11 Immuunijärjestelmä Flashcards
(138 cards)
1
Q
patogeeni
A
infektiosairauksia aiheuttava mikrobi
2
Q
monisoluinen patogeeni
A
loinen
3
Q
isäntäsoluun päästyään virukset
A
alkavat ohjata solun entsyymitoimintaa ja geenien luentaa tuottaakseen uusia viruksia
4
Q
immuunijärjestelmän pääasialliset tehtävät (3)
A
suojata elimistöä sairauksia aiheuttavilta mikrobeilta sekä torjua myös muita elimistölle vieraita aineita
poistaa vaurioituneita ja kuolleita soluja ja kudoksia
torjua ja poistaa syöpäsoluja
5
Q
immuunivasteen kaksi osaa
A
synnynnäinen, epäspesifinen immuunipuolustus
hankinnainen, spesifinen immuunipuolustus
6
Q
epäspesifinen immuunipuolustus perustuu
A
valkosolujen ja solunulkoiseen nesteeseen liuenneiden valkuaisaineiden toimintaan
7
Q
epäspesifinen immuunipuolustus jaetaan (2)
A
ulkoiseen puolustukseen
sisäiseen puolustukseen
8
Q
ulkoinen, epäspesifinen puolustus muodostuu
A
ihosta ja elimistön ulkopintoja peittävistä limakalvoista
9
Q
orvaskesi (epidermis) on
A
kerrostunutta levyepiteeliä, jonka pinnalla on kuollutta ja sarveistunutta solukkoa, jonka jatkuva hilseily pienentää patogeenisten bakteerien pääsemistä ihoesteen läpi
10
Q
hiki- ja talirauhaset erittävät
A
ihon pintaan bakteerisolujen seinämää vahingoittavaa entsyymiä, lysosyymiä
11
Q
ihon bakteerit
A
kilpailee muiden bakteerien kanssa elintilasta
pitävät ihon pH:n alhaisena pilkkomalla talia ja vapauttamalla rasvahappoja
12
Q
limakalvot peittävät
A
niitä elimistön onteloita, joista on suora yhteys ulkomaailmaan
13
Q
limakalvoja peittää
A
suojaava, sitkeä lima, johon mikrobit tarttuvat
14
Q
limakalvojen pintaa huuhtova jatkuva nestevirta
A
huolehtii, että taudinaiheuttajat huuhtoutuvat pois ennen kuin ne ehtivät asettua limakalvon pinnalle
15
Q
limakalvolla on myös
A
vaarattomia bakteereita, jotka estävät taudinaiheuttajien kasvua
16
Q
limakalvojen epiteelin nopea uusiutuminen
A
on tärkeä osa immuunipuolustusta
17
Q
sisäisen, epäspesifisen puolustuksen mekanismit (2)
A
sisäiset, epäspesifiset solutason puolustusmekanismit
soluvälinesteeseen liuenneet valkuaisaineet (solunulkoiset tekijät)
18
Q
sisäiset, epäspesifiset solutason puolustusmekanismit (2)
A
neutrofiilit
makrofagit
19
Q
neutrofiilit liikkuvat
A
ameebamaisesti, muuttamalla muotoaan
20
Q
neutrofiilit pääsevät hiussuonten seinämien aukkojen läpi
A
puristautumalla niiden läpi ameebaliikkeensä avulla (diapedeesi)
21
Q
kemotaksis
A
bakteerien erittämät aineet sekä vaurioituneista soluista ja kudoksista vapautuneet aineet houkuttelevat neutrofiilejä puoleensa
22
Q
neutrofiilejä puoleensa houkuttelevia aineita kutsutaan
A
kemotaksiineiksi
23
Q
fagosytoosissa neutrofiilin
A
solukalvo muodostaa vaipan vieraiden hiukkasten ympärille, ja vapauttaa lysosomirakkuloista ainetta ympäröivään tilaan
24
Q
opsoniini
A
bakteeri-infektion yhteydessä muodostuva aine, joka edistää bakteerien ja muiden aineiden fagosytoosia
25
streptokokkeja ympäröi
paksu kapseli, johon fagosyytin on vaikea tarttua ilman opsoniineja
26
tehokkaita opsoniineja ovat
vasta-aineet
