6 Umpieritysjärjestelmä Flashcards
(158 cards)
1
Q
Endokriininen
A
Umpieritteinen
2
Q
Eksokriininen
A
Avorauhanen
3
Q
Endokriinisen rauhasen tuotteet
A
Hormonit vapautuvat suoraan verenkiertoon
4
Q
Hormoneja tuottavia soluja on myös
A
Monissa kudoksissa ja elimissä
5
Q
Hermoston ja umpieritysjärjestelmän yhteiset piirteet (2)
A
Molemmat vaikuttavat selvästi säätelykeskuksen ulkopuolella olevien kohde-elinten toimintoihin ja
Kohde-elinten ja säätelykeskuksen välinen palauteyhteys säätelee kohdesoluihin lähetettävää tietoa (palautemekanismi)
6
Q
Autonomisen hermoston toiminta perustuu
A
Negatiiviseen palautevaikutukseen
7
Q
Kun kohde-elimen toiminta muuttuu niin, että se ylittää tai alittaa tietyt raja-arvot
A
Säätelykeskus lähettää siihen heti korjaussignaaleita eli negatiivista palautetta
8
Q
Positiivinen palautevaikutus
A
Umpieritysjärjestelmä lähettää signaaleja, jotka vahvistavat kohde-elimen toiminnassa tapahtuneita muutoksia
9
Q
Autonomisen hermoston ja umpieritysjärjestelmän toimintojen koordinointi tapahtuu
A
Hypotalamuksessa
10
Q
Elimistö tärkein umpirauhanen
A
Aivolisäke, hypophysis
11
Q
Hormonien vaikutuksen voimakkuus riippuu
A
Soluja ympäröivän kudosnesteen hormonipitoisuudesta
12
Q
Paikalliset hormonit saavuttavat kohdesolun
A
Kudosnesteen kautta
13
Q
Hypotalamuksen neuroendokriiniset solut tuottavat
A
Neurohormoneja, jotka diffundoituvat verisuoniin ja kulkevat veren mukana kohdesoluihin
14
Q
Hormonit voidaan jakaa kolmeen ryhmään
A
Peptidi- ja proteiinihormonit
Steroidihormonit
Aminohappo- ja rasvahappohormonit
15
Q
Peptidi- ja proteiinihormonit ovat
A
Vesiliukoisia ja muodostavat suurimman hormoniryhmän
Vapautetaan eksosytoosilla
16
Q
Aivolisäkkeen etulohkon erittämät hormonit ovat
A
Peptidi- ja proteiinihormoneja
17
Q
Steroidihormonit ovat
A
Rasvaliukoisia, muodostuvat kolesterolista
18
Q
Steroidihormoneja ovat (3)
A
Sukupuolihormonit
Lisämunuaiskuoren hormonit
D-vitamiini
19
Q
Steroidihormonit valmistetaan
A
Tarpeeseen ja diffundoidaan heri ulos solusta
20
Q
Aminohappo- ja rasvahormonit muodostuvat lähinnä (2)
A
Tyrosiinista (aminohappo) ja
Arakidonihaposta (rasvahappo)
21
Q
Tyrosiini toimii lähtöaineena (2)
A
Kilpirauhasessa ja lisämunuaisytimessä muodostuville hormoneille
22
Q
Arakinoidihaposta muodostuu eikosanoideja (4)
A
Prostaglandiinit
Prostasykliinit
Tromboksaanit
Leukotrieenit
23
Q
Hypotalamus erittää (3)
A
Hypotalamuksen hormonit
Oksitosiini
Antidiureettinen hormoni (ADH)
24
Q
Aivolisäkkeen etulohko erittää (5)
A
Kasvuhormoni Tyreotropiini (TSH) Kortikotropiini (ACTH) Prolaktaani Gonadotropiinit
25
Gonadotropiinit (2)
Follitropiini (FSH)
