11 Immuunijärjestelmä Flashcards Preview

Biologia > 11 Immuunijärjestelmä > Flashcards

Flashcards in 11 Immuunijärjestelmä Deck (138)
1

patogeeni

infektiosairauksia aiheuttava mikrobi

2

monisoluinen patogeeni

loinen

3

isäntäsoluun päästyään virukset

alkavat ohjata solun entsyymitoimintaa ja geenien luentaa tuottaakseen uusia viruksia

4

immuunijärjestelmän pääasialliset tehtävät (3)

suojata elimistöä sairauksia aiheuttavilta mikrobeilta sekä torjua myös muita elimistölle vieraita aineita

poistaa vaurioituneita ja kuolleita soluja ja kudoksia

torjua ja poistaa syöpäsoluja

5

immuunivasteen kaksi osaa

synnynnäinen, epäspesifinen immuunipuolustus

hankinnainen, spesifinen immuunipuolustus

6

epäspesifinen immuunipuolustus perustuu

valkosolujen ja solunulkoiseen nesteeseen liuenneiden valkuaisaineiden toimintaan

7

epäspesifinen immuunipuolustus jaetaan (2)

ulkoiseen puolustukseen

sisäiseen puolustukseen

8

ulkoinen, epäspesifinen puolustus muodostuu

ihosta ja elimistön ulkopintoja peittävistä limakalvoista

9

orvaskesi (epidermis) on

kerrostunutta levyepiteeliä, jonka pinnalla on kuollutta ja sarveistunutta solukkoa, jonka jatkuva hilseily pienentää patogeenisten bakteerien pääsemistä ihoesteen läpi

10

hiki- ja talirauhaset erittävät

ihon pintaan bakteerisolujen seinämää vahingoittavaa entsyymiä, lysosyymiä

11

ihon bakteerit

kilpailee muiden bakteerien kanssa elintilasta
pitävät ihon pH:n alhaisena pilkkomalla talia ja vapauttamalla rasvahappoja

12

limakalvot peittävät

niitä elimistön onteloita, joista on suora yhteys ulkomaailmaan

13

limakalvoja peittää

suojaava, sitkeä lima, johon mikrobit tarttuvat

14

limakalvojen pintaa huuhtova jatkuva nestevirta

huolehtii, että taudinaiheuttajat huuhtoutuvat pois ennen kuin ne ehtivät asettua limakalvon pinnalle

15

limakalvolla on myös

vaarattomia bakteereita, jotka estävät taudinaiheuttajien kasvua

16

limakalvojen epiteelin nopea uusiutuminen

on tärkeä osa immuunipuolustusta

17

sisäisen, epäspesifisen puolustuksen mekanismit (2)

sisäiset, epäspesifiset solutason puolustusmekanismit

soluvälinesteeseen liuenneet valkuaisaineet (solunulkoiset tekijät)

18

sisäiset, epäspesifiset solutason puolustusmekanismit (2)

neutrofiilit
makrofagit

19

neutrofiilit liikkuvat

ameebamaisesti, muuttamalla muotoaan

20

neutrofiilit pääsevät hiussuonten seinämien aukkojen läpi

puristautumalla niiden läpi ameebaliikkeensä avulla (diapedeesi)

21

kemotaksis

bakteerien erittämät aineet sekä vaurioituneista soluista ja kudoksista vapautuneet aineet houkuttelevat neutrofiilejä puoleensa

22

neutrofiilejä puoleensa houkuttelevia aineita kutsutaan

kemotaksiineiksi

23

fagosytoosissa neutrofiilin

solukalvo muodostaa vaipan vieraiden hiukkasten ympärille, ja vapauttaa lysosomirakkuloista ainetta ympäröivään tilaan

24

opsoniini

bakteeri-infektion yhteydessä muodostuva aine, joka edistää bakteerien ja muiden aineiden fagosytoosia

25

streptokokkeja ympäröi

paksu kapseli, johon fagosyytin on vaikea tarttua ilman opsoniineja

26

tehokkaita opsoniineja ovat

vasta-aineet

27

kudoksiin siirryttyään monosyytit

suurenevat ja niiden lysosomimäärä lisääntyy huomattavasti -> niistä tulee makrofageja

