4 Hermosto Flashcards
(142 cards)
1
Q
Hermoimpulssin laukaisee
A
Solukalvon depolarisoituminen kynnysarvoon
2
Q
Myeliinituppi lisää aksonin
A
Kapasitanssia
3
Q
Ääreishermoston tärkein välittäjäaine
A
Asetyylikoliini
4
Q
Keskushermoston välittäjäaineryhmät (2)
A
- amonohapot ja muokatut aminohapot
- neuropeptidit
5
Q
Välittäjäaineina toimivat aminohapot ja muokatut aminohapot (5)
A
- glutamaatti
- gamma-aminovoihappo (GABA)
- dopamiini
- noradrenaliini
- serotoniini
6
Q
Neuropeptidit syntyvät
A
Proteiinisynteesillä
7
Q
Opioideja ovat oopiumin, morfiinin ja heroiinin lisäksi (2)
A
Endorfiinit ja enkefaliinit (neuropeptidejä)
8
Q
Hormonien tavoin vaikuttavia neuropeptidejä ovat (2)
A
Tyreoliberiini ja kolekystokiniini
9
Q
Antagonisti
A
Salpaaja
10
Q
Ganglio
A
Keskushermoston ulkopuolella sijaitseva soomarypäs
11
Q
Tumake
A
Keskushermostossa sijaitseva soomarypäs
12
Q
Selkäydinhermosolmu
A
Spinaaliganglio
13
Q
Motoristen hermosolujen soomat ovat selkäytimen
A
Etusarvessa
14
Q
Autonomisten hermosyiden soomat ovat selkäytimen
A
Sivusarvessa
15
Q
Heijastekaareen kuuluvat (5)
A
Aistinsolut Sensoriset hermosyyt Selkäytimessä tai aivoissa oleva säätelykeskus Motoriset hermosyyt Lihas- tai rauhassolut
16
Q
Somaattiset heijasteet vaikuttavat
A
Poikkijuovaisiin luustolihaksiin
17
Q
Venytysheijaste vastustaa
A
Lihaksen pituuden muutoksia
18
Q
Kaikki luustolihakssoluihin kulkevat hermoimpulssit , niin heijasteet kuin käskyt, kulkevat aina
A
Selkäytiment etusarven motoneuronien kautta
19
Q
Tumakkeet ja aivokuori muodostavat aivojen
A
Harmaan aineen
20
Q
Valkeassa aineessa on paljon
A
Myeliinitupellisia aksoneja
21
Q
Aivorunkoon kuuluvat kolme osaa
A
Keskiaivot (mesencephalon)
Aivosilta (pons)
Ydinjatke (medulla oblongata)
22
Q
Aivorunko yhdistää
A
Selkäytimen aivoihin
23
Q
Aivosilta yhdistää
A
Pikkuaivot aivorunkoon
24
Q
Siirryttäessä tajuttomuudesta ja unesta valvetilaan
A
Aivoverkosto (formatio reticularis) aktivoi aivokuoren
25
Pikkuaivoihin (cerebellum) saapuu jatkuvasti viestejä (3)
Sisäkorvan tasapainoelimistä
Lihaskäämeistä
Jänteiden ja nivelten aistinsoluista
26
Pikkuaivojen tärkein tehtävä on
Vertailla aiottuja ja toteutuneita liikkeitä toisiinsa ja pitää niiden väliset erot mahdollisimman pieninä
27
Väliaivojen paksuja seinämiä kutsutaan
Talamukseksi
28
Hypotalamus on
Väliaivojen sivuseinien pohja
29
Aivolisäke (hypophysis) säätelee
Muiden umpirauhasten toimintaa
30
Kaikki sensoriset hermoradat, hajuaistimuksia välittäviä ratoja lukuunottamatta, kulkevat aivokuoreen
Talamuksen tumakkeiden kautta
31
Hypotalamuksen suora säätely kohdistuu
Aivolisäkkeen etulohkoon
32
Hypotalamuksen epäsuora säätely kohdistuu
Aivolisäkkeen etulohkon ohjaamien umpirauhasten toimintaan
33
Autonomisen hermoston ylin säätelykeskus
Hypotalamus
34
Jano, nälkä ja sukupuolivietti ovat yhteydessä
Hypotalamukseen
35
Homeostaasin ylläpitäjät (2)
Hypotalamus ja aivorunko
36
Valtaosa aivopuoliskoja yhdistävistä aksoneista sijaitsee
Aivokurkiaisessa (corpus callosum)
37
Isoaivokuori vastaa ainakin pääosin (3)
Aistihavaintojen tiedostamisesta
Liikkeiden tahdonalaisesta säätelystä
Erilaisista älyllisistä toiminnoista
38
Somatosensorisen aistitiedon takajuostejärjestelmän synapsit sijaitsevat
Ydinjatkeessa ja talamuksessa
39
Somatosensorisen aistitiedon spinotalaamisen radan synapsit sijaitsevat
Selkäytimen takasarvessa ja talamuksessa
40
Pyramidiradat hermottaa