27
kudoksiin siirryttyään monosyytit
suurenevat ja niiden lysosomimäärä lisääntyy huomattavasti -> niistä tulee makrofageja
28
makrofageilla on tärkeä merkitys
pitkäaikaisten infektioiden torjunnassa
29
makrofagien neutrofiilejä pidempi elinaika selittyy niiden kyvyllä
erittää ulkopuolelleen fagosytoosin aikana muodostuvat myrkylliset aineet
30
sekä neutrofiilit että makrofagit erittävät fagosytoidessaan
erityisiä viestiaineita, sytokiineja, jotka aktivoivat spesifisen immuunipuolustuksen
31
luonnolliset tappajasolut ovat
imusoluja eli lymfosyyttejä
32
spesifisen immuunipuolustuksen yksittäiset lymfosyytit pystyvät tuhoamaan
vain sellaisia syöpäsoluja ja viruksen infektoimia soluja, joissa on tietty antigeeni
33
luonnolliset tappajasolut pystyvät tuhoamaan
monenlaisia syöpäsoluja ja viruksen infektoimia soluja tunnistamatta antigeenejä
34
luonnolliset tappajasolut tappavat solut
rikkomalla niiden solukalvon
35
epäspesifisen immuunipuolustuksen solunulkoisia tekijöitä
komplementtijärjestelmä
transferriini
interferonit
akuutin vaiheen proteiinit
36
komplementtijärjestelmään kuuluu noin
20 plasmaproteiinia, jotka kiertävät veressä yleensä inaktiivisina esiasteina
37
komplementtijärjestelmän reaktio vahvistuu jokaisessa vaiheessa,
koska jokainen aktivoitunut komplementtimolekyyli aktivoi aina useita seuraavan vaiheen molekyylejä
38
komplementtijärjestelmällä on neljä päätehtävää
jotkin aktivoituneet komplementtiproteiinit muodostavat yhdessä kompleksin, joka tunkeutuu bakteerien solukalvoon ja puhkaisee siihen reikiä
jotkin komplementtiproteiinit lisäävät hiussuonten läpäisevyyttä stimuloimalla histamiinin vapautusta syöttösoluista, jolloin fagosyytit pääsevät tulehdusalueelle
jotkin komplementtiproteiinit vaikuttavat kemotaktisesti ja houkuttelevat neutrofiilejä ja makrofageja tulehdusalueelle
yksi komplementtiproteiini toimii opsoniinina
39
komplementtijärjestelmän voi aktivoida (2)
antigeeniin sitoutuneet vasta-aineet
| bakteerien pinnalla olevat molekyylit
40
transferriini osallistuu epäspesifiseen puolustukseen
sitomalla rautaa ja heikentämällä näin bakteerien kasvuolosuhteita
41
vakavien bakteeri-infektioiden yhteydessä maksan transferriinituotanto
tehostuu, jolloin myös veren transferriinipitoisuus suurenee
42
interferonit ovat
viruksen infektoimien solujen erittämiä proteiineja, jotka sitoutuvat terveisiin soluihin ja saavat ne tuottamaan virustartunnalta suojaavia valkuaisaineita
43
interferonien vaikutukset
eivät kohdistu spesifisesti ainoastaan tiettyyn virukseen, vaan suojaavat useilta erilaisilta viirustyypeiltä
44
akuutin vaiheen proteiinit
ovat plasmaproteiineja, joita maksa tuottaa jo aivan infektion alkuvaiheessa
45
monet akuutin vaiheen proteiinit suojaavat
soluja jat kudoksia tulehdusprosessin yhteydessä estämällä fagosyyteistä vapautuvien, kudoksia vahingoittavien aineiden vaikutuksia
46
C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuus veressä saattaa
satakertaistua vakavan bakteeri-infektion aikana, virusinfektion aikana CRP-proteiinia muodostuu huomattavasti vähemmän
