman muiden proteinaasien esiasteita

139

haimaan tulevien vagushermosyiden aktivoituminen ja gastriinierityksen tehostuminen lisäävät

haimanesteen eritystä aterian jälkeen ja jo ennen ruokasulan saapumista ohutsuoleen

140

pohjukkaissuolen epiteelisolut erittävät

sekretiiniä ja kolekystokiniiniä (CCK)

141

sekretiiniä erittyy

ohutsuolen alkuosan epiteelisoluista, kun suolensisältö on hapanta

142

sekretiini stimuloi

bikarbonaatin HCO3- eritystä

143

kolekystokiniiniä (CCK) erittäviä epiteelisoluja stimuloi

pohjukkaissuolessa olevat rasvahapot ja jossain määrin myös peptidit

144

kolekystokiniini stimuloi

haimaa erittämään lisää entsyymejä

145

maksa

hepar

146

maksan valtimoveri tulee

maksavaltimosta, a. hepatica, joka haarautuu sisusvaltimorungosta (truncus coeliacus)

147

maksan laskimoveri tulee

porttilaskimon (v. portae) kautta

148

valtimo- ja laskimoveri yhtyy maksan hiussuoniverkostossa, joka kulkee maksasolujen l.

hepatosyyttien lomassa

149

maksan hiussuonia kutsutaan

sinusoideiksi

150

jos valtimoveren saanti estyy, maksa

infektoituu helposti

151

sinusoidien seinämissä (rakenne)

ei ole tyvilevyä ja niiden endoteelisolujen välissä on suuria aukkoja

152

sinusoidien seinämissä olevia makrofageja kutsutaan

Kupfferin soluiksi

153

maksalaskimo l.

vv. hepaticae

154

maksalaskimot tyhjenevät

alaonttolaskimoon

155

maksasolut tuottavat sappea, jota tarvitaan

rasvojen pilkkoutumiseen ja imeytymiseen

156

sapenjohdin l.

ductus choledochus

157

maksa poistaa verestä tai vapauttaa vereen

glukoosia tarpeen mukaan

158

maksa tuottaa useimpia plasman

proteiineja

159

maksa tuottaa monia hyytymistekijöitä

niin!

160

maksa tuottaa kolesterolia, joka erittyy

vereen tai poistuu elimistöstä sapen mukana

161

maksa muokkaa ja inaktivoi mm.

hormoneja, myrkkyjä ja lääkkeitä

162

sapen tärkein osa ovat

sappisuolat, jotka osallistuvat rasvan hajottamiseen ja hajoamistuotteiden imeyttämiseen

163

maksa muodostaa sappisuoloja

kolesterolista

164

sappisuolat imeytyvät ohutsuolesta

vasta loppupuolella

165

imeytyneet sappisuolamolekyylit palaavat maksaan

porttilaskimon kautta

166

sappisuolat imevät itseensä

vettä osmoottisesti

167

haiman lipaasierityksestä ja maksan erittämien sappisuolojen pääsystä suoleen huolehtii

kolekystokiniini

168

jo ennen kuin ruoka tulee mahalaukkuun, vagushermon lisääntynyt aktiivisuus lisää

suolahapon ja pepsinogeenin tuotantoa mahalaukussa, haimanesteen eritystä ja vähäisessä määrin myös sapen erittymistä maksasoluista

169

B12-vitamiini imeytyy ainoastaan

ileumin (sykkyräsuoli) alueelta ja ainoastaan, kun se on sitoutunut mahalaukun katesolujen tuottamaan sisäiseen tekijään

170

ohutsuoli jaetaan kolmeen osaan

pohjukkaissuoli (duodenum)
tyhjäsuoli (jejenum)
sykkyräsuoli (ileum)

171

ohutsuolen seinämän sileälihassolujen tehtävänä on (3)

sekoittaa suolensisältö

tuoda ruokasula kosketuksiin endoteelisolujen kanssa

kuljettaa ruokasula suolen läpi sopivalla nopeudella

172

kun suurin osa ravintoaineista on imeytynyt, segmentaatioliikkeet vaihtuvat

peristaltiikaksi

173

vagushermon parasympaattisten syiden aktivaatio vaikuttaa ohutsuolen liikkeisiin

lisäämällä supistusvoimaa ja sympaattisten hermosyiden aktivaatio vähentää sitä

174

ohutsuolen liikkeiden tehokkain säätelijä on

suolen oma hermosto

175

lähes kaikki orgaanisten ravintoaineiden imeytyminen tapahtuu

ohutsuolessa

176

vettä, natriumia ja kloridia imeytyy

koko ohutsuolesta

177

ohutsuolessa ionit, kuten Na+ ja Cl- pystyvät diffundoitumaan jossain määrin epiteelisolujen välistä, jolloin muodostuu

pieniä paikallisia osmolariteettieroja ja vesi seuraa passiivisesti perässä

178

hiilihydraattien ja proteiinien pilkkoutumista tapahtuu kahdella alueella

ruoansulatuskanavan luumenissa (luumenvaihe)
epiteelisolujen solukalvolla (solukalvovaihe)

179

rasva pilkkoutuu yksinomaan

suolen luumenissa

180

selluloosa ja muut hiilihydraatit, joissa on vastaavanlaisia sidoksia, ovat ravinnon

kuituaineita

181

luumenvaiheessa hiilihydraattia pilkkoo

amylaasi tärkkelyksen ja glykogeenin maltoosiksi

182

solukalvovaiheessa hiilihydraattia pilkkoo

epiteelisolujen mikrovillusten solukalvoon kiinnittyneet entsyymit maltoosista monosakkarideiksi

