9 Verenkiertoelimistö Flashcards
(308 cards)
1
Q
sydämen oikea puolisko pumppaa verta
A
keuhkoihin (keuhkoverenkierto, pieni verenkierto)
2
Q
Verenkiertoelimistön tehtävät (8)
A
hapen ja hiilidioksidin kuljetus kuona-aineiden kuljetus ravintoaineiden kuljetus hormonien kuljetus lämmön kuljetus infektioiden torjunta elimistön sisäisen tasapainon ylläpito voiman siirto hydrostaattisen paineen muodossa
3
Q
hapen ja hiilidioksidin kuljetus
A
happi keuhkoista kudoksiin ja hiilidioksidi kudoksista keuhkoihin poistettavaksi
4
Q
kuona-aineiden kuljetus
A
kudoksistaniiden poistosta vastaaviin elimiin
5
Q
ravintoaineiden kuljetus
A
ruoansulatuskanavasta kudoksiin sekä ravintoaineita muokkaaviin ja varastoiviin elimiin ja niistä pois
6
Q
hormonien kuljetus
A
umpieritysrauhasista kohdesoluihin
7
Q
lämmön kuljetus
A
kudoksista iholle, josta se pääsee poistumaan elimistöstä
8
Q
infektioiden torjunta
A
kuljettamalla valkoisia verisoluja ja vasta-aineita veren mukana kudoksiin
9
Q
elimistön sisäisen tasapainon ylläpito
A
pH:n, ionien, nestemäärän ja osmolariteetin säätelyyn osallistuminen
10
Q
voiman siirto hydrostaattisen paineen muodossa
A
keskeistä nesteen suodattumiselle hiussuonten seinämien läpi ja mm. erektion syntymiselle
11
Q
jos ruumiinlämpö on normaali, hapenpuute aiheuttaa pysyviä aivovaurioita
A
jo 3-4 minuutissa
12
Q
sydämen eteinen
A
atrium
13
Q
sydämen kammio
A
ventriculus
14
Q
vasen kammio pumppaa verta
A
koko elimistöön systeemisen eli ison verenkierron kautta
15
Q
verisuonten tyypit
A
valtimot, laskimot, hiussuonet
16
Q
suljettu verenkierto
A
veri ei ole missään vaiheessa suoraan kosketuksissa verisuonten ulkopuolella olevien solujen kanssa
17
Q
pikkuvaltimo
A
arterioli
18
Q
soluvälineste
A
interstitiaalineste
19
Q
ravintoaineiden, kaasujen ja kuona-aineiden vaihto tapahtuu pääasiassa
A
diffundoitumalla
20
Q
pikkulaskimo
A
venuli
21
Q
sydämen supistuminen saa aikaan paine-eroja, jotka saavat
A
veren kiertämään verisuonistossa
22
Q
sydäntä ympäröi
A
sydänpussi, pericardium, mutta ei sijaitse sen ontelossa
23
Q
sydän
A
cor, kardia
24
Q
sydän alkaa sykkiä alkion ollessa noin
A
3 viikon ikäinen
25
rintaontelo
thoraxontelo
26
välikarsina
mediastinum
27
rintalasta
sternum
28
sydämen tyviosa
basis (ylhäällä)
29
sydämen kärki
apex (alhaalla)
30
sydänpussinontelo
pericardiumontelo
31
sydänpussin sisempi lehti (viskeraalinen lehti, epikardium) kiinnittyy
lujasti sydämen ulkoseinämään
32
sydänpussinontelon neste toimii
voiteluaineena sydänpussin lehtien välillä
33
sydämen sidekudoslevy
anulus fibrosus erottaa eteiset ja kammiot toisistaan
34
sydänpussin ulompi lehti l.
parietaalinen lehti
35
keuhkovaltimonrunko
truncus pulmonalis
36
eteis-kammioläpät
atrioventrikulaariläpät (AV-läpät), purjeläpät
37
Läpät avautuvat ja sulkeutuvat passiivisesti sen mukaan,
kummalla puolella nestepaine on suurempi
38
vasen eteis-kammioläppä
hiippaläppä, mitraaliläppä, kaksiliuskainen läppä (valva bicuspidalis)
39
oikea eteis-kammioläppä
kolmiliuskaläppä (valva tricuspidalis)
40
kun eteisten paine on suurempi kuin kammioiden,
av-läpät aukeavat ja veri virtaa kammioihin
41
läppäpurjeiden rihmat
chordae tendinae
42
kammioiden supistuessa kammioiden paine nousee
eteispainetta suuremmaksi ja läpät sulkeutuvat
43
aorttaläppä ja keuhkovaltimoläppä ovat tyypiltään
taskuläppiä, puolikuuläppiä (semilunaariläppä)
44
sydämen seinämän kolme kerrosta sisältä ulos
endokardium
myokardium
epikardium
45
endokardium l.
sydämen sisäkalvo on suoraan kosketuksissa sydämen sisällä virtaavan veren kanssa
yksikerroksinen levyepiteeli, hiukan sidekudosta
46
endokardium jatkuu
suoraan verisuonten sisäpintaa verhoavana epiteelikerroksena l. endoteelinä
47
myokardium l.