28

makrofageilla on tärkeä merkitys

pitkäaikaisten infektioiden torjunnassa

29

makrofagien neutrofiilejä pidempi elinaika selittyy niiden kyvyllä

erittää ulkopuolelleen fagosytoosin aikana muodostuvat myrkylliset aineet

30

sekä neutrofiilit että makrofagit erittävät fagosytoidessaan

erityisiä viestiaineita, sytokiineja, jotka aktivoivat spesifisen immuunipuolustuksen

31

luonnolliset tappajasolut ovat

imusoluja eli lymfosyyttejä

32

spesifisen immuunipuolustuksen yksittäiset lymfosyytit pystyvät tuhoamaan

vain sellaisia syöpäsoluja ja viruksen infektoimia soluja, joissa on tietty antigeeni

33

luonnolliset tappajasolut pystyvät tuhoamaan

monenlaisia syöpäsoluja ja viruksen infektoimia soluja tunnistamatta antigeenejä

34

luonnolliset tappajasolut tappavat solut

rikkomalla niiden solukalvon

35

epäspesifisen immuunipuolustuksen solunulkoisia tekijöitä

komplementtijärjestelmä
transferriini
interferonit
akuutin vaiheen proteiinit

36

komplementtijärjestelmään kuuluu noin

20 plasmaproteiinia, jotka kiertävät veressä yleensä inaktiivisina esiasteina

37

komplementtijärjestelmän reaktio vahvistuu jokaisessa vaiheessa,

koska jokainen aktivoitunut komplementtimolekyyli aktivoi aina useita seuraavan vaiheen molekyylejä

38

komplementtijärjestelmällä on neljä päätehtävää

jotkin aktivoituneet komplementtiproteiinit muodostavat yhdessä kompleksin, joka tunkeutuu bakteerien solukalvoon ja puhkaisee siihen reikiä
jotkin komplementtiproteiinit lisäävät hiussuonten läpäisevyyttä stimuloimalla histamiinin vapautusta syöttösoluista, jolloin fagosyytit pääsevät tulehdusalueelle
jotkin komplementtiproteiinit vaikuttavat kemotaktisesti ja houkuttelevat neutrofiilejä ja makrofageja tulehdusalueelle
yksi komplementtiproteiini toimii opsoniinina

39

komplementtijärjestelmän voi aktivoida (2)

antigeeniin sitoutuneet vasta-aineet
bakteerien pinnalla olevat molekyylit

40

transferriini osallistuu epäspesifiseen puolustukseen

sitomalla rautaa ja heikentämällä näin bakteerien kasvuolosuhteita

41

vakavien bakteeri-infektioiden yhteydessä maksan transferriinituotanto

tehostuu, jolloin myös veren transferriinipitoisuus suurenee

42

interferonit ovat

viruksen infektoimien solujen erittämiä proteiineja, jotka sitoutuvat terveisiin soluihin ja saavat ne tuottamaan virustartunnalta suojaavia valkuaisaineita

43

interferonien vaikutukset

eivät kohdistu spesifisesti ainoastaan tiettyyn virukseen, vaan suojaavat useilta erilaisilta viirustyypeiltä

44

akuutin vaiheen proteiinit

ovat plasmaproteiineja, joita maksa tuottaa jo aivan infektion alkuvaiheessa

45

monet akuutin vaiheen proteiinit suojaavat

soluja jat kudoksia tulehdusprosessin yhteydessä estämällä fagosyyteistä vapautuvien, kudoksia vahingoittavien aineiden vaikutuksia

46

C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuus veressä saattaa

satakertaistua vakavan bakteeri-infektion aikana, virusinfektion aikana CRP-proteiinia muodostuu huomattavasti vähemmän