| Lutropiini (LH)
26
Aivolisäkkeen takalohko erittää (2)
```
Oksitosiini
Antidiureettinen hormoni (ADH)
```
27
Käpylisäke erittää (1)
Melatoniini
28
Lisämunuaiskuori erittää (3)
Kortisoli
Androgeenit
Alfosteroni
29
Lisämunuaisydin erittää (2)
Adrenaliini
| Noradrenaliini
30
Kilpirauhanen erittää (3)
Tyroksiini (T4)
Trijodityroniinin (T3)
Kalsitoniini
31
Lisäkilpirauhaset erittää (1)
Parathormoni
32
Munasarjat erittää (4)
Estrogeeni
Progesteroni
Inhibiini
Relaksiini
33
Kivekset erittää (2)
Testosteroni
| Inhibiini
34
Haima erittää (2)
Insuliini
| Glukagoni
35
Munuaiset erittää (4)
Reniini (ei hormoni vaan angiotensiini I:n muodostumista säätelevä entsyymi)
Erytorpoietiini
Kalsitrioli
36
Iho erittää (1)
D3-vitamiini
37
Ruoansulatuskanava erittää (3)
Gastriini
Sekretiini
Kolekystokiniini
38
Maksa erittää (1)
Kasvutekijät (IGF-1)
39
Istukka erittää (5)
```
Koriongonatropiini
Estrogeeni
Progesteroni
Istukan somatomammotropiini (HPL)
Relaksiini
```
40
Sydän erittää (1)
Eteispeptidi (ANP)
41
Rasvakudos erittää (1)
Leptiini
42
Hypotalamuksen hormonit säätelee (1)
Aivolisäkkeen etulohkon hormoneja
43
Oksitosiini säätelee (2)
Maidonherumista
| Kohdun supistuminen
44
ADH säätelee (1)
Veden erittyminen munuaisissa virtsaan
45
Kasvuhormonit säätelee (2)
IGF-1-eritystä
| Kasvu
46
TSH säätelee
Kilpirauhashormonien eritys
47
ACTH säätele (1)
Lisämunuaishormonien eritys
48
Prolakyiini säätelee (1)
Maidontuotantoa
49
FSH säätelee (2)
Siittiöntuotanto ja
| Munasolun kypsyminen
50
LH säätelee (2)
Sukupuolihormonien eritys
| Ovulaatio
51
Melaroniini säätelee (2)
Uni
| Biorytmit
52
Kortisoli säätelee (1)
Orgaaninen aineenvaihdunta
53
Androgeenit säätelee (1)
Seksuaalista halua naisilla
54
Aldosteroni säätelee (1)
Natriumin ja kaliumin erittymistä virtsaan munuaisissa
55
Adrenaliini säätelee (2)
Orgaaninen aineenvaihdunta
| Sydämen pumppaustoiminta
56
Noradrenaliini säätelee (1)
Reaktiot stressiin
57
T4 ja T3 säätelee (4)
Orgaaninen aineenvaihdunta
Lämmöntuotanto
Kasvu
Keskushermoston kehitys ja kypsyminen
58
Kalsitoniini säätelee (1)
Kalsium- ja fosfaattiaineenvaihduntaa
59
Parathormoni säätelee (1)
Kalsium- ja fosfaattiaineenvaihdunta
60
Estrogeeni ja progesteroni säätelevät (1)
Sukuelinten toiminta
61
Inhibiini säätelee (1)
FSH-eritys
62
Relaksiini säätelee (1)
Kohdunkaulan ja lantion ligamenttien löystyminen
63
Testosteroni säätelee (1)
Sukuelinten toiminta
64
Insuliini ja glukagoni säätelevät (1)
Glukoosiaineenvaihduntaa
65
Reniini säätelee (1)
Aldesteronieritys
66
Erytropoietiini säätelee (1)
Punasolutuotanto
67
Kalsitrioli säätelee (1)
Kalsiumin imeytyminen suolistosta
68
D3-vitamiini muuntuu