47
tulehdus on
elimistön paikallinen reaktio infektioon tai vaurioon
48
tulehdusreaktion tarkoituksena on
houkutella fagosyyttejä ja plasman eri aineita infektoituneelle alueelle
49
fagosyytit ja plasman eri aineet (3)
tuhoavat tai inaktivoivat vieraat mikrobit
poistavat vaurioituneiden kudosten tai solujen jäännökset
luovat edellytykset parantumiselle
50
paikalliset kudosmakrofagit huolehtivat puolustuksesta
ensimmäisen tunnin ajan, kunnes muut mekanismit aktivoituvat
51
histamiinin vaikutus verisuoniin (2)
laajentava, eli tehostaa alueen verenkiertoa
lisäksi hiussuonten endoteelisolujen väliset aukot suurenevat, jotta komplementti- ja akuutin vaiheen proteiinit pääsevät kudosnesteeseen (-> edeema)
52
noin tunnin kuluttua merkittävän paikallisen tulehduksen syntymisestä
tulehdusalueelle siirtyy runsaasti neutrofiilejä
53
neutrofiilien vapautumisen tehostuminen punaisesta luuytimestä
tulehdusalueella muodostuvat viestiaineet eli sytokiinit kulkevat veren mukana punaiseen luuytimeen, lisäksi stimuloivat neutrofiilien ja monosyyttien tuotantoa
-> suuri määrä vastamuodostuneita neutrofiilejä ja monosyyttejä vapautuu kolmen, neljän päivän kuluttua stimulaation alusta
54
verestä kudoksiin siirtyneiden monosyyttien muuttuminen fagosytoiviksi makrofageiksi kestää
useita tunteja
55
makrofagit vastaavat tulehdusalueen fagosytoosista
vasta muutaman päivän tai viikon kuluttua
56
imusuonitulehdus
lymfangiitti
57
bakteremia
bakteerit ovat päässeet vereen
58
sepsis
verenmyrkytys
59
bakteerien kulkeutuminen imu- ja verisuonten välityksellä imusolmukkeisiin ja pernaan aktivoi
spesifisen immuunipuolustuksen
60
pitkäaikaisissa tulehdustiloissa elimistön puolustuksesta vastaavat pääasiassa
makrofagit ja lymfosyytit
61
fibroblasti
sidekudossolu
62
fibroblasti erittää
kollageenia
63
spesifiseen immuunipuolustukseen kuuluu kahdenlaisia imusoluja
B- ja T-lymfosyyttejä
64
lymfosyyttiryhmä l.
klooni
65
kunkin kloonin lymfosyytit voivat torjua
vain yhtä ainoaa vierasainetta -> spesifinen
66
antigeeni
molekyyli, joka pystyy laukaisemaan spesifisen immuunireaktion
67
antigeenit ovat yleensä
proteiineja tai polysakkarideja
68
mikrobin pinnalla voi olla
useita eri antigeenejä
69
antigeenin determinantti l.
epitooppi, lymfosyytin tunnistama osa suuresta antigeenimolekyylistä
70
kaikki mikrobityypit saavat liikkeelle
useita lymfosyyttiklooneja
71
B- ja T-lymfosyytit polveutuvat
luuytimen kantasoluista
72
T-lymfosyytit kypsyvät
kateenkorvassa
73
B-lymfosyytit kypsyvät
luuytimessä
74
kateenkorva ja luuydin ovat
primaarisia lymfaattisia elimiä
75
lymfosyytin kypsymisprosessi on automaattinen, eli
ei riipu siitä, mitä antigeenejä elimistöön pääsee
76
autoimmuunisairauksia
```
kilpirauhassairaudet,
insuliininpuutteesta johtuva diabetes
myasthenia gravis
MS-tauti
prenisioosi anemia
nivelreuma
```
77
sekundaariset lymfaattiset elimet (6)
```
imusolmukkeet
perna
risat
ruoansulatuskanavan imukudos
virtsateiden imukudos
hengitysteiden limakalvojen imukudos
```
78
vasta-aine l.