47

tulehdus on

elimistön paikallinen reaktio infektioon tai vaurioon

48

tulehdusreaktion tarkoituksena on

houkutella fagosyyttejä ja plasman eri aineita infektoituneelle alueelle

49

fagosyytit ja plasman eri aineet (3)

tuhoavat tai inaktivoivat vieraat mikrobit

poistavat vaurioituneiden kudosten tai solujen jäännökset

luovat edellytykset parantumiselle

50

paikalliset kudosmakrofagit huolehtivat puolustuksesta

ensimmäisen tunnin ajan, kunnes muut mekanismit aktivoituvat

51

histamiinin vaikutus verisuoniin (2)

laajentava, eli tehostaa alueen verenkiertoa

lisäksi hiussuonten endoteelisolujen väliset aukot suurenevat, jotta komplementti- ja akuutin vaiheen proteiinit pääsevät kudosnesteeseen (-> edeema)

52

noin tunnin kuluttua merkittävän paikallisen tulehduksen syntymisestä

tulehdusalueelle siirtyy runsaasti neutrofiilejä

53

neutrofiilien vapautumisen tehostuminen punaisesta luuytimestä

tulehdusalueella muodostuvat viestiaineet eli sytokiinit kulkevat veren mukana punaiseen luuytimeen, lisäksi stimuloivat neutrofiilien ja monosyyttien tuotantoa

-> suuri määrä vastamuodostuneita neutrofiilejä ja monosyyttejä vapautuu kolmen, neljän päivän kuluttua stimulaation alusta

54

verestä kudoksiin siirtyneiden monosyyttien muuttuminen fagosytoiviksi makrofageiksi kestää

useita tunteja

55

makrofagit vastaavat tulehdusalueen fagosytoosista

vasta muutaman päivän tai viikon kuluttua

56

imusuonitulehdus

lymfangiitti

57

bakteremia

bakteerit ovat päässeet vereen

58

sepsis

verenmyrkytys

59

bakteerien kulkeutuminen imu- ja verisuonten välityksellä imusolmukkeisiin ja pernaan aktivoi

spesifisen immuunipuolustuksen

60

pitkäaikaisissa tulehdustiloissa elimistön puolustuksesta vastaavat pääasiassa

makrofagit ja lymfosyytit

61

fibroblasti

sidekudossolu

62

fibroblasti erittää

kollageenia

63

spesifiseen immuunipuolustukseen kuuluu kahdenlaisia imusoluja

B- ja T-lymfosyyttejä

64

lymfosyyttiryhmä l.

klooni

65

kunkin kloonin lymfosyytit voivat torjua

vain yhtä ainoaa vierasainetta -> spesifinen

66

antigeeni

molekyyli, joka pystyy laukaisemaan spesifisen immuunireaktion

67

antigeenit ovat yleensä

proteiineja tai polysakkarideja

68

mikrobin pinnalla voi olla

useita eri antigeenejä

69

antigeenin determinantti l.

epitooppi, lymfosyytin tunnistama osa suuresta antigeenimolekyylistä

70

kaikki mikrobityypit saavat liikkeelle

useita lymfosyyttiklooneja

71

B- ja T-lymfosyytit polveutuvat

luuytimen kantasoluista

72

T-lymfosyytit kypsyvät

kateenkorvassa

73

B-lymfosyytit kypsyvät

luuytimessä

74

kateenkorva ja luuydin ovat

primaarisia lymfaattisia elimiä

75

lymfosyytin kypsymisprosessi on automaattinen, eli

ei riipu siitä, mitä antigeenejä elimistöön pääsee

76

autoimmuunisairauksia

kilpirauhassairaudet,
insuliininpuutteesta johtuva diabetes
myasthenia gravis
MS-tauti
prenisioosi anemia
nivelreuma

77

sekundaariset lymfaattiset elimet (6)

imusolmukkeet
perna
risat
ruoansulatuskanavan imukudos
virtsateiden imukudos
hengitysteiden limakalvojen imukudos

78

vasta-aine l.

immunoglobuliini Ig, hiilihydraatteja sisältävä suuri proteiini

79

vasta-aineita tuottaa

antigeenien aktivoimat B-lymfosyytit

80

immunoglobuliinin jokainen perusyksikkö on divalentti, etli

siinä on kaksi sitoutumiskohtaa, jotka kumpikin pystyvät sitomaan yhden antigeeniepitoopin