Tarkkuutta ja tietoista ajattelua vaativissa täsmällisissä liikkeissä
41
Ekstrapyramidaaliradat aktivoivat
Suurempia lihasryhmiä, joiden kohdalla tarvitaan yhteistyötä (asento, tasapaino)
42
Ekstrapyramidaaliradan signaaleja voidaan muuttaa matkalla kohti etusarven motoneuroneja esimerkiksi
Pikkuaivoista tulevien viestien avulla
43
Puheen tuottamisalue
Brocan alue sijaitsee otsalohkossa, aivan motorisen aivokuoren alaosan edessä
44
Kielen ymmärtämisalue
Wernicken alue sijaitsee ohimolohkossa heti kuuloalueen takana
45
Kielellisistä toiminnoista vastaa
Vasemman aivopuoliskon aivokuori
46
Tilan hahmottamisesta ja musiikin käsittelystä vastaa
Oikean aivopuoliskon aivokuori
47
EEG - hereillä, tarkkaavainen
Beeta-aallot
48
EEG - hereillä, rentoutunut
Alfa-aallot
49
Aivoverkosto sijaitsee
Aivorungossa, ulottuu väliaivoista ydinjatkeeseen
50
Aivoverkoston tehtävä
Huolehtii heräämisestä ja tietoisuuden palaamisesta torkahtamisen jälkeen
Ylläpitää vireystilaa
51
Hajuhermot ovat suoraan yhteydessä
Limbiseen järjestelmään
52
Tunne-elämästä vastaava aivojen alue
Limbinen järjestelmä
53
Lähimuisti perustuu
Tiettyjen hermostosolujen sähköiseen aktiivisuuteen
54
Pitkäkestoinen muisti perustuu
Hermostossa tai gliasoluissa tapahtuneisiin fysikaalisiin tai kemiallisiin muutoksiin
55
Proseduraalinen muisti
Pikkuaivot
56
Semanttinen muisti
Isoaivokuori
57
Etummainen aivovaltimo (2 aluetta)
Isoaivojen etuosa
| Aivopuoliskojen välistä keskilinjaa ympäröivät alueet
58
Keskimmäinen aivovaltimo (2 aluetta)
Valtaosa isoaivokuoren sivuosista, mm. kielelliset alueet
| Suurin osa somatosensorista ja motorista aivokuorta
59
Tain aivovaltimo
Taka-aivolohko, mm. Näköalue
60
Aivojen valtimokehä muodostuu
Sisemmistä kaulavaltimoista ja kallonpohjavaltimosta
61
Aivojen laskimoveri kerääntyy
Kovakalvon veriviemäreihin
| Sisempien kaulalaskimoiden kautta yläonttolaskimoon ja sydämeen
62
Autonominen hermosto säätelee
Sileitä lihaksia, sydänlihassoluja ja rauhassoluja
63
Vain motoriset hermosolut voidaan jakaa (2)
Somaattisiin ja autonomisiin
64
Autonomiset heijasteet ylläpitävät
Elimistön sisäistä tasapainoa, homeostaasia, negatiivisen palautevaikutuksen avulla
65
Autonominen hermosto jaetaan (2)
Sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon
66
Pyramidiradat hermottaa
Tarkkuutta ja tietoista ajattelua vaativissa täsmällisissä liikkeissä
67
Ekstrapyramidaaliradat aktivoivat
Suurempia lihasryhmiä, joiden kohdalla tarvitaan yhteistyötä (asento, tasapaino)
68
Ekstrapyramidaaliradan signaaleja voidaan muuttaa matkalla kohti etusarven motoneuroneja esimerkiksi
Pikkuaivoista tulevien viestien avulla
69
Puheen tuottamisalue
Brocan alue sijaitsee otsalohkossa, aivan motorisen aivokuoren alaosan edessä
70
Kielen ymmärtämisalue
Wernicken alue sijaitsee ohimolohkossa heti kuuloalueen takana
71
Kielellisistä toiminnoista vastaa
Vasemman aivopuoliskon aivokuori
72
Tilan hahmottamisesta ja musiikin käsittelystä vastaa
Oikean aivopuoliskon aivokuori
73
EEG - hereillä, tarkkaavainen
Beeta-aallot
74
EEG - hereillä, rentoutunut
Alfa-aallot
75
Aivoverkosto sijaitsee
Aivorungossa, ulottuu väliaivoista ydinjatkeeseen
76
Aivoverkoston tehtävä
Huolehtii heräämisestä ja tietoisuuden palaamisesta torkahtamisen jälkeen
Ylläpitää vireystilaa
77
Hajuhermot ovat suoraan yhteydessä
Limbiseen järjestelmään
78
Tunne-elämästä vastaava aivojen alue
Limbinen järjestelmä
79
Lähimuisti perustuu
Tiettyjen hermostosolujen sähköiseen aktiivisuuteen
80
Pitkäkestoinen muisti perustuu
Hermostossa tai gliasoluissa tapahtuneisiin fysikaalisiin tai kemiallisiin muutoksiin
81
Proseduraalinen muisti
Pikkuaivot
82
Semanttinen muisti
Isoaivokuori
83
Etummainen aivovaltimo (2 aluetta)
Isoaivojen etuosa
| Aivopuoliskojen välistä keskilinjaa ympäröivät alueet
84
Keskimmäinen aivovaltimo (2 aluetta)
Valtaosa isoaivokuoren sivuosista, mm. kielelliset alueet
| Suurin osa somatosensorista ja motorista aivokuorta
85
Tain aivovaltimo
Taka-aivolohko, mm. Näköalue
86
Aivojen valtimokehä muodostuu
Sisemmistä kaulavaltimoista ja kallonpohjavaltimosta
87
Aivojen laskimoveri kerääntyy
Kovakalvon veriviemäreihin
| Sisempien kaulalaskimoiden kautta yläonttolaskimoon ja sydämeen
88
Autonominen hermosto säätelee
Sileitä lihaksia, sydänlihassoluja ja rauhassoluja
89
Vain motoriset hermosolut voidaan jakaa (2)
Somaattisiin ja autonomisiin
90
Autonomiset heijasteet ylläpitävät
Elimistön sisäistä tasapainoa, homeostaasia, negatiivisen palautevaikutuksen avulla
91
Autonominen hermosto jaetaan (2)
Sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon
92
Kaikki ääreishermoston aksonit, joiden soomat ovat keskushermostossa, käyttävät välittäjäaineenaan
asetyylikoliinia
93
Asetyylikoliinia vapauttavia hermosoluja kutsutaan
kolinergisiksi
94
Postganglionaarisista parasympaattisista hermosyistä vapautuu
asetyylikoliinia
95
Sympaattisissa postganglionaarisissa hermosyissä välittäjäaineena on
noradrenaliini
96
Lisämunuaisydin vapauttaa pääasiassa
adrenaliinihormonia
97
G-proteiinikytkentäiset reseptorit vaikuttavat
solunsisäisten toisiolähettien avulla
98
Sydänlihassolussa on ainoastaan
beeta-adrenergisiä reseptoreja
99
Autonomisten heijasteiden säätelykeskukset sijaitsevat
selkäytimessä, ydinjatkeessa ja hypotalamuksessa
100
Autonomisen hermoston ylin säätelykeskus on
hypotalamus
101
Hypotalamus on tiiviissä yhteydessä
limbiseen järjestelmään, joka on tunne-elämän keskus
102
Hypotalamus on myös yhteydessä
isoaivokuoreen
103
agonisti
stimuloija
104
antagonisti
salpaaja
105
Beetasalpaajat estävät solujen normaalin adrenergisen stimulaation sitoutumalla
beetareseptoreihin
106
Beetasalpaajat (3)
hidastavat sydämen sykettä
pienentävät sydänlihaksen supistusvoimaa (verenpaine laskee)
vähentävät sydänlihaksen hapentarvetta
107
Beeta-agonisti eli
sympatomimeetti
108
Atropiini hillitsee
parasympaattisen hermoston toimintaa
109
Atropiini antagonisoi (3)
sydämen, sileän lihaksen ja rauhassolujen asetyylikoliinireseptoreja
110
Selkäydinhermojen lukumäärä
31 paria
111
Aivohermojen lukumäärä
12 paria
112
Selkäydinhermojen takahaarat kulkevat
niskan ja selän syviin lihaksiin ja iholle
113
Hermopunos
plexus
114
Erityyppisiä aksoneita (3)
sensorisia
somatomotorisia
autonomisia
115
Kaulapunos
plexus cervicalis
116
Palleaa hermottaa
palleahermo (n. phrenicus)
117
Yläraajaa hermottaa
hartiapunos l. plexus brachialis
118
Kainalohermo
n. axillaris, hermottaa mm. hartialihasta
119
Lihas-ihohermo
n. musculocutaneus, hermottaa hauislihasta, olkavarsilihasta ja korppilisäke-olkalihasta ja kyynärvarren ihoa
120
Keskihermo
n. medianus hermottaa osaa kyynärvarren koukistajalihaksista, sormien ja ranteen koukistuksesta vastaavia lihaksia, peukalon pikkulihaksia ja osaa kämmenen ihosta
121
Kyynärhermo
n. ulnaris hermottaa käden pieniä lihaksia ja ranteen kyynärvarrenpuoleista koukistajalihasta sekä pikkusormenpuoleista kämmenen ja sormien ihoa.