sydänlihas
48
epikardium
(sydämen päällä) muodostaa sydänpussin sisemmän, viskelaarisen lehden
49
sydänlihassolut muodostavat kaksi yhtenäistä verkostoa
eteis- ja kammiosolujen verkostot
50
eteis- ja kammiolihas ovat kiinnittyneet
anulus fibrosuksen eri puolille
51
normaalioloissa sinussolmuke tahdistaa
sydämen toimintaa
52
sähköiset aktiopotentiaalit pääsevät leviämään koko lihassoluverkostoon
avointen soluliitosten kautta ionien muodossa
53
eteis- ja kammiosolujen välillä ei ole
avoimia soluliitoksia
54
anulus fibrosus toimii
sähköimpulssien kulkua eristävänä eristeenä
55
sydänglykosidit
digitalis ja muut samaan tapaan vaikuttavat aineet lisäävät voimakkaasti sydämen supistusvoimaa, solunsisäisen Ca2+-pitoisuuden suureneminen
56
sinussolmuke sijaitsee
oikeassa eteisessä
57
sinussolmukkeessa muodostuvat aktiopotentiaalit välittyvät sydämen eri osiin kahta reittiä
sydänlihassolusta toiseen avointen soluliitosten kautta
erikoistuneista sydänlihassoluista muodostuvan impulssinjohtojärjestelmän solusta toiseen avointen soluliitosten kautta
58
sydämen impulssinjohtojärjestelmään kuuluu kolme osaa
eteis-kammiosolmuke
Hisin kimppu
Purkinjen säikeet
59
eteis-kammiosolmuke
(antrioventikulaarisolmuke eli AV-solmuke), sijaitsee oikean eteisen puolella eteisväliseinän alaosassa
60
Hisin kimppu
anulus fibrosuksen läpäisevä Hisin kimppu on ainoa reitti, jota pitkin sähköimpulssi pääsee eteisistä kammioihin
61
Purkinjen säikeet
Hisin kimppu jakautuu Purkinjen säikeiksi, jotka kulkevat sydämen väliseinässä ja haarautuvat endokardiumin alla, jossa ne ovat avointen soluliitosten välityksellä yhteydessä sydänlihassoluihin
62
sydämen impulssinjohtojärjestelmän kaksi tehtävää
aktiopotentiaalin nopea levitys
| impulssin kulun jarrutus
63
eteisissä ei ole Purkinjen säikeitä, joten
aktiopotentiaali leviää eteisissä hitaammin kuin kammioissa
64
Parasympaattisen hermoston vilkas toiminta
hidastaa sydämen sykettä viivästyttämällä aktiopotentiaalin laukeamiskynnyksen saavuttamista
65
eteisten depolarisaatio päättyy
ennen kammioiden depolarisaation alkamista
66
sydänlihassolun depolarisaatio kestää kauemmin kuin tavallisen luustolihassolun, koska
sydänlihassolun solukalvolla on jänniteherkkiä Ca2+-kanavia, joiden aktivoitumisaika on pitkä
67
absoluuttinen refraktaariaika on
solun kahta aktiopotentiaalia erottava vähimmäisaika
68
sydänlihassolujen refraktaariaika on
lähes yhtä pitkä kuin niiden supistusvaihe
69
latenssiaika
aktiopotentiaalin laukeamisen ja sitä seuraavan supistuksen alun välinen aika
70
sydämen jonkin alueen tuottama sähköinen sinusrytmistä riippumaton impulssi
ektooppinen fokus
71
normaalin sinusrytmin ulkopuolinen kammiosupistus
ekstrasystole
72
yksittäisiä ylimääräisiä aktiopotentiaaleja voivat laukaista
runsas vahvan kahvin juonti
tupakointi
huomattava unenpuute
erilaiset sydänsairaudet
73
lisälyönnin jälkeen sydän supistuu seuraavalla kerralla
tavallista voimakkaammin
74
P-aalto
kuvaa eteisten depolarisaatiota ja alkaa siksi hieman ennen eteisten supistumista
75
QRS-kompleksi
koostuu kolmesta toisiaan tiiviisti peräkkäin seuraavasta aallosta ja kuvaavat yhdessä kammioiden depolarisaatiota, jonka aikana kammiosupistus käynnistyy
76
T-aalto
kuvaa kammioiden repolarisaatiota (solukalvojen sisäpinnan negatiivisen varauksen palautumista). repolarisaatio tapahtuu hitaammin kuin depolarisaatio
77
eteisten repolarisaatio ei yleensä näy EKG:ssä, koska
se jää kammioiden depolarisaation eli QRS-kompleksin alle
78
sydäntamponaatio
nesteen kertyminen sydänpussinonteloon painaa sydäntä ja vaikeuttaa sen täyttymistä diastolen aikana
79
sydänpussitulehdus
perikardiitti
80
oikean kammion paine on aina enintään noin
20 % vasemman kammion maksimipaineesta
81
kammioiden lepovaihe
diastole
82
kammioiden supistumisvaihe
systole
83
eteissupistus tapahtuu
diastolen lopussa, kun kammiot ovat rentoutuneet
84
systolen aikaisen kammiosupistuksen aikana eteiset
pysyvät rentoutuneina
85
diastole (3)
1/3 kammiot täyttyvät hyvin nopeasti eteisiin kertyneestä verestä
2/3 verta virtaa vain vähän suoraan laskimoista eteisten läpi kammioihin
3/3 eteiset supistuvat
86
systole (4)
kun kammiot supistuvat, kammiopaine ylittää lähes heti eteispaineen ja eteis-kammioläpät sulkeutuvat
kun vasemman kammion paine ylittää myös aorttapaineen, aorttaläppä avautuu ja veri virtaa aorttaan -> aorttapaine kasvaa