Kalsitrioliksi
69
Gastriini, sekretiini ja kolekystokiniini säätelee (1)
Ruoansulatuskanavan, maksan, sappirakon ja haiman toiminta
70
IGF-1 säätelee (1)
Kasvu
71
Koriongonadotropiini säätelee (1)
Keltarauhasen toimintaa
72
HPL säätelee (1)
Rintarauhasten kasvu
73
ANP sääteleee (1)
Natriumin eritys munuaisista virtsaan
74
Leptiini säätelee (1)
Ruokahalun säätely
75
Rasvaliukoiset hormonit kuljetetaan veressä
Vesiliukoisiksi muokattuina
76
Steroidihormonit ja kilpirauhashormonit kulkevat veressä sitoutuneina
Kuljettajaproteiineihin (spesifisiä ja epäspesifisiä)
77
Kuljettajaproteiinit muodostuvat
Maksassa
78
Spesifiset kuljettajahormonit (4)
Kortikosteroideja sitova globuliini CBG (kortisoli)
D-vitamiinia sitova proteiini DBP
Tyroksiinia sitova globuliini TBG (kilpirauhashormonit)
Sukupuolihormoneja sitova globuliini SHBG
79
Epäspesifisiä kuljettajaproteiineja (2)
Albumiini (steroidit, kilpirauhashormonit)
| Prealbumiini {transtyreiini} (tyroksiini, steroidit)
80
Hirmonin vapaa fraktio on
Biologisesti aktiivinen
81
Rasvaliukoisten hormonien vapaa fraktio on
Yleensä alle 10 %
82
Aivolisäkkeen etulohkoon kohdistuva palautevaikutus perustuu
Vapaan hormonin pitoisuuksiin
83
Kuljettajaproteiiniin sitoutuneet hormonimolekyylit toimivat
Veressä kiertävänä vapaana hormonivarastona
84
Vapaan hormonin pitoisuuksien pieneneminen
Kiihdyttää hormonituotantoa negatiivisen palautevaikutuksen kautta
85
Steroidihormonit muuttuvat
Maksasoluissa vesiliukoisiksi ja poistuvat elimistöstä munuaisten kautta
86
Sytokriinit vaikuttavat (3)
Autokriinisesti
Parakriinisesti ja
Endokriinisesti
87
Vapautuneet sytokiinit kiihdyttävät
Eikosanoidien muodostusta -> käynnistää paikallisen tulehdusreaktion vaurioituneessa kudoksessa
88
Tulehdusreaktion levitessä
Veren syyokiinipitoisuus suurenee
89
Kun veren kortisolipitoisuus suurenee
Paikallinen sytokiinituotanto vähenee
90
Interferonit ovat
Sytokiineja, joita muodostuu viruksen infektoimissa soluissa tai imusoluissa ja jotka estävät viruksen lisääntymistä solun sisällä
91
Aivolisäkkeen takalohko muodostuu
Hypotalamuksen neuroendokriinisten solujen hermosyistä, gliasoluista ja verisuonista
92
Aivolisäkkeen varressa ja etulohkossa on
Porttilaskimojärjestelmä
93
Kun virtsaneritys vähenee, virtsan osmolariteetti
Suurenee
94
Oksitosiini vaikuttaa
Kohdun ja maitorauhasten sileälihassoluihin
95
Oksitosiinin eritys on
Reflektorista
96
Neurohormonit muodostuvat
Hermosolujen soomaosassa ja siirtyvät aksoneita pitkin aivolisäkkeen varren porttilaskimojärjestelmään ja sieltä veren mukana etulohkoon
97
Stimuloivat hormonit l.
Liberiinit, RH
98
Inhiboivat hormonit l.