81

ainut immunoglobiliini, joka pystyy läpäisemään istukan

IgG (gammaimmunoglobuliini)

82

kloonivalinta

immuunireaktioon osallistuva lymfosyyttiklooni valikoituu antigeenin rakenteen mukaan

83

antigeenin sitoutuminen reseptoriin stimuloi

lymfosyyttiä jakautumaan nopeasti -> klooniekspansio

84

klooniekspansion aikana uudet lymfosyytit erilaistuvat (2)

efektorisoluiksi (eli plasmasoluiksi) ja muistisoluiksi

85

B-soluvaste

vasta-ainevälitteinen immuunivaste

86

T-soluvaste

soluvälitteinen immuunivaste

87

primaarinen vaste

lymfosyytti kohtaa antigeenin ensimmäistä kertaa
kloonin lymfosyyttien ekspansiovaihe vie aikansa

88

sekundaarinen vaste

muistisolu kohtaa antigeenin ja alkaa tuottamaan plasmasoluja heti

89

imusolujen tuottamia sytokiineja kutsutaan

interleukiineiksi

90

vasta-aineet suojaavat elimistöä (2)

estämällä suoraan antigeenin vaikutusta (mm. sitoutumalla, saostamalla)
vahvistamalla epäspesifistä puolustusta

91

antigeeni-vasta-ainekompleksi aktivoi

komplementtijärjestelmän

92

mikrobit fagosytoidaan nopeasti, jos niissä on

opsoniinina sekä komplementtitekijöitä että vasta-aine

93

vasta-aineiden kaksi tehtävää

B-solujen pintareseptoreina toimivat vasta-ainemolekyylit huolehtivat antigeenien tunnistamisesta

elimistössä kiertävät vasta-ainemolekyylit sitoutuvat antigeeneihin siten, että ne voidaan tehdä vaarattomiksi

94

T-lymfosyyttien tehtävä

solun sisään päässeiden taudinaiheuttajien torjunta

95

T-soluvaste perustuu siihe, että

tappaja-T-solu (sytotoksinen T-solu) sekä tunnistaa että tuhoaa antigeeniä kantavan mikrobin

96

Auttaja-T-solujen puutos johtaa

vähitellen sekä vasta-ainevälitteisen että soluvälitteisen immuunivasteen pysähtymiseen

97

T-solujen reseptorit eivät pysty tunnistamaan

vapaita antigeenejä

98

T-solut tunnistavat

antigeeniepitoopin, joka on sitoutunut toisen solun pinnalla olevaan kudostyyppimolekyyliin

99

kudostyyppimolekyyli

MHC-molekyyli, Major Histocompatibility Complex

100

kudostyyppimolekyylit ovat proteiineja, jotka jaetaan kahteen tyyppiin

MHC I ja MHC II

101

MHC I -proteiineja on

kaikkien tumallisten solujen pinnoilla (ei punasolujen eikä verihiutaleiden)

102

MHC II -proteiineja on

antigeeniä esittelevien solujen eli makrofagien, B-lymfosyyttien ja dendriittisolujen pinnalla

103

Tumallisten solujen tuottamien proteiinien kappaleita on aina esillä

solun pinnalla MHC I -proteiineihin sitoutuneena

104

Antigeeniä esittelevien solujen pinnalla on lisäksi

MHC II -proteiineihin sitoutuneita proteiinifragmentteja

105

immuunijärjestelmä valvoo jatkuvasti MHC-proteiinien avulla

tuottavatko elimistön solut "normaaleja" proteiineja

106

MHC-molekyylit voivat toimia voimakkaina antigeeneinä

jos niitä siirretään toiselle henkilölle (kudossiirron immuunireaktio)

107

kudostyypitys

MHC-molekyylien erojen suuruuden tutkimus

108

Auttaja-T-solut ovat immuunijärjestelmän

säätelijäsoluja

109

T-solut tunnistavat antigeeniepitoopin vain,

jos se esitellään solun pinnalla MHC-kudostyyppimolekyyliin sitoutuneena

110

Tappaja-T-solut tunnistavat antigeeniepitoopin vain,

jos se esitellään solun pinnalla MHC I -molekyyliin sitoutuneena

111

MHC I -molekyyliin sitoutuneita antigeeniepitooppeja muodostuu

solun sisällä (syöpä, virus)