immunoglobuliini Ig, hiilihydraatteja sisältävä suuri proteiini
79
vasta-aineita tuottaa
antigeenien aktivoimat B-lymfosyytit
80
immunoglobuliinin jokainen perusyksikkö on divalentti, etli
siinä on kaksi sitoutumiskohtaa, jotka kumpikin pystyvät sitomaan yhden antigeeniepitoopin
81
ainut immunoglobiliini, joka pystyy läpäisemään istukan
IgG (gammaimmunoglobuliini)
82
kloonivalinta
immuunireaktioon osallistuva lymfosyyttiklooni valikoituu antigeenin rakenteen mukaan
83
antigeenin sitoutuminen reseptoriin stimuloi
lymfosyyttiä jakautumaan nopeasti -> klooniekspansio
84
klooniekspansion aikana uudet lymfosyytit erilaistuvat (2)
efektorisoluiksi (eli plasmasoluiksi) ja muistisoluiksi
85
B-soluvaste
vasta-ainevälitteinen immuunivaste
86
T-soluvaste
soluvälitteinen immuunivaste
87
primaarinen vaste
lymfosyytti kohtaa antigeenin ensimmäistä kertaa
| kloonin lymfosyyttien ekspansiovaihe vie aikansa
88
sekundaarinen vaste
muistisolu kohtaa antigeenin ja alkaa tuottamaan plasmasoluja heti
89
imusolujen tuottamia sytokiineja kutsutaan
interleukiineiksi
90
vasta-aineet suojaavat elimistöä (2)
estämällä suoraan antigeenin vaikutusta (mm. sitoutumalla, saostamalla)
vahvistamalla epäspesifistä puolustusta
91
antigeeni-vasta-ainekompleksi aktivoi
komplementtijärjestelmän
92
mikrobit fagosytoidaan nopeasti, jos niissä on
opsoniinina sekä komplementtitekijöitä että vasta-aine
93
vasta-aineiden kaksi tehtävää
B-solujen pintareseptoreina toimivat vasta-ainemolekyylit huolehtivat antigeenien tunnistamisesta
elimistössä kiertävät vasta-ainemolekyylit sitoutuvat antigeeneihin siten, että ne voidaan tehdä vaarattomiksi
94
T-lymfosyyttien tehtävä
solun sisään päässeiden taudinaiheuttajien torjunta
95
T-soluvaste perustuu siihe, että
tappaja-T-solu (sytotoksinen T-solu) sekä tunnistaa että tuhoaa antigeeniä kantavan mikrobin
96
Auttaja-T-solujen puutos johtaa
vähitellen sekä vasta-ainevälitteisen että soluvälitteisen immuunivasteen pysähtymiseen
97
T-solujen reseptorit eivät pysty tunnistamaan
vapaita antigeenejä
98
T-solut tunnistavat
antigeeniepitoopin, joka on sitoutunut toisen solun pinnalla olevaan kudostyyppimolekyyliin
99
kudostyyppimolekyyli
MHC-molekyyli, Major Histocompatibility Complex
100
kudostyyppimolekyylit ovat proteiineja, jotka jaetaan kahteen tyyppiin
MHC I ja MHC II
101
MHC I -proteiineja on
kaikkien tumallisten solujen pinnoilla (ei punasolujen eikä verihiutaleiden)
102
MHC II -proteiineja on
antigeeniä esittelevien solujen eli makrofagien, B-lymfosyyttien ja dendriittisolujen pinnalla
103
Tumallisten solujen tuottamien proteiinien kappaleita on aina esillä
solun pinnalla MHC I -proteiineihin sitoutuneena
104
Antigeeniä esittelevien solujen pinnalla on lisäksi
MHC II -proteiineihin sitoutuneita proteiinifragmentteja
105
immuunijärjestelmä valvoo jatkuvasti MHC-proteiinien avulla
tuottavatko elimistön solut "normaaleja" proteiineja
106
MHC-molekyylit voivat toimia voimakkaina antigeeneinä
jos niitä siirretään toiselle henkilölle (kudossiirron immuunireaktio)
107
kudostyypitys
MHC-molekyylien erojen suuruuden tutkimus
108
Auttaja-T-solut ovat immuunijärjestelmän
säätelijäsoluja
109
T-solut tunnistavat antigeeniepitoopin vain,
jos se esitellään solun pinnalla MHC-kudostyyppimolekyyliin sitoutuneena
110
Tappaja-T-solut tunnistavat antigeeniepitoopin vain,
jos se esitellään solun pinnalla MHC I -molekyyliin sitoutuneena
111
MHC I -molekyyliin sitoutuneita antigeeniepitooppeja muodostuu
solun sisällä (syöpä, virus)
112
Auttaja-T-solut tunnistavat antigeeniepitoopin vain,
jos se esitellään solun pinnalla MHC II -molekyyliin sitoutuneena (eli vain makrofagien, B-lymfosyyttien ja dendriittisolujen pinnalta)
113
immunoprofylaksi
elimistöön tuodaan antigeenejä tai vasta-aineita, joilla pyritään tuottamaan henkilölle immuniteetti tiettyjä infektiotauteja vastaan
114
rokotuksessa elimistöön tuodaan
vaarattomaksi käsiteltyjä taudinaiheuttajamikrobien antigeenejä
115
rokotuksen jälkeen elimistössä käynnistyy
primaarinen vaste eli immuunireaktio rokotteen sisältämiä antigeenejä vastaan
116
rokottaminen on
aktiivista immunisaatiota
117
immunojärjestelmän toiminta lamattu lääkkein
immunosuppressiivinen hoito
118
yleisimmin käytetyt immunosuppressiivisia lääkkeitä ovat
synteettiset glukokortikoidit ja siklosporiini
119
passiivinen immunisaatio tarkoittaa
vasta-aineiden tai aktivoituneiden T-lymfosyyttien siirtämistä yksilöstä toiseen -> ei aktivoi elimistön omaa immuunijärjestelmää
120
infektiotaudin sairastaneen seerumi l.
antiseerumi, sisältää kyseisiä mikrobeja torjuvia vasta-aineita
121
passiivista immunisaatiota käytetään
välittömän suojan aikaansaamiseksi tai yksilön oman immunivasteen vahvistamiseksi sekä mahdollisia myrkkyjä vastaan kun altistus on jo päässyt tapahtumaan
122
hemoglobiinin vuotaminen punasolusta plasmaan
hemolyysi
123
plasmaan vuotanut hemoglobiini suodattuu verestä
munuaisissa ja saattaa tukkia munuaistiehyet -> munuaisvauriot
124
elimistö tuottaa vasta-aineita verestä puuttuvia ABO-tekijöitä vastaan
ilman aiempaa altistusta
125
A-veriryhmän elimistö tuottaa vasta-aineita
B-antigeeniä vastaan
126
O-veriryhmän elimistö tuottaa vasta-aineita
molempia (A- ja B-) antigeenejä vastaan
127
AB-veriryhmän elimistö tuottaa vasta-aineita
ei mitään antigeeniä vastaan
128
luonnollinen vasta-aine
esiintyy plasmassa ilman aiempaa altistusta
129
allergia on
epätarkoituksenmukainen immuunireaktio ympäristön antigeeniä vastaan
130
allerginen reaktio johtuu
lymfosyyttien aktivoitumisesta
131
välitön allergiareaktio välittyy
B-lymfosyyttien avulla ja puhkeaa heti, paikallinen reaktio
132
anafylaktinen shokki
välittömän allergiareaktion vakavin muoto, histamiinia ja muita vaikuttavia aineita pääsee verenkiertoon, pikkuvaltimot laajenevat ja verenpaine putoaa äkillisesti
133
viivästynyt allergia
T-imusolujen välittämän allergiareaktion käynnistyminen kestää useita päiviä, esim. toistuvan allergeenikosketuksen jälkeen kehittyvä kosketuihottuma
134
jos B-veriryhmään kuuluva henkilö saa A-ryhmän verta, haitallisia reaktioita (2)
luovuttajan veren vasta-aineet sitoutuvat vastaanottajan punasolujen antigeeneihin
vastaanottajan veren vasta-aineet sitoutuvat luovuttajan punasolujen antigeeneihin
135
ABO-yleisluovuttaja
O
136
D-antigeeni l.
rhesus-tekijä
137
jos henkilön punasolun solukalvolla on Rh-tekijä, henkilö on
Rh-positiivinen
138
Rh-negatiiviselle annettava veri voi olla
vain Rh-negatiivista