kammioiden rentoutuessa systolen lopussa kammiopaine laskee nopeasti aorttapaineen alapuolelle ja aorttaläppä sulkeutuu
kammiopaineen laskettua eteispaineen alle, eteis-kammioläpät avautuvat ja kammioiden uusi täyttyminen alkaa
87
syketiheyden suurentuessa
diastolen kesto lyhenee
88
diastolen aikana valtimopaine
laskee vähitellen
89
ensimmäisen sydänäänen aiheuttaa
eteis-kammioläppien sulkeutuminen
90
toisen sydänäänen aiheuttaa
aortta- ja keuhkovaltimoläppien sulkeutuminen
91
sydämen minuuttitilavuus
verimäärä, minkä yksi sydänpuolisko pumppaa minuutissa
minuuttitilavuus =
syke * iskutilavuus
92
sydänläpän ahtautuminen
stenoosi
93
sydänläpän vuotaminen
insuffisienssi (verivirtaan syntyy pyörteitä, jotka kuuluu stetoskoopilla suhinana)
94
sinussolmuke tuottaa impulsseja omaehtoisesti minuutissa
100 kertaa
95
sinussolmukkeen impulssintuotantoon vaikuttavat sekä
autonominen hermosto että adrenaliini
96
syke nopeutuu
sympaattisten hermosyiden ärsytyksestä ja veren adrenaliinipitoisuuden suuretessa
97
syke hidastuu
vagushermon kautta välittyvän parasympaattisen stimulaation voimistuessa
98
parasympaattisen hermoston vaikutus sykkeeseen
jarruttava
99
sympaattisen hermoston ja adrenaliinin vaikutus sykkeeseen
kiihdyttävä
100
sydämen iskutilavuus
loppudiastolinen tilavuus - jäännöstilavuus
101
loppudiastolinen tilavuus
end-diastolic volume, EDV, 130 ml
102
jäännöstilavuus
end-systolic volume, EDV, 60 ml
103
loppudiastolisen tilavuuden suureneminen voi johtua (4)
sympaattisen hermoston voimistuneesta toiminnasta ja siitä aiheutuvasta laskimoseinämien sileiden lihassolujen supistumisesta
veritilavuuden suurenemisesta
luustolihasten työn lisääntymisestä
hengityksen kiihtymisestä
104
loppudiastolinen tilavuus riippuu
sekä sydämen täyttymisnopeudesta että diastolen kestosto
105
rytmihäiriö
arytmia
106
sydämen tiheälyöntisyys
takykardia
107
sydämen harvalyöntisyys
bradykardia
108
eteistakykardia
supraventrikulaarinen takykardia, sekä eteiset että kammiot supistuvat tiheästi
109
eteislepatus
säännölliset eteissupistukset
110
eteisvärinä
l. flimmeri, epäsäännöllinen eteisrytmi
111
kammiovärinä
henkeä uhkaava tila, syynä kammiolihaksen verenkierron voimakas heikkeneminen
112
kammiovärinä on välitön kuolinsyy
sähköiskuissa
113
bradykardia on normaali ilmiö
hyväkuntoisilla ihmisillä
114
hyväkuntoisilla ihmisillä hidas syke johtuu
vagushermon aktiivisuuden lisääntymisestä
115
jäännöstilavuus pienenee
sympaattisten hermosyiden toiminnan kiihtyessä -> pumppaa joka iskulla tehokkaammin
116
runsaan nestemäärän nopea juominen
suurentaa veritilavuutta ja laskimopainetta
| -> täyttymisnopeus, diastolinen tilavuus ja iskutilavuus suurenevat
117
verenvuodon yhteydessä
laskimopaine pienenee ja sydämen täyttymisnopeus hidastuu; loppudiastolinen tilavuus, iskutilavuus ja minuuttitilavuus pienenee
118
minuuttitilavuuden pieneneminen johtaa
valtimopaineen pienenemiseen
119
valtimopaineen lasku kiihdyttää
sympaattisen hermoston toimintaa
120
laskimo l.
vena
121
verisuonten kerrokset (3) sisältä ulos
sisäkerros (tunica intima)
keskikerros (tunica media)
ulkokerros (tunica adventitia)
122
sisäkerros ja hiussuonet koostuu
yksikerroksisesta levyepiteelistä, tässä endoteeli
123
keskikerros koostuu
vaihtelevasta määrästä rengasmaista sileää lihaskudosta
| valtimoissa myös kimmoisia säikeitä
124
ulkokerros on
pelkkää sidekudosta
125
laskimoissa sileä lihaskudos sätelee
laskimoiden kykyä toimia verivarastona
126
nestevirtaus
nestetilavuus, joka kulkee tietyn putken läpi tietyssä aikayksikössä
127
virtausnopeus
matka, jonka neste kulkee tietyssä aikayksikössä
128
läpivirtaus
perfuusio, tietyssä kudoksessa tietyssä aika- ja painoyksikössä kiertävä verimäärä
129
nestevirtaus Q =
paine-ero ∆p / vastus R
130
paine-ero
liikutttaa nestevirtaa putkessa, korkean paineen alueelta matalamman paineen suuntaan
131
vastus
kuvaa liikkuvan nesteen ja liikkumattoman putken seinämän välistä kitkaa
132
nesteen virtausvastukseen tietyssä putkessa vaikuttaa seuraavat kolme tekijää
putken pituus
putken sisäläpimitta
virtaavan nesteen viskositeetti
133
tärkein veren virtausvastukseen vaikuttava tekijä on
verisuonen läpimitta
134
nestevirran vastus on käänteisesti verrannollinen
suonen säteen neljänteen potenssiin 1/r^4
135
ateroskleroosin l.