112

Auttaja-T-solut tunnistavat antigeeniepitoopin vain,

jos se esitellään solun pinnalla MHC II -molekyyliin sitoutuneena (eli vain makrofagien, B-lymfosyyttien ja dendriittisolujen pinnalta)

113

immunoprofylaksi

elimistöön tuodaan antigeenejä tai vasta-aineita, joilla pyritään tuottamaan henkilölle immuniteetti tiettyjä infektiotauteja vastaan

114

rokotuksessa elimistöön tuodaan

vaarattomaksi käsiteltyjä taudinaiheuttajamikrobien antigeenejä

115

rokotuksen jälkeen elimistössä käynnistyy

primaarinen vaste eli immuunireaktio rokotteen sisältämiä antigeenejä vastaan

116

rokottaminen on

aktiivista immunisaatiota

117

immunojärjestelmän toiminta lamattu lääkkein

immunosuppressiivinen hoito

118

yleisimmin käytetyt immunosuppressiivisia lääkkeitä ovat

synteettiset glukokortikoidit ja siklosporiini

119

passiivinen immunisaatio tarkoittaa

vasta-aineiden tai aktivoituneiden T-lymfosyyttien siirtämistä yksilöstä toiseen -> ei aktivoi elimistön omaa immuunijärjestelmää

120

infektiotaudin sairastaneen seerumi l.

antiseerumi, sisältää kyseisiä mikrobeja torjuvia vasta-aineita

121

passiivista immunisaatiota käytetään

välittömän suojan aikaansaamiseksi tai yksilön oman immunivasteen vahvistamiseksi sekä mahdollisia myrkkyjä vastaan kun altistus on jo päässyt tapahtumaan

122

hemoglobiinin vuotaminen punasolusta plasmaan

hemolyysi

123

plasmaan vuotanut hemoglobiini suodattuu verestä

munuaisissa ja saattaa tukkia munuaistiehyet -> munuaisvauriot

124

elimistö tuottaa vasta-aineita verestä puuttuvia ABO-tekijöitä vastaan

ilman aiempaa altistusta

125

A-veriryhmän elimistö tuottaa vasta-aineita

B-antigeeniä vastaan

126

O-veriryhmän elimistö tuottaa vasta-aineita

molempia (A- ja B-) antigeenejä vastaan

127

AB-veriryhmän elimistö tuottaa vasta-aineita

ei mitään antigeeniä vastaan

128

luonnollinen vasta-aine

esiintyy plasmassa ilman aiempaa altistusta

129

allergia on

epätarkoituksenmukainen immuunireaktio ympäristön antigeeniä vastaan

130

allerginen reaktio johtuu

lymfosyyttien aktivoitumisesta

131

välitön allergiareaktio välittyy

B-lymfosyyttien avulla ja puhkeaa heti, paikallinen reaktio

132

anafylaktinen shokki

välittömän allergiareaktion vakavin muoto, histamiinia ja muita vaikuttavia aineita pääsee verenkiertoon, pikkuvaltimot laajenevat ja verenpaine putoaa äkillisesti

133

viivästynyt allergia

T-imusolujen välittämän allergiareaktion käynnistyminen kestää useita päiviä, esim. toistuvan allergeenikosketuksen jälkeen kehittyvä kosketuihottuma

134

jos B-veriryhmään kuuluva henkilö saa A-ryhmän verta, haitallisia reaktioita (2)

luovuttajan veren vasta-aineet sitoutuvat vastaanottajan punasolujen antigeeneihin
vastaanottajan veren vasta-aineet sitoutuvat luovuttajan punasolujen antigeeneihin

135

ABO-yleisluovuttaja

O

136

D-antigeeni l.

rhesus-tekijä

137

jos henkilön punasolun solukalvolla on Rh-tekijä, henkilö on

Rh-positiivinen

138

Rh-negatiiviselle annettava veri voi olla

vain Rh-negatiivista