12 Hengityselimistö Flashcards
(119 cards)
1
Q
keuhkotuuletus l.
A
ventilaatio tarkoittaa ilman kuljetusta keuhkoihin ja niistä ulos
2
Q
hengityksellä tarkoitetaan
A
kaikkia ilman ja elimistön solujen välillä tapahtuvia kaasujenvaihdon vaiheita
3
Q
soluhengityksellä tarkoitetaan
A
solunsisäisiä reaktioita, joissa orgaaniset molekyylit hapettuvat ja muodostuu hiilidioksidia, vettä ja ATP:tä
4
Q
keuhkorakkula l.
A
alveoli
5
Q
hengitystapahtuma ilman soluhengitystä (4)
A
ventilaatio
kaasujenvaihto alveolien ilman ja veren välillä
kaasujen kuljetus veressä
kaasujenvaihto veren ja kudoksen välillä
6
Q
ylähengitystiet (3)
A
nenäontelot, suuontelo ja nielu
7
Q
sisäänhengitys
A
inspiraatio
8
Q
nenäonteloa peittää
A
hengitystie-epiteeli, yhdenkertainen lieriöepiteeli, jossa on värekarvallisia soluja ja limaa tuottavia soluja
9
Q
nenäontelosta nieluun siirtyvä ilma on
A
osittain mikrobeista puhdistettua, lämmitettyä ja vesihöyryllä kyllästettyä
10
Q
nenän suuremmat sivuontelot (2)
A
otsaontelo (sinus frontalis)
poskiontelo (sinus maxillaris)
11
Q
sivuonteloiden limakalvo on
A
hengitystie-epiteeliä
12
Q
sivuontelotulehdus
A
sinuiitti
13
Q
suuontelon kautta ilma kulkee
A
nopeammin kuin nenäontelon läpi, joten keuhkoihin päätyy runsaasti lämmittämätöntä, kosteuttamatonta ja pieneliöistä puhdistamatonta ilmaa -> riski hengitystieinfektioihin ja astmaoireisiin lisääntyy
14
Q
nielu l.
A
pharynx
15
Q
nielun limakalvo on
A
kerrostunutta levyepiteeliä
16
Q
korvatorvi l.
A
tuba auditiva yhdistää välikorvan nieluun
17
Q
korvatorven aukkojen välissä on imukudoksesta koostuva
A
kitarisa (tonsilla pharyngea)
18
Q
alahengitysteihin kuuluvat (4)
A
kurkunpää
henkitorvi
keuhkoputket
ilmatiehyet
19
Q
kurkunpää l.
A
larynx yhdistää nielun henkitorveen
20
Q
kurkunpään puolivälissä on
A
kilpirusto (cartilago thyroidea), jonka etureuna muodostaa aataminomenan
21
Q
rengasrusto l.
A
sormusrusto (cartilago cricoidea)
22
Q
kurkunpään yläaukko l.
A
auditus laryngis
23
Q
kurkunkansi l.
A
epiglottis painuu nieltäessä taaksepäin kurkunpään aukon peitoksi -> ruoka ohjautuu henkitorven takana sijaitsevaan ruokatorveen
24
Q
äänihuulet sijaitsevat
A
kurkunpäässä
25
kilpiruston ja sormusruston välillä oleva kalvo
membrana cricothyroidea
26
murrosiässä poikien ääni madaltuu, kun
kurkunpää kasvaa ja äänihuulet pitenevät ja paksunevat
27
yskänheijasteen laukaisee
kurkunpään tai henkitorven limakalvoon tarttunut vierasesine, ärsyttävien kaasujen hengittäminen tai hengitysteihin kertynyt lima
28
henkitorvi l.
trachea on kurkunpään suora jatke
29
henkitorvi muodostuu
lasirustokaarista, joita yhdistää kimmoisat sidekudossäikeet
30
sympaattisia hermosyitä pitkin tuleva ärsyke saa henkitorven sileälihaskudoksen
veltostumaan, mikä helpottaa suurten ilmamäärien kulkua henkitorven läpi
31
henkitorvi jakautuu kahteen osaan,
oikeaksi ja vasemmaksi pääkeuhkoputkeksi (bronchus principalis)
32
keuhkoissa keuhkoputket jakautuvat yhä pienemmiksi haaroiksi jotka yhdessä muodostavat
bronkuspuun
33
ensimmäistä keuhkoputkesta haarautuvaa haaraa, missä ei ole rustoa, kutsutaan
ilmatiehyeksi eli bronkioliksi
34
keuhkoputkien seinämien sileä lihasta hermottaa
autonominen hermosto -> bronkiolien läpimitan säätely
35
henkitorven, keuhkoputkienja suurimpien ilmatiehyiden sisäpintaa peittää
hengitystie-epiteeli
36
hengitystiehyiden sisäpintaa peittää
yhdenkertainen kuutioepiteeli, joka ei tuota limaa ja jossa ei ole värekarvoja
37
keuhkorakkulasäkit muodostuvat
keuhkorakkuloista eli alveoleista
38
tavallisten levyepiteelisolujen lisäksi keuhkorakkuloiden seinämässä on myös
erikoistuneita epiteelisoluja, jotka erittävät surfaktanttia
39
surfaktantti on
fosfolipidien ja proteiinien seos, joka muodostaa keuhkorakkulan kostealle pinnalle kalvon alveoli-ilmaa vastaan
-> vähentää pintajännitystä
40
keuhkorakkuloiden pinnalla on
alveolimakrofageja, epäspesifinen puolustus
41
rintaontelo
thoraxontelo
42
rintakehän muodostaa (6)
```
kattona kaulan eri lihakset
selkärangan rintanikamat
kylkiluut
kylkiluiden väliset kylkivälilihakset (sisemmät ja ulommat interkostaalilihakset)
rintalasta
pohjana pallea
```
43
rintalastasta selkärankaan ulottuva keuhkojen välissä oleva alue
välikarsina l. mediastinum
44
välikarsinassa on (6)
```
sidekudosta
verisuonia
hermoja
henkitorvi
ruokatorvi
sydän
```
45
keuhko
mon. pulmones
| yks. pulmo
46
keuhkon kärki
apex pulmonis
47
keuhkoja ympäröi
keuhkopussi, pleura
48
pleura on
yhdenkertaista levyepiteeliä, jonka alla on säikeistä sidekudosta
49
keuhkon tyvi
radix pulmonis
50
keuhkon pintaa myötäilevä pleuran osa
viskeraalinen lehti, pleura visceralis
51
pleuran seinämänmyötäinen osa
parietaalinen lehti, pleura parietalis
52
keuhkopussinontelo l.
pleuraontelo on nesteen täyttämä
53
oikeassa keuhkossa on lohkoja
kolme
54
keuhkon tyvi jatkuu keuhkoihin
keuhkoportin muodossa
55
keuhkoportissa on (4)
pääkeuhkoputki
keuhkovaltimon ja keuhkolaskimon haaroja
imusuonia
hermoja
56
keuhkojaoke l.
segmentti
57
oikeassa keuhkossa on segmenttejä
10
58
vasemmassa keuhkossa on segmenttejä
8
59
pleuraontelossa sijaitseva paine on
negatiivinen
60
ilmarinta
pneumothorax
61
pleuraontelon paine laskee
rintaontelon laajetessa -> keuhkot laajenevat
62
keuhkojen laajetessa alveolipaine
laskee ja paine-ero imee hengitysteiden kautta ilmaa alveoleihin kunnes paine-ero tasoittuu
63
pallean supistuessa sen kupoli
laskee ja rintaontelo laajenee
64
uloshengityksessä alveolipaine
laskee Boylen lain mukaisesti
65
transpulmonaaripaine on
alveolipaineen ja pleurapaineen erotus
66
transpulmonaaripaine kuvaa
keuhkojen kimmoisuutta, eli vetovoimaa, joka pitää keuhkot laajenneina rintaontelossa
67
keuhkotuuletukseen vaikuttavat (4)
hengitysteiden virtausvastus
keuhkojen kimmoisuus
rintakehän kimmoisuus
keuhkorakkuloiden pintajännitys
68
hengitysteiden virtausvastus riippuu
kuljettavan putken läpimitasta
69
keuhkoputkien haarautuessa kunkin keuhkoputken läpimitta
pienenee, mutta kokonaispoikkipinta-ala kasvaa, jolloin ilmavirran kulku hidastuu ja pyörteisyys vähenee
70
sympaattisen hermoston toiminnan kiihtyminen vaikuttaa keuhkoputkien läpimittaan
laajentavasti, parasympaattisella aktivaatiolla vaikutus on päinvastainen
71
keuhkojen kimmoisuus perustuu
keuhkojen, keuhkopussin (pleuran) ja sisempien kylkivälilihasten kimmoisiin rakenteisiin
72
rintakehän kimmoisuus perustuu
hengityslihaksiin ja rintakehän luiden välisiin niveliin
73
keuhkorakkuloiden ilmanpuoleista pintaa peittävä nestekalvo on
suurin keuhkojen laajenemista vastustava voima
74
kovassa fyysisessä työssä hengitystyön osuus koko energia-aineenvaihdunnasta on noin
10 %
75
kertahengitystilavuus kuvaa
kuinka paljon ilmaa siirtyy kunkin hengenvedon yhteydessä keuhkoihin ja niistä ulos
76
vitaalikapasiteetti =
maksimaalinen sisäänhengitys - (sisäänhengityksen varatila + kertahengitystilavuus + uloshengityksen varatila)
77
kaasun osapaine vedessä on määritelmällisesti
sama kuin kyseisen kaasun osapaine vedenpinnan yläpuolella
78
alveoli-ilman happiosapaine riippuu seuraavista osatekijöistä (3)
hapen osapaineesta ulkoilmassa
keuhkorakkulatuuletuksesta (alveoli-ilman vaihtumisnopeudesta)
elimistön hapenkulutuksesta
79
alveoli-ilman happiosapaine on suurempi kuin
keuhkoihin saapuvan laskimoveren happiosapaine
80
kudosnesteen happiosapaine on
hiussuonissa vallitsevaa osapainetta pienempi, mutta soluissa vallitsevaa suurempi
81
happi kulkee veressä (2)
liuenneena (1,5 %) ja hemoglobiiniin sitoutuneena (98,5 %)
82
kudoksiin kuljetettavan hapen määrään vaikuttaa (3)
veren hemoglobiinipitoisuus
hemoglobiinin happikyllästysaste
sydämen minuuttitilavuus
83
hapen irtoamista hemoglobiinista tehostaa
H+-pitoisuuden ja lämpötilan suureneminen
84
hiilidioksidin kuljetus veressä (3)
fysikaalisesti plasmaan liuenneena (7 %)
hemoglobiinimolekyylien proteiiniosaan sitoutuneena (23 %)
bikarbonaattina (HCO3-), (70 %)
85
hapen vapautuminen hemoglobiinista hiussuonissa parantaa samalla
hemoglobiinimolekylien kykyä kuljettaa hiilidioksidia pois
86
hiilidioksidi muuttuu bikarbonaatiksi
CO2 + H2O H2CO3 HCO3- + H+
87
CO2 + H2O H2CO3 tapahtuu
punasoluissa niiden hiilihappoanhydraasientsyymin katalysoimana
88
H2CO3 hajoaa
nopeasti ja ilman entsyymin vaikutusta vedyksi (H+) ja bikarbonaatiksi HCO3-
89
suuri osa punasolussa muodostuvasta bikarbonaatista
poistuu nopeasti punasolusta ja tasapainoreaktio etenee
90
bikarbonaatti liukenee veteen
paremmin kuin hiilidioksidi
91
vety, joka muodostuu kudosten hiussuonissa hiilidioksidin ja veden välisessä reaktiossa
ei palaa valtimovereen
92
hengitysteitä ahtauttavat eli obstruktiiviset keuhkosairaudet vaikuttavat
suurentamalla hengitysteiden virtausvastusta
93
emfyseema l.
keuhkolaajentuma
94
opioidien vaikutus hengityskeskukseen
lamaava
95
valtimoveren hiilidioksidiosapaineen suureneminen aktivoi
hengitystoimintaa
96
hengitystiheyttä säätelevät
ydinjatkeen ns. sisäänhengityskeskuksen hermosolut, joissa laukeaa aktiopotentiaalisarja säännöllisin väliajoin
97
hengityskeskus muodostuu
sisäänhengityskeskuksenja uloshengityskeskuksen hermosoluista
98
keuhkotuuletuksen tarkoituksena on pitää
hapen, hiilidioksidin ja vetyionien pitoisuuden elimiin kulkevassa valtimoveressä normaalitasolla
99
valtimoveren happi- ja hiilidioksidiosapaine ja vetyionipitoisuus vaikuttavat
sisäänhengityskeskuksen aktivoitumiseen
100
kemoreseptorit jaetaan (2)
sentraalisiin kemoreseptoreihin ja periferisiin kemoreseptoreihin
101
sentraaliset kemoreseptorit aistivat
pCO2:n muutoksia
102
sentraaliset kemoreseptorit sijaitsevat
ydinjatkeessa
103
sentraaliset kemoreseptorit synapsoivat
hengityskeskuksen neuronien kanssa
104
sentraaliset kemoreseptorit reagoivat
aivo-selkäydinnesteen pH:n muutoksiin, ei veren (aivo-verieste estää H+-ionit)
105
perifeerisiä kemoreseptoreja on (2)
kaulavaltimoiden seinämissä ja
| aortankaaren seinämissä
106
perifeeriset kemoreseptorit reagoivat
etenkin veren happiosapaineen ja pH:n muutoksiin
107
normaaliolosuhteissa tärkein hengitystä säätelevä tekijä on
aivo-selkäydinnesteen happamuus
108
valtimoveren pCO2:n suureneminen saa
hengityksen tihenemään ja syvenemään, mikä palauttaa pCO2:n normaalitasolle
109
valtimoveren pCO2:n suureneminen johtaa aina myös valtimoveren pH:n
alenemiseen (enemmän H+-ioneja)
110
perifeerisillä kemoreseptoreilla on ratkaiseva merkitys sellaisten happo-emästasapainon häiriöiden korjaamisessa, mitkä johtuvat
ns. haihtumattomista hapoista, kuten maitohaposta
111
valtimoveren alhainen pO2 suurentaa perifeerisistä kemoreseptoreista lähtevien
hensoristen hermosyidn impulssitiheyttä, mikä stimuloi ydinjatkeen sisäänhengityskeskusta
112
hapenkuljetuksen väheneminen tehostaa aina
munuaisten erytropoietiinituotantoa
113
samat aivokuoren hermosolut, jotka stimuloivat työskenteleviin luustolihassoluihin kulkevia motoneuroneja, aktivoivat myös
hengityskeskusta -> opittu reaktio
114
lihastyön liikkeet aktivoivat monia nivelten, jänteiden ja luustolihasten aistinsoluja, joiden lähettämät
sensoriset hermoimpulssit aktivoivat myös hengityskeskusta
| -> nivelten passiivinen liike voi moninkertaistaa keuhkotuuletuksen
115
unen aikana keuhkotuuletus
heikkenee enemmän kuin aineenvaihdunta, jonka seurauksena valtimoveren pO2 pienenee ja pCO2 suurenee
116
hypoksia
kudosten hapenpuute
117
vakavan hypoksian oireet (4)
sekavuus
levottomuus
aistiharhat
tajuttomuus
118
hypoksiaa voivat aiheuttaa (4)
alhainen valtimoveren happiosapaine, jolloin hemogloviini ei ole happikylläisenä
veren pienentynyt hapenkuljetuskapasiteetti
kudosten heikentynyt verenkierto
solujen aineenvaihdunnan heikkeneminen niin, että ne eivät pysty käyttämään happea
119
lievä tai kohtalainen häkämyrkytys ei lisää keuhkotuuletusta, koska
kemoreseptorit reagoivat happiosapaineeseen eivätkä hapen kokonaispmäärään veressä