valtimonkovettumataudin yhteydessä valtimoiden ja arteriolien seinämiin muodostuu patogisia muutoksia, vastus kasvaa ja sydämeen kohdistuu suurempi kuormitus
136
hematokriitti
veren poikkeuksellinen sakeus
137
paine, joka kuljettaa verta ison verenkierron läpi, on
yhtä suuri kuin aortan ja oikean eteisen välinen paine-ero
138
oikean eteisen paine on yleensä
nolla eli ilmanpaine
139
verenkierron ääreisvastus
ison verenkierron kokonaisvastus
140
jos verenpaine pysyy samana, suonen läpimitan kaksinkertaistuminen johtaa virtauksen
16-kertaistumiseen
141
osa energiasta, jonka sydän siirtää vereen, varastoituu
valtimoiden seinämiin potentiaalienergiaksi seinämien lisääntyneenä venytyksenä
142
kun sydänlihas rentoutuu eikä valtimoihin tule enää verta sydämestä,
valtimot vetäytyvät passiivisesti kokoon ja seinämien potentiaalienergia muuttuu veren liike-energiaksi
143
energia, jonka sydän siirtää valtimoseinämiin systolen aikana
käytetään veren kuljettamiseen verisuonistossa diastolen aikana
144
systolinen paine on valtimoiden
korkein paine sydämen toimintakierron aikana
145
diastolinen paine on valtimoiden
alhaisin paine sydämen toimintakierron aikana
146
keskivaltimopaine
mean arterial pressure MAP, on lähempänä diastolista kuin systolista painetta, koska diastole kestää tällöin systolea pidempään
147
hypertensio
kohonnut valtimopaine, sydämen on pumpattava verta suurentunutta vastusta vastaan
148
hypertensio johtaa vähitellen
vasemman kammion seinämän paksuuntumiseen lisääntyneen kuormituksen vuoksi
149
korkeaa verenpainetta voidaan hoitaa lääkkeillä (3)
jotka vaimentavat sympaattisen hermoston vaikutusta sydämeen (beetasalpaajat)
lisäävät virtsaneritystä (diureetit)
verisuonia laajentavat lääkeaineet (ACE:n estäjät)
150
valtimopaineeseen vaikuttavat tekijät (5)
sydämen minuuttitilavuus
valtimoiden kimmoisuus
veren kokonaisvirtausvastus verisuonissa (TPR)
veritilavuus
psyykkiset tekijät, ruoansulatus, rasitus
151
hiussuonissa vallitsee
tasainen paine ja tasainen verivirta
152
arteriolien seinässä on runsaasti
sileää lihasrauhasta, missä on runsas sympaattinen hermotus
153
arteriolien läpimitan ja samalla verisuonten ääreisvastustuksen säätely on sydämen minuuttitilavuuden säätelyn ohella
tärkein valtimopainetta säätelevä tekijä
154
arteriolien läpimitan säätelyn kaksi tärkeää tehtävää
vasemman kammion pumppaaman veren jakautumisen säätely
| osallistuminen valtimopaineen säätelyyn
155
arteriolien läpimittaaa säädellään kahdella eri tavalla
hermostollis-hormonaalinen säätely (ulkoinen säätely)
| itsesäätely eli autoregulaatio (paikallinen säätely)
156
arteriolien läpimitan hermostollis-hormonaalinen säätely (3)
sympaattisen hermoston aktiivisuuden lisääntyessä useimpien elinten arteliolit supistuvat -> vastustus suurenee
minuuttitilavuuden pienentyessä paine palaa ennalleen
minuuttitilavuuden kasvaessa vähennetään arteriolien seinämien jännitystä
157
parasympaattiset hermot vaikuttavat verisuonten läpimitan säätelyyn vain vähän (2)
siitin: arteriolit laajenevat -> erektio
klitoris: arteriolit laajenevat -> ???
158
arteriolien läpimitan hormonaalinen säätely tapahtuu
adrenaliinin ja angiotensiini II:n välityksellä
159
plasman angiotensiini II:n pitoisuuden suureneminen johtaa
kaikkien elinten arteriolien supistumiseen
160
adrenaliini vaikuttaa (2)
```
supistamalla tiettyjä arterioleja ja
laajentaa toisia (esim. luustolihasten ja maksan)
```
161
itsesäätely
elin pystyy itse muuttamaan arterioliensa läpimittaa ulkopuolisista hermostollisista ja hormonaalisista tekijöistä riippumatta
162
itsesäätely on erittäin tärkeää (2)
luustolihaksissa ja sydänlihaksessa
163
aivojen, munuaisten ja sydämen arteriolien vastus muuttuu
verenpaineen vaihtelujen mukaan, joten verenkierto pysyy vakaana
164
kun valtimopaine laskee
sympaattisen hermoston aktiivisuus lisääntyy, useimpien elinten arteriolit supistuvat ja ääreisvastus suurenee
165
sydänlihaksen ja aivojen arterioleissa on vain vähäinen sympaattinen hermotus, mutta
erittäin tehokas itsesäätelyjärjestelmä
166
hiussuoni l.