Statiinit, IH
99
Kasvuhormonia vapauttava
Somatoliberiini GH-RH
100
Kasvuhormonia estävä
Somatostatiini GH-IH
101
Kasvuhormonin eritystä tehostaa (4)
Fyysinen rasitus
Paasto
Stressi
Veren alhainen glukoosipitoisuus
102
Insuliininkaltaisella kasvutekijä 1:llä (IGF-1) on
Negatiivinen palautevaikutus kasvuhormonieritykseen
103
Kasvuhormoni stimuloi rasvojen hajoamista ja
Maksassa tapahtuvaa glukoosin uudismuodostumista (suojaa hypoglykemialta)
104
Kilpirauhanen (glandula thyreoidea) muodostuu
Kahdesta nesteen täyttämien follikkeleiden muodostamasta lohkosta
105
Kilpirauhasen epiteelin follikkelisolut tuottavat
tyroksiinia ja trijodityroniinia
106
Kilpirauhasen follikkelin ontelon täyttää
Sitkeä, proteiinipitoinen neste, kolloidi
107
Tyroksiinissa on
Neljä jodiatomia ja trijodityroniinissa kolme
108
T4 ja T3 varastoituvat
kolloidiin tyreoglobuliiniin sitoutuneena
109
Tyroksiinia muodostuu ainoastaan kilpirauhasessa ja trijodityreoniinista
Suurin osa muodostuu maksassa sen pilkkoessa tyroksiinista jodin pois
110
Kilpirauhashormonien vaikutus aineenvaihduntaan
Aineenvaihdunta vilkastuu, lämmöntuotanto ja hapenkulutus suurenee
111
Kilppareiden vaikutus kasvuun
Kilppareiden puute kasvuiässä vähentää pituuskasvua
| Krh lisäävät proteiinisynteesiä, kiihdyttävät solunjakautumista ja nopeuttavat kasvua yhdessä kasvuhormonin kanssa
112
Kilppareiden vaikutus keskushermostoon
Kilpirauhashormonien puute sikiöaikana ja ensimmäisinä elinkuukausina heikentää aivosolujen kehittymistä ja kypsymistä
113
Kilppareiden vaikutus sympaattiseen hermostoon
Voimistuu kun adrenaliini- ja noradrenaliinireseptorien määrä suurenee
114
Kilppareiden vaikutus hermoimpulssien johtumisnopeuteen
Vajaus hidastaa johtumisnopeutta ja heikentää fyysistä suorituskykyä ja älyllisiä toimintoja
115
Lisämunuaiskuoren erittämät hormonit ovat steroideja ja niitä kutsutaan
Kortikoideiksi
116
Kortikoidityypit (3)
Mineralokortikoidit
Glukokortikoidit
Androgeenit
117
Mineralokortikoidit säätelevät
Epäorgaanisten ionien, etenkin Na+ ja K+, aineenvaihduntaa
118
Tärkein mineralokortikoidi
Aldosteroni
119
Aldosteronin eritystä säätelevät (3)
Reniini-angiotensiinijärjestelmä
Kaliumionien solunulkoinen pitoisuus
Kortikotropiini ACTH
120
Reniini on proteiineja pilkkova entsyymi, jota muodostuu
Glomerulusten tuojasuonten seinämän sileissä lihassoluissa
121
Reniinin eritys lisääntyy, kun (3)
Munuaisvaltimoiden verenpaine laskee
Verenpaineen lasku stimuloi munuaisiin kulkevia sympaattisia hermosyitä
Na+ määrä tubulusten nesteessä laskee
122
Aldosteronin vastavaikuttaja
Eteishormoni ANP edistää plasmatilavuuden normalisoitumista
123
Kortisolin eritystä säätelee
Kortikotropiini ACTH
124
Kortisoli stimuloi
Proteiinien ja rasvojen pilkkoutumista, kohottaa veren glukoosipitoisuutta ja suurentaa kudosten glykogeenivarastoja
125
Kortisoli on elimistö tärkeimpiä
Stressihormoneja (vaikutus veren glukoosipitoisuuteen)
126
Kortisoli estää
DNA-synteesiä ja lisää proteiinien pilkkoutumista: kasvua estävä vaikutus (painottaa energiantuotantoa)
127
Kortisolissa on suurina pitoisuuksina