122
värttinähermo
n. radialis hermottaa olka- ja kyynärvarressa sijaitsevia ojentajalihaksia ja kyynärniveltä koukistavaa olka-värttinälihasta sekä käsivarren takaosan ja kämmenselän ihoa
123
Lanneristipunos
plexus lumbosacralis
124
Häpyhermo
n. pudendus, vastaa useimpien lantionpohjan lihasten, ulkoisten sukuelinten sekä sukuelinten ja peräaukon välisenvälilihan ihon hermotuksesta
125
Reisihermo
n. femoralis hermottaa nelipäistä reisilihasta ja reiden etuosan ihoa, osaa säären mediaalipuolen ihosta
126
Peittyneen aukon hermo
n. obtuatorius hermottaa reiden mediaalipuolen ihoa ja lähentäjiä
127
Lonkkahermo
n. ischiadicus hermottaa reiden takaosan lihaksia
128
Säärihermo
n. tibialis hermottaa säären takaosan ja jalkapohjan lihaksia sekä jalkapohjan ihoa
129
Yleinen pohjehermo
n. fibularis, n. peroneus communis, hermottaa kaikkia säären ulkosivun ja etuosan lihaksia sekä säären ulkosivun ja jalkapöydän ihoa
130
I aivohermo
hajuhermo, n. olfactorii, nenäontelon hajuepiteelistä saapuvia sensorisia hermosyitä
131
II aivohermo
näköhermo, n. opticus, silmän verkkokalvoilta saapuvia sensorisia hermosyitä
132
III aivohermo
silmän liikehermo, n. oculomotoris, sisältää myös yläluomen kohottajalihasta hermottavia somatomotorisia hermosyitä ja silmän sisällä olevaa sileää lihasta hermottavia parasympaattisia syitä
133
IV aivohermo
telahermo, n. trochlearis, silmämunaa liikuttava somatomotorinen hermosyy
134
VI aivohermo
loitontajahermo, n. abducens, silmämunaa liikuttava somatomotorinen hermosyy
135
V aivohermo
kolmoishermo, n. trigeminus, ihosta ja kasvojen rakenteista saapuvia tuntohermoja
136
Kolmoishermon päähaarat
n. opthalmicus (silmähermot)
n. maxillaris (yläleukahermo)
n. mandibularis (alaleukahermo ja puremalihaksia hermottavia somatomotorisia hermosyitä)
137
VII aivohermo
kasvohermo, n. facialis, kielen makusilmuista saapuvia sensorisia hermosyitä, kasvojen ilmelihaksia hermottavia somatomotorisia hermosyitä, kyynelrauhasiin ja kahteen sylkirauhaseen kulkevia parasympaattisia hermosyitä
138
VIII aivohermo
tasapaino-kuulohermo, n. vestibulocochlearis, sisäkorvasta (tasapainoelimestä ja simpukasta) saapuvia sensorisia hermosyitä
139
IX aivohermo
kieli-kitahermo, n. glossopharyngeus, kielen makusilmuista, nielun limakalvoilta ja kaulavaltimon poukaman (sinus caroticus) paineherkistä aistinsoluista saapuvia sensorisia hermosyitä, somatomotorisia hermosyitä nielun lihaksiin, parasympaattisia hermosyitä korvasylkilihaksiin
140
X aivohermo
kiertäjähermo, n. vagus, somatosensorisia hermosyitä kurkunpään, nielun ja ruokatorven yläosan lihaksiin, parasympaattisia hermosyitä sydämeen, ja monien rinta- ja vatsaontelon elinten sileään lihakseen ja rauhasiin, sensorisia hermosyitä motoristen hermosyiden hermottamilta alueilta
141
XI aivohermo
lisähermo, n. accessorius, somatomotorisia hermosyitä epäkäslihakseen (m. trapezius) ja päänkiertäjälihakseen (m. sternocleidomastoideus)
142
XII aivohermo
n. hypoglossus, somatomotorisia hermosyitä kielen lihaksiin