kapillaari
167
eri aineiden kuljetus veren ja kudosnesteen välillä perustuu (2)
diffuusioon ja
| suodatukseen l. filtraatioon
168
ionit ja vesiliukoiset molekyylit siirtyvät hiussuonen solujen
välisten huokosten läpi diffundoitumalla
169
rasvaliukoiset aineet ja kaasut (O2 ja CO2)
diffundoituvat suoraan endoteelisolujen läpi
170
veren ja soluja ympäröivän kudosnesteen välisen pitoisuuseron syntyminen ja säilyminen perustuu
kunkin aineen kuljetukseen solukalvon läpi
171
glukoosi kulkeutuu kuljettajamolekyylien avulla
kudosnesteestä solun sisään hapettuneen glukoosin tilalle
172
glukoosin pitoisuuden laskettua kudosnesteessä pienemmäksi kuin veressä
johtaa glukoosin diffundoitumiseen plasmasta kudosnesteeseen
173
hiussuonen seinämä läpäisee heikosti proteiineja, joten
niiden pitoisuus on kudosnesteessä pienempi kuin plasmassa
174
maksassa endoteelisolujen väliset huokoset ovat
niin suuria, että proteiinit pystyvät diffundoitumaan niiden läpi vereen
175
suodatus eli filtraatio
nesteen puristuminen suodattavan pinnan läpi paineen vaikutuksesta
176
nesteeseen liuenneet pienet ionit ja molekyylit
suodattuvat nesteen mukana
177
nesteen suodattuminen hiussuonten seinämän läpi riippuu kahdesta tekijästä
plasman ja kudosnesteen osmoottisen paineen erosta
plasman ja kudosnesteen hydrostaattisen paineen erosta
178
proteiiniosmoottinen paine-ero
plasman proteiinipitoisuus on kudosnesteen vastaavaa suurempi ->
osmoottinen paine-ero ->
kudosnestettä vetäytyy osmoottisesti hiussuoniin
kolloidiosmoottinen paine
179
hydrostaattinen paine-ero
veressä on huomattava hydrostaattinen paine sen saapuessa hiussuoniin
kudosnesteen hydrostaattinen paine on lähellä nollaa
paine-ero pyrkii puristamaan plasmaa kudosnesteeseen
180
kun hydrostaattinen paine-ero ylittää kolloidiosmoottisen paine-eron
verestä puristuu nestettä kudosnesteeseen
| tapahtuu hiussuonten alkupäässä
181
kun hydrostaattinen paine-ero alittaa kolloidiosmoottisen paine-eron
kudosnestettä siirtyy vereen (imeytyminen)
182
hiussuonista suodattuu kudosnesteeseen vuorokaudessa
noin 4 litraa enemmän nestettä kuin kudosnestettä imeytyy takaisin vereen (poislaskettuna munuaiset)
183
hiussuonista suodattunut (eikä niihin palautunut) nestemäärä palautuu vereen
imuteiden kautta
184
nesteen kertyminen kudoksiin
turvotus, edeema
185
munuaiskerästen hiussuonista suodattuu lähes proteiinitonta plasmaa suonten koko pituudelta, mutta
munuaistiehyttä ympäröivissä peritubulaarisissa hiussuonissa tapahtuu yksinomaan imeytymistä
186
monissa ruoansulatuskanavan hiussuuonissa tapahtuu
yksinomaan imeytymistä
187
aineiden siirtyminen solujen ja veren välillä tapahtuu lähes yksinomaan
diffundoitumalla
188
kudosneste toimii
nestevarastona
189
verenhukassa nesteen nettokuljetus voi tapahtua tilapäisesti
kudosnesteestä vereen
190
laskimoita ympäröivien luustolihasten supistusten aikaansaama lihaspumppu
lisää laskimopainetta ja tehostaa laskimopaluuta
191
laskimot toimivat
verivarastona
192
levossa laskimoissa on normaalisti noin
2/3 elimistön koko verimäärästä
193
sympaattisen hermoston lisääntynyt aktiivisuus saa laskimoiden lihassolut
supistumaan, jolloin laskimoiden varastointikyky heikkenee
194
valtimoiden ja sydämen verimäärä pysyy lähes normaalina runsaastakin verenhukasta huolimatta,
laskimopuolen verimäärän pienenemisen ja kudosnesteen mobilisoitumisen vuoksi
195
verenpaineen säätely on tyypiltään
reflektorista
196
verenpaineheijasteeseen osallistuu
aistinsoluja
säätelykeskus
motorinen osa, joka välittää käskysignaalit kohde-elimiin
197
kaulavaltimon poukama
sinus caroticus
198
tärkeimmillä verenpaineen säätelyyn osallistuvilla aistinsoluilla on vapaita hermopäätteitä
kaulavaltimon poukaman seinämissä ja aortankaaressa
199
valtimopaineen säätely tapahtuu
negatiivisen palautevaikutuksen kautta
200
verenpaineen säätelyyn osallistuvat aistinsolut reagoivat
valtimon seinämän venymiseen
201
valtimonseinämien venymisen väheneminen johtaa
aistinsoluista säätelykeskukseen välittyvien aktiopotentiaalien tiheyttä
202
verenkierron säätelykeskus sijaitsee
ydinjatkeessa
203
valtimopaineen laskiessa äkillisesti verenkierron säätelykeskus
lisää sympaattisen ja vähentää parasympaattisen hermoston toimintaa
204
verenkierron säätelykeskuksen toimintaan vaikuttaa myös
aivojen ylemmät keskukset
205
verenkierron säätelykeskuksesta huolimatta verenkiertoon vaikuttaa itsenäisesti
aivokuoren ja hypotalamuksen hermosolut
206
jos verenpaineen muutos kestää pidempään kuin muutaman päivän,
verenpaineheijasteen vaikutus heikkenee
207
verenpaineen pitkäaikaissäätely perustuu ennen kaikkea
veritilavuuden säätelyyn, joka tapahtuu munuaisten avulla
208
verenpaineen lasku käynnistää useita kompensaatiomekanismeja, jotka pyrkivät ensisijaisesti
palauttamaan valtimopaineen normaalitasolle
turvaamaan elintärkeiden elinten verensaannin
209
verenpaineheijaste aktivoituu heti, kun
verenpaineen lasku saa kaulavaltimon poukamassa ja aortankaaressa sijaitsevien venytykseen reagoivien aistinsolujen impulssitiheyden pienenemään
210
verenvuoto ei vaikuta suoraan (2)
syketiheyteen eikä verenkierron ääreisvastukseen
211
verenkiertoshokki
on yleiskäsite, jolla tarkoitetaan kaikkia tilanteita, joissa elinten verensaanti on heikentynyt niin voimakkaasti, että riittävä hapensaanti on uhattuna
212
kardiogeeninen shokki
minuuttitilavuuden pieneneminen sydämen pumppauskyvyn heikennyttyä
(sydäninfarkti, läppävika, kammioarytmia, sydäntamponaatio)
213
hypovoleeminen shokki
veritilavuuden pienenemisestä johtuva laskimopaluun voimakkaasta vähenemisestä
214
arteriolien voimakas laajeneminen
pienentää rajusti verenkierron ääreisvastusta
215
allerginen shokki, anafylaktinen shokki
voimakas verisuonten laajeneminen
histamiinin vapautuminen lisää hiussuonten seinämien läpäisevyyttä -> plasman proteiinit pääsevät vuotamaan kudosnesteeseen -> osmoosin vaikutuksesta neste seuraa proteiineja ja shokkitila pahenee
216
septinen shokki
eräiden infektioiden aiheuttama yleinen verisuonten laajeneminen
217
neurogeeninen shokki
sympaattisen hermoston aktiivisuutta vähentäviä lääkkeitä käytettäessä tai aivovaurion yhteydessä esiintyvä verisuonten laajeneminen
218
kudosnesteen mobilisaatio kestää
useita tunteja
219
rasitukseen liittyvä minuuttitilavuuden suureneminen perustuu (2)
fyysistä aktiivisuutta säätelevät aivokeskukset aktivoituvat
laskimopaluu tehostuu
220
fyysistä aktiivisuutta säätelevien aivokeskusten aktivoituminen
kun aivokuori läehttää lihaksiin signaaleja, sympaattisen hermoston aktiivisuus lisääntyy ja parasympaattisen vähenee
autonomisen hermoston aktiivisuuden muutokset nopeuttavat sykettä ja parantavat sydämen supistuvuutta (jäännöstilavuus pienenee)
221
kohtalaisessa rasituksessa sydämen minuuttitilavuuden suureneminen johtuu lähinnä
sykkeen nopeutumisesta
222
laskimopaluun tehostuminen
sydämen minuuttitilavuus voi suurentua vain, jos laskimopaluu lisääntyy samassa suhteessa
laskimopaluun lisääntyminen rasituksen yhteydessä johtuu raajojen lihaspumpun toiminnan tehostumisesta, hengityksen kiihtymisestä ja sympaattisen hermoston voimistuneen toiminnan aiheuttamasta laskimoiden sileän lihaksen supistumisesta
223
työskentelevien lihasten verenkierto tehostuu
paikallisten mekanismien kautta
224
ihon verenkierron tehostumisesta huolehtivat
hermostolliset mekanismit, joita ohjaa hypotalamuksen lämmönsäätelykeskus
225
keuhkovaltimorunko
truncus pulmonalis
226
keuhkolaskimot kuljettavat veren
vasempaan eteiseen
227
keuhkojen hiussuonten alhainen paine estää
nesteen kertymistä keuhkoihin (keuhkopöhö)
228
keuhkokudoksen omasta hapen ja ravintoaineiden tarpeesta huolehtii lähinnä
yksi aortasta haarautuva pieni valtimo
229
keuhkopöhön yleisin aiheuttaja on
sydämen vasemman kammion vajaatoiminta
- > vasemman eteisen paine suurenee
- > keuhkojen hiussuonten paine suurenee
- > nesteen suodattuminen lisääntyy
230
aortta jaetaan kolmeen osaan
```
nouseva aortta (aorta ascendens)
aortankaari (arcus aortae)
laskeva aortta (aorta descendens)
```
231
pallean yläpuolista laskevan aortan osaa sanotaan
rinta-aortaksi (aorta thoracica)
232
pallean alapuolista laskevan aortan osaa sanotaan
vatsa-aortaksi (aorta abdominalis)
233
sydämen omat sepelvaltimot haarautuvat
aortasta aivan aorttaläpän yläpuolelta
234
aortankaaresta ensimmäinen haarautuva suuri valtimo
käden ja pään valtimorunko (truncus brachiocephalicus)
235
käden ja pään valtimorunko jakautuu (2)
oikean käden päävaltimo, oikea solisvaltimo (a. subclavia dextra)
oikea yhteinen kaulavaltimo (a. carotis communis dextra)
236
aortankaaresta toinen haarautuva suuri valtimo
vasen yhteinen kaulavaltimo (a. carotis communis sinistra)
237
aortankaaresta kolmas haarautuva suuri valtimo
vasemman käden päävaltimo, vasen solisvaltimo (a. subclavia sinistra)
238
solisvaltimo jatkuu kainalossa
kainalovaltimona (a. axillaris)
239
kainalovaltimo muuttuu
olkavarsivaltimoksi (a. brachialis)
240
olkavarsivaltimo jakautuu
kyynär- ja värttinävaltimoiksi (a. ulnaris ja a. radialis)
241
yhdyssuoni
anastomoosi
242
yleinen päänvaltimo jakautuu kaulan keskivaiheilla
sisemmäksi ja ulommaksi kaulavaltimoksi (a. carotis interna ja a. carotis externa)
243
sisempi kaulavaltimo kulkee
kallonpohjan läpi ja vastaa suurimmaksi osaksi aivojen ja silmän verihuollosta
244
ulompi kaulavaltimo kuljettaa verta
pään ulkoisiin pehmytkudoksiin ja suurimpaan osaan kaulasta
245
aivot saavat verta myös
nikamavaltimosta (a. vertebralis)
246
vatsa-aortasta erkanee kolme valtimorunkoa ruoansulatuskanavaan
```
sisusvaltimorunko (truncus coeliacus)
ylempi suolilievevaltimo (a. mesenterica superior)
alempi suolilievevaltimo (a. mesenterica inferior)
```
247
vatsa-aortasta lähtee myös
parilliset valtimot munuaisiin, kiveksiin/munasarjoihin
248
lantiorenkaan kohdalla aortta jakautuu
vasemmaksi ja oikeaksi yhteiseksi lonkkavaltimoksi (a. iliaca communis sin. ja dx.)
249
yhteiset lonkkavaltimot jakautuvat
sisemmäksi ja ulommaksi lonkkavaltimoksi (a. iliaca interna ja externa)
250
sisempi lonkkavaltimo huoltaa
pikkulantion elimiä,
ulkoisia sukuelimiä
pakaralihaksia
251
ulompi lonkkavaltimo jatkaa nivussiteen alitse reiteen ja muuttuu nimeltään
reisivaltimoksi (a. femoralis)
252
reisivaltimo tulee polvitaipeen takana
polvitaivevaltimona (a. poplitea)
253
polvitaivevaltimo jakautuu
etummaiseksi ja takimmaiseksi säärivaltimoksi (a. tibialis anterior ja exterior)
254
valtimopulssia voidaan tunnustella (8)
a. radialis
a. carotis
a. temporalis superficialis
a. femoralis
a. poplitea
a. tibialis posterior
a. dorsalis pedis
a. brachialis
255
sisempi kaulalaskimo
v. jugularis interna
256
ulompi kaulalaskimo
v. jugularis externa
257
laskimopunktio
pinnalliseen laskimoon pistetään kanyyli
258
kyynärtaipeen välilaskimo
v. mediana cubiti
259
onttolaskimot
yläonttolaskimo (v. cava superior)
| alaonttolaskimo (v. cava inferior)
260
yläonttolaskimoon laskevat ne laskimot, jotka
keräävät verta pään, kaulan ja käsivarsien alueelta
261
alaonttolaskimoon palaa veri
systeemisen verenkierron muista kuin pään, kaulan ja käsivarsien alueelta
262
porttilaskimo
v. portae
263
porttilaskimoon tulee verta
mahalaukun, ohutsuolen, paksusuolen, haiman ja pernan hiussuonista
264
porttilaskimo kulkee
maksaan
265
maksan hiussuoni
sinusoidi
266
kahta peräkkäistä hiussuoniverkostoa, joita yhdistää laskimo, kutsutaan
porttilaskimojärjestelmäksi
267
imuneste
lymfa
268
imusuonisto alkaa
umpipäätteisinä imuhiussuonina kudoksista
269
imuhiussuonten seinämät muodostuvat
endoteelisoluista, joiden välillä olevat raot ovat hiussuonten vastaavia suurempia
270
imusuonet myötäilevät pääasiassa verisuonten kulkureittejä ja laskevat lopulta kahteen imutierunkoon
oikea imunestetiehyt (ductus pymphaticus dexter, ductus thoracicus texter)
rintatiehyt (ductus thoracicus
271
oikea imunestetiehyt kerää imunesteen
päästä ja ylävartalon oikealta puolelta, pallean yläpuolelta
272
imusuonirungot laskevat
kaulan ja rintaontelon liittymäkohdan suuriin laskimoihin
273
suuret imusuonet kulkevat
imusolmukkeiden läpi
274
imusolmukkeiden päätehtävät (2)
sisältävät runsaasti makrofageja, jotka tuhoavat ja eliminoivat mikrobeja ja estävät niiden leviämistä elimistössä
sisältävät runsaasti lymfosyyttejä, joilla on tärkeä merkitys spesifisen immuunivasteen kannalta
275
imunestekierto jaetaan (2)
pinnalliseen imunestekiertoon ja
syvään imunestekiertoon
276
pinnallinen imunestekierto (3)
kaulan pinnalliset imusolmukkeet
kainalon imusolmukkeet
nivusseudun imusolmukkeet
277
kaulan pinnalliset imusolmukkeet keräävät
imunestettä pään alueelta
278
kainalon imusolmukkeet keräävät
imunestettä yläraajasta ja vartalon alueelta navan yläpuolelta
279
nivusseudun imusolmukkeet keräävät
imunestettä alaraajoista ja vartalosta navan alapuolelta
280
syvä imunestekierto (3)
kaulan syvät imusolmukkeet
rintakehän syvät imusolmukkeet
vatsan ja lantion imusolmukkeet
281
kaulan syvät imusolmukkeet keräävät
pään syvistä kudoksista sekä henki- ja ruokatorven yläosista
282
nielurisatulehdus
tonsilliitti
283
rintakehän syvät imusolmukkeet keräävät
sydämestä ja heuhkoista
284
naisen rintasyöpä voi levitä imuteitse (5)
```
kainalon pinnallisiin imusolmukkeisiin
kaulan syviin imusolmukkeisiin
välikarsinan imusolmukkeisiin
maksan yläpinnalle
vastakkaisen puolen rintaan (keskiviivan poikki kulkevien imuteiden kautta
```
285
istukka toimii sikiön
munuaisina, keuhkoina ja ruoansulatuskanavana (houolehtii aineenvaihdunnasta)
286
veri tulee istukasta sikiöön
napalaskimon kautta, maksan ohi laskimotiehyttä (ductus venosus) pitkin suoraan alaonttolaskimoon (v. cava inferior)
287
sikiön alaonttolaskimosta veri virtaa
eteisväliseinässä olevan soikean aukon (foramen ovale) kautta suoraan vasempaan eteiseen
288
sikiökaudella keuhkovaltimon ja aortan välillä on yhdyssuoni
valtimotiehyt (ductus arteriosus)
289
pääosa sikiön oikean kammion verestä virtaa
valtimotiehyen kautta aorttaan
290
valtimotiehyt avautuu aorttaan
vasta sepelvaltimoiden ja päähän menevien valtimoiden haarautumiskohdan jälkeen
291
heti syntymän jälkeen verenkierto muuttuu rajusti (2)
istukan verenkierto lakkaa
keuhkot laajenevat
292
istukan verenkierron lakkaamisen seurauksena
ison verenkierron vastus suurenee yli kaksinkertaiseksi ja sydämen vasemman puoliskon paine nousee
293
keuhkojen laajenemisesta johtuu
keuhkoverenkierron vastus pienenee voimakkaasti, noin viidesosaan sikiöaikaisesta ja keuhkovaltimoiden ja sydämen oikean puoliskon paine laskee
294
soikean aukon sulkeutuminen
vasemman eteisen paine kasvaa heti syntymän jälkeen suuremmaksi kuin oikean eteisen -> soikeaa aukkoa peittävä läppä estää virran suunnan muuttumisen ja lopulta läppä kasvaa kiinni ja aukko umpeutuu
295
valtimotiehyen sulkeutuminen
aortan paine kohoaa keuhkovaltimopainetta suuremmaksi
valtimotiehyen seinämän lihaskerros vetäytyy kokoon muutaman tunnin kuluttua syntymästä ja umpeutuu kokonaan 1-7 päivän kuluessa
kahden kuukauden kuluttua valtimotiehyt on sulkeutunut myös anatomisesti
296
aivoja suojaa valtimopaineen laskun haitallisilta vaikutuksilta
erittäin tehokas itsesäätelyjärjestelmä
297
yksittäisten aivoalueiden verenkierto on yhteydessä
hermosoluaktiivisuuteen
298
aivohiussuonten seinämät muodostavat gliasolujen ulokkeiden kanssa
veri-aivoesteen
299
veri-aivoeste suojaa
hermosoluja veren koostumuksen vaihteluiden haitoilta
300
vesiliukoiset aineet (glukoosi ja aminohapot) pääsevät aivohiussuonen seinämän läpi
vain erityisten kuljetusmekanismien avulla
301
rasvaliukoiset aineet (O2, CO2, alkoholi) pääsevät aivohiussuonen solukalvon läpi
helposti (kulkevat suoraan endoteelisolun läpi)
302
rasvavarastojen mobilisoinnin yhteydessä muodostuvat rasvahapot läpäisevät veri-aivonesteen
ei laisinkaan!
303
oikea sepelvaltimo (a. coronaria dextra) vie verta
sydämen oikeaan puoliskoon ja hieman myös vasempaan
304
vasen sepelvaltimo (a. coronaria sinistra) huolehtii
lähes koko vasemman sydänpuoliskon verihuollosta
305
vasemman sepelvaltimon haara (ramus interventricularis anterior) kulkee
sydämen etupuolella, lähellä kammioväliseinää (sydäninfarkti johtuu tämän tukkeutumisesta)
306
systolen aikana sydänlihas puristaa
sepelvaltimot kokoon
307
sydänlihas pystyy hapettamaan
```
glukoosia
aminohappoja
laktaattia
lyhyt- ja pitkäketjuisia rasvahappoja
ketoaineita
```
308
rasitusrintakipu
angina pectoris