Anti-inflammatorinen vaikutus, estää prostaglandiinimuodostusta, estää immuunijärjestelmän toimintaa
128
Androgeenien erittymistä lisämunuaiskuoresta säätelee
ACTH
129
Katekoliamiinit (2)
Adrenaliini ja noradrenaliini
130
Katekoliamiinit muodostuvat
Lisämunuaisytimen soluissa
131
Katekoliamiinit kiertävät veressä
Vapaina
132
Lisämunuaisytimeen saapuva preganglionaaristen sympaattisten hermosyiden ärsytys
Lisää katekoliamiinien eritystä nopeasti ja rajusti
133
Adrenaliini ja noradrenaliini vaikuttavat
Sitoutumalla kohde-elinten solukalvon adrenoreseptoreihin
134
Adrenaliinin vaikutus veren glukoosipitoisuuteen
Kiihdyttää glykogeenin pilkkoutumista ja glukoosin uudismuodostusta maksassa
135
Adrenaliinin vaikutus rasvan pilkkoutumiseen rasvakudoksessa
Kiihdyttää, rasvahappojen hapettumisessa vapautuva energia käytetään ATP-tuotantoon -> glukoosin kulutus vähenee
136
Adrenaliinin vaikutus sydämeen
Lisää sydämen supistusvoimaa ja nopeuttaa sykettä
137
Adrenaliinin vaikutus verenpaineeseen
Kohottaa
138
Kaikissa stressitilanteissa lisääntyy
Kortisolin eritys
139
Kalsium kulkee veressä kolmessa muodossa
Vapaina Ca2+-ioneina (50%)
Albumiiniin sitoutuneena (40%)
Karbonaattiin ja sitraattiin sitoutuneena (10 %)
140
Kalsiumaineenvaihduntaan osallistuvat elimet (3)
Munuaiset
Luukudos
Suolisto
141
Lisäkilpirauhasen muodostama parathormoni suurentaa Ca2+-pitoisuutta (4)
Tehostaa takaisinimeytymistä munuaistiehyistä
Vähentää fosfaatin takaisinimeytymistä munuaistiehyistä
Vapauttaa kalsiumia luukudoksesta
Stimuloi D3-vitsmiinin tuotantoa munuaisissa
142
Ihminen saa D3-vitamiinia kahdesta lähteestä
Iho muodostaa kolesterolista auringonvalon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta
Ravinnosta
143
Maksa muuntaa D3-vitamiinin
Kalsidioliksi
144
Munuaiset muuttavat kalsidiolin
Kalsitrioliksi
145
Kalsitriolin tärkein vaikutus on
Kalsiumin imeytymisen tehostuminen ohutsuolessa
146
Kalsitoniini estää
Luukudoksen hajoamista ja tehostaa kalsiumin eritystä munuaisissa
147
Haiman endokriiniset solut sijaitsevat
Pieninä rykelminä, Lagerhansin saarekkeina, eri puolilla eksokriinista rauhasta
148
Insuliinia tuottavat
Beetasolut
149
Glukagonia tuottavat
Alfasolut
150
Veren aminohappopitoisuuden kasvu vaikuttaa insuliinin erittymiseen
Lisäävästi
151
Beetasolujen toimintaa stimuloi myös
Suoliston tuottamat hormonit
152
Parasympaattisten hermosyiden aktivoituminen aterian yhteydessä
Lisää insuliinieritystä
153
Insuliinin tärkein tehtävä on
Tehostaa ravintoaineiden soluunottoa imeytymisvaiheen aikana
154
Glukagonin eritys lisääntyy
Glukoosipitoisuuden laskiessa
155
Sympaattisten hermosyiden aktivoituminen stimuloi
Glukagonieritystä
156
Glukagoni suurentaa glukoosin ja rasvahappojen pitoisuutta veressä paastovaiheen aikana
Vapauttamalla ravintoaineita elimistö varastoista
157
Glukagonin vaikutus kudoksiin
Hajottava eli katabolinen
158
Veren glukoosipitoisuuden lasku johtaa reflektorisesti adrenaliinierityksen
Lisääntymiseen ja maksaan ja rasvakudokseen kulkevien sympaattisten hermosyiden aktivoitumiseen