183

hiilihydraattien imeytyminen

glukoosi ja galaktoosi siirtyvät epiteelisoluihin yhteisen kuljettajaproteiinin avulla (aktiivinen kuljetus, vaatii samalla natriumia, löytyy ruoansulatusnesteistä)

KAIKKI GLUKOOSI JA GALAKTOOSI IMEYTYY

184

pilkkoutumaton laktoosi imee osmoottisesti vettä

ohutsuoleen -> ripuli

185

proteiinien pilkkoutuminen tapahtuu pääosin

ohutsuolessa, jossa sitä katalysoivat haiman eri entsyymit

186

proteiinien lopullinen pilkkoutuminen tapahtuu

ohutsuolen epiteelisolujen solukalvolla imeytymisen aikana

187

rasvojen pilkkoutuminen tapahtuu yksinomaan

ohutsuolessa lipaasin ja sappisuolojen avulla

188

triglyseridin pilkkoutuminen lipaasin avulla tapahtuu

veden ja rasvan rajakohdassa

189

sappisuolojen yksi tehtävä on rasvapisaroiden

pienentäminen eli rasvan emulgoiminen, mikä suurentaa rasvan ja veden rajapintaa

190

rasvojen hajoamistuotteina muodostuu

rasvahappoja ja monoglyseridejä

191

sappisuolat muodostavat vesiliukoisia

misellejä

192

joutuessaan kosketuksiin emulgoituneiden rasvapisaroiden kanssa misellit

sitovat itseensä rasvahappoja ja monoglyseridejä, jotta rasvan hajoaminen voi jatkua

193

kun miselli osuu epiteelisolun solukalvolle

sen kuljettamat rasvahapot ja monoglyseridit diffundoituvat soluun
misellit jäävät suolensisältöön

194

epiteelisolun sisällä imeytyneet rasvahapot ja monoglyseridit

yhtyvät jälleen triglyserideiksi ja muodostavat pallomaisia kylomikroneita

195

kylomikroneissa on triglyseridien lisäksi

kolesterolia ja fosfolipidejä

196

kylomikroneita peittää

proteiiniverkko, minkä takia ne ovat vesiliukoisia

197

kylomikronit poistuvat suolistosta

imuhiussuonten kautta

198

ferritiini on

solunsisäinen raudan varastoitumismuoto

199

oksalaatti- ja fosfaatti-ionit muodostavat raudan kanssa liukenemattomia suoloja, jolloin

imeytymiskelpoisen raudan määrä vähenee

200

C-vitamiini tehostaa raudan imeytymistä

lähinnä pelkistämällä kolmenarvoisen raudan kahdenarvoiseksi

201

D-vitamiini stimuloi kalsiumin

aktiivista imeytymistä

202

raudan ja kalsiumin imeytyminen riippuu

elimistön tarpeesta

203

lähes kaikki ravinnosta saatava natrium ja kalium imeytyy

elimistön tarpeista huolimatta

204

paksusuoli muodostuu (3)

umpisuoli (caecum)
umpilisäke (appendix vermiformis)
varsinainen paksusuoli

205

varsinainen paksusuoli muodostuu (3)

nouseva koolon (colon ascendens)
poikittainen koolon (colon transversum)
laskeva koolon (colon descendens)

206

sigmasuoli l.

colon sigmoideum yhdistää laskevan koolonin peräsuoleen

207

nouseva ja laskeva koolon sijaitsevat

retroperitoneaalisesti

208

poikittainen koolon ja sigmasuoli

kiinnittyvät vatsaontelon takaseinään suoliliepeen välityksellä

209

tärkein paksusuolessa tapahtuva imeytymisprosessi

natriumin imeytyminen

210

paksusuolen bakteerit (3)

kuuluvat elimistön normaaliflooraan
osallistuvat immuunipuolustukseen
syntetisoivat K-vitamiinia ja tiettyjä B-vitamiineja

211

paksusuolen bakteerit käyttävät valtaosan pilkkoutumistuotteista

omina energianlähteinään ja rakennusaineinaan

212

paksusuolen bakteerien selluloosa-aineenvaihdunnassa muodostuvat lyhytketjuiset rasvahapot muodostavat

tärkeän osan kasvissyöjien energiansaannista

213

ummetus

obstipatio, constipatio

214

paksusuolessa esiintyy kolmenlaisia supistuksia

segmentaatioliikkeitä
massaperistaltiikkaa
retrogradista motoriikkaa

215

gastrokolinen heijaste

mahalaukun ja pohjukkaissuolen laajeneminen laukaisee paksusuoleen vaikuttavia pitkiä heijastekaaria
ja
ohut- ja paksusuolen välinen sulkijalihas avautuu

216

runsaskuituinen ravinto pienentää

veren kolesteroli- ja rasvahappopitoisuuksia

217

peräsuoli l.

rectum

218

peräaukkokanava l.

canalis analis päättyy peräaukkoon, anus

219

peräaukon sisempi sulkijalihas l.

m. sphincter ani internus

220

peräaukon ulompi sulkijalihas l.

m. sphincter ani externus, tahdonalainen

221

peräaukon kautta tapahtuva lantion alueen muiden elinten tutkiminen

TUSEERAUS

222

suolensisällön stimuloimien paineherkkien aistinsolujen laukaisem ulostusheijaste

supistaa voimakkaasti koolonin loppuosaa ja koko peräsuolta, samalla peräaukon sisempi sulkijalihas avautuu

223

parasympaattisen hermoston voimakas aktivoituminen vilkastuttaa paksusuolen

alaosan erityistoimintaa ja liikkeitä